”Ehdottomasti kannattaa lähteä koulutukseen oli se oma työura missä vaiheessa tahansa”

Tulkkausalan kehittäminen (YAMK) -koulutus on mukana kevään 2020 korkeakoulujen yhteishaussa 18.3.-1.4. Aiemmassa uutisessa käsiteltiin 2016-2017 opiskelleen ryhmän kokemuksia koulutuksesta.

Halusin muutaman vuoden jälkeen ottaa yhteyttä ryhmästä valmistuneisiin Humakin alumneihin, Outi Huuskoon ja Susanna Sillmaniin, ja kysyä millaisia muistoja opiskeluajoilta on jäänyt. Heillä oli myös terveiset tulkeille, jotka harkitsevat koulutukseen hakemista.

Päätös lähteä opiskelemaan syntyi nopeasti

Vuonna 2016 alkavaa koulutusta tarjottiin viittomakielen tulkeille, joilla oli taustalla alempi korkeakoulututkinto sekä vähintään kolme vuotta oman alan työkokemusta. Sekä Outi Huuskolla että Susanna Sillmanilla oli taustalla opistotason viittomakielen tulkin tutkinto, sen jälkeen hankittu Tulkki AMK -tutkintotodistus, sekä molemmilla johtamisen erikoisammattitutkinto.

Halu saada ylempi ammattikorkeakoulututkinto oli herännyt jo aikaisemmin, mutta päätös hakeutua Tulkki (YAMK) -koulutukseen syntyi nopeasti keväällä 2016.

– Tuntui, että tämä on helppo tapa saada paperit korkeammasta tutkinnosta ja siinä samalla pääsee tutustumaan ihmisiin. Olin juuri valmistunut AMK-tason viittomakielen tulkiksi, mutta jäin valmistumisen jälkeen kaipaamaan verkostoitumista, jonka sitten sain YAMKissa, avaa Sillman syitä hakea koulutukseen.

– Halusin tutkintotodistuksen. Koulutuksen sisällöt näyttivät siltä, että tästä ei tule mahdoton kakku, koska olin tehnyt aiemmin paljon asioita, joita pystyisi ahotoimaan.  Tiesi etukäteen, että saan kyllä paperin ulos töiden ohessa, muistelee Huusko kevään 2016 pohdintojaan.

Molemmat valmistuivat tavoiteajassa 1,5 vuoden opiskelun jälkeen. Monimuotototeutus sisälsi runsaasti itsenäistä työskentelyä, joka rytmittyi lähiopetuspäivien ympärille.

– Lähipäivät potkaisee omaa tekemistä eteenpäin. Vaikka opinnot etenivät ihan hyvin, sai virtaa muista ihmisistä ja myös luennoitsijoista. Lähdin aina pää pöhisten niistä tapaamisista pois. Se antoi lisäpotkua tehtävien tekemiseen. Lähipäivät on hyvä tukirunko monella tapaa, käy Huusko läpi koulutuksen lähipäivien merkitystä opintojen edistymiselle.

”Kun näki sen ryhmän, tuli sellainen olo, että tästä tulee varmasti hyvä”

Tulkki (ylempi AMK) -koulutus sai silmiinpistävän hyvää palautetta opiskelijoiden keskinäisestä vertaistuesta.

–  Mä olin ihan innoissaan! Kun menin eka päivään ja näki että meitä oli niinkin iso ryhmä, tunsin osan ihmisistä ja tiesin, että siellä on hyviä tyyppejä, tuli sellainen olo, että tästä tulee varmasti hyvä. Mulla oli tosi positiivinen olo silloin eka tapaamisella, muistaa Sillman tunteneensa ja jatkaa, että hyvä henki ja yhteys jatkui ryhmässä loppuun saakka.

– Me tultiin todella erilaisista taustoista. Siellä ei kuvia kumarreltu. Oli ihmisiä, joilla on pitkä työkokemus, ja niitä, jotka nippa nappa pääsivät kokemusvuosien perusteella mukaan. Mutta olimme opiskelijaryhmässä tasa-arvoisia, kaikki lähti samalta viivalta. On tärkeää, että erilaista työkokemustaustaa ei katso nenänpieltään pitkin, eikä myöskään osallistu sellaisesta liian varovaisesta asennosta, jatkaa Huusko.

Molemmat saivat aiemman työkokemuksen ja opintojensa pohjalta luettua hyväksi koulutuksen opintokokonaisuuksia AHOT-menettelyn kautta. Molemmat kuitenkin halusivat osallistua lähipäivien opetukseen silloinkin, kun opintojaksoista oli jo suoritusmerkintä.

– Mä halusin hyödyntää kaiken. Lisäksi se porukka vaan oli niin mahtava. Se, että minä, joka asuin kaikkein kauimpana Kuopiossa, tulin aina paikalle, kertoo jo paljon. Tiesi, että opiskelukavereiden kanssa aina on hyvää keskustelua ja voi peilata asioita ja sitä kautta oppia uutta, kertoo Sillman.

– Kävin istumassa lähiopetuspäiviä, jotka olin ahotoinut. Se oli hieno mahdollisuus voida olla mukana. Vaikka opetuksen anti ei itselle aina osunut, meillä oli niin hieno ryhmä ja henki, ettei voinut edes kuvitella olla pois lähipäivistä, koska kaikki ne kaverit ovat siellä, ne keskustelut ja hengaaminen jäisi itseltä pois, summaa Huusko ja kiittelee päätöstä panostaa lähiopetukseen myös syksyllä 2020 alkavassa koulutuksessa.

Aihe, joka ei jättänyt rauhaan

Tulkki (Ylempi AMK) -opinnoissa opinnäytetyöllä on merkittävä rooli ja siihen paneudutaan heti opintojan alusta saakka. Tavoitteena on kehittää omaa alaa tutkimuksellisella otteella. Aiheeksi valikoitui molemmilla itselle tärkeä aihe. Sillman pureutui työssään viittomakielen tulkkien eettisen pohdinnan kehittämiseen ja tukemiseen. Hän oli tehnyt AMK-tutkinnon työn, jossa keskityttiin asiakkaan näkökulmaan eettisyyteen liittyen. Tällä kertaa hän halusi paneutua tulkkien näkökulmaan.

Huusko vaihtoi kehittämistyönsä aiheen tulkkauksen laatuarvioinnista aiheeseen, joka vaikutti vahvasti tulkkausalaan juuri opiskelujen aikana. Mediassakin huomiota saanut Kelan tulkkauspalveluille järjestetty kilpailutus tapahtui keväällä 2017. Työssään Huusko tutki vuonna 2010-2017 tehtyjen hankintojen vaikutusta yritysten toimintaan ja kannattavuuteen.

– Kelan kanssa tilanne oli sen tyyppinen, että se vain painoi päälle. Tämä oli minulle työelämässä akuutimpi ja tärkeämpi aihe, joka ei jättänyt rauhaan. Toinenkin aihe olisi ollut tärkeä ja kiinnostava, mutta päätin ruotia sitä Kelaa. Onneksi vuonna 2017 oli sateinen kesä, joten kirjoitin ja kävin ison aineiston läpi kesän aikana.

Molempien kehittämistyöt ovat herättäneet laajasti kiinnostusta ja niitä molempia onkin ladattu Theseus-palvelusta reilusti yli 200 kertaa. Sillman on pitänyt kaksi kertaa etiikkatyöpajan viittomakielen tulkkien ammattiyhdistyksen päivillä ja uskoo, että tilausta työpajojen pitämiseen voisi olla enemmänkin jopa tulkkausalan ulkopuolella. Myös Huuskon työhön on viitattu runsaasti alan tutkimuksissa ja keskusteluissa. Hän on iloinen, että sai dokumentoitua vuoden 2017 tilanteen ja toivoo, että joku jatkaa aiheesta myöhemmin.

”Ei se kevyt kakku ole, mutta kannattaa hyödyntää esimerkiksi opintovapaita ja sateisia kesiä”

Sekä Huusko että Sillman kannustavat tulkkeja hakemaan alkavaan koulutukseen.

– Ehdottomasti kannattaa lähteä koulutukseen oli se oma työura missä vaiheessa tahansa. Meidän ryhmä osoitti, että koulutuksesta on kaikille hyötyä. Ei kannata arastella sitä, että onko työkokemusta jo tarpeeksi. Opiskelukavereiden kanssa käydään ihanaa vaihtokauppaa, kun ihmisillä on erilaista osaamista. Työssäkäyvälle opiskelu siinä ohessa – ei se kevyt kakku ole, mutta kannattaa hyödyntää opintovapaita ja vastaavia, ja sateisia kesiä, naurahtaa Huusko ja viittaa kesään 2017, jolloin kirjoitti ja analysoi opinnäytetyönsä aineistoa.

– Kyllä minunkin mielestä kannattaa lähteä. Koulutuksen antama verkostoitumismahdollisuus ja ryhmä on ollut se huippu juttu, mutta toki sisältökin. Tosi paljon opin. Opinnäytetyöprosessi on sellainen, että kun valitsee itseä kiinnostavan aiheen, sen parissa työskentely on todella mielekästä. Siinä pääsee oman alan tärkeisiin asioihin vähän vaikuttamaan. Meidän alalla moni tekee tuntitöitä, jolloin opintojen yhdistäminen työhön on joustavaa. Tein itsenäisiä tehtäviä päivinä, joille ei ollut tullut paljon töitä.

Vuonna 2017 valmistuneet eivät vielä ole järjestäneet luokkatapaamista suunnitteluista huolimatta. Haastattelun lomassa syntyikin idea kutsua alumnit vieraaksi syksyllä 2020 alkavalle toteutukselle.

Hakeminen ylempi AMK -opintoihin

Tulkkaustoiminnan kehittäminen (ylempi AMK) -koulutus toteutetaan Humakin ja Diakin yhteistyönä.

Monimuotototeutuksena suoritettava koulutus alkaa syksyllä 2020. Koulutukseen voi hakeutua Tulkki (AMK) -tutkinnon, Viittomakielentulkki (AMK) -tutkinnon ja opistotason viittomakielen tulkit. Aiemman kolmen vuoden sijaan hakea voivat nyt myös he, joilla on kahden vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Koulutukseen haetaan Opintopolussa.

Keitä olemme?

Susanna Sillman

opiskeluaika: 2016-2017 Tulkki (ylempi AMK)
kotipaikka: Kuopio
muu opintotausta: opistotason kolmivuotinen viittomakielen tulkin koulutus (1991), tulkki AMK (2016), johtamisen erikoisammattitutkinto (2012), meneillään Alexander-tekniikan opettajaopinnot

tämänhetkinen työ: yrittäjä ja työntekijä perustamassaan Kalla kommunikaatio Oy:ssä (perustettu 2017)

Outi Huusko

opiskeluaika: 2016-2017 Tulkki (ylempi AMK)
kotipaikka: Tuusula
muu opintotausta:  yksivuotinen viittomakielen tulkin koulutus (1986), kolmevuotinen tulkkikoulutus (1997), tulkki AMK (2003), johtamisen erikoisammattitutkinto (2009), suomalaisen viittomakielen aineopintoja.
tämänhetkinen työ: Viittomakielialan osuuskunta Vian toimitusjohtaja (2007 alkaen)

Teksti: Elina Tapio