Tulkki (ylempi AMK) -koulutus nyt mahdollista myös opistoasteen suorittaneille
Kolmen vuoden tauon jälkeen Tulkki (ylempi AMK) -koulutus on mukana kevään korkeakoulujen yhteishaussa. Hakuaika on 18.3.-1.4.2020. Koulutus toteutetaan Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Diakin välisenä yhteistyönä Helsingissä.
Koulutus on tarkoitettu Tulkki (AMK) -tutkinnon suorittaneille viittomakielen tulkeille, asioimistulkeille ja puhevammaisten tulkeille. Ensimmäistä kertaa koulutukseen voivat hakea myös opistotason viittomakielen tutkinnon suorittaneet.
Toinen hakemiseen liittyvä uutuus on, että aiemman kolmen vuoden sijaan ylempään ammattikorkeakoulutukseen riittää jatkossa kahden vuoden työkokemus alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Tulkki (ylempi AMK) -koulutus valmentaa tulkkaustoiminnan kehittämis- ja johtamistehtäviin
Koulutuksen käytyäsi voit toimia tulkkaustoiminnan kehittämis- ja johtamistehtävissä. Se valmentaa osaajia muun muassa tulkkausalan yrityksiin, koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Koulutus antaa hakukelpoisuuden ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin ammatteihin.
Koulutuksessa painotetaan tulkkausalan toimintaympäristön ja liiketoiminnan laaja-alaista asiantuntijuutta ja sen läpäiseviä periaatteita ovat tulkkipalvelujen saavutettavuus, eettisyys ja kansainvälisyys. Opinnot antavat valmiudet tulkkaustoiminnan ja tulkkausalan yritysten kehittämiseen.
Oppimiensa taitojen avulla opiskelija osaa edistää toimialan työelämän muutosprosesseja.
“YAMK antaa mahdollisuuden tutustua uusiin tulkkausalan mahdollisuuksiin”
Yksi edellisestä koulutuksesta valmistuneita on Humakin TKI-päällikkö Mikko Äärynen, joka suosittelee koulutusta esimerkiksi tulkkausalan uusista kehittämisalueista kiinnostuneille. Opinnäytetyössään Äärynen kehitti osaamistaan kansainvälisen selkoviittomien parissa Googlen rahoittamassa ja Humakin koordinoimassa Visual Sign News –hankkeessa.
Googlen rahoittaman Visual Sign Newsin kehittämistyö on yksi esimerkki Tulkki (ylempi AMK) -koulutuksen kehittämistehtävästä.
– Kansainvälisessä kehittämistehtävässä sain mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisessä tulkkausalan ympäristössä ja tutustuin teknologian lisäksi mm. uutistoiminnan sisällöntuotannon edellytyksiin ja kansainvälisiin tekijänoikeuksiin, Äärynen kertoo.
– Yksi koulutuksen antoisimpia asioita on opintojen aikainen verkottuminen muiden alojen toimijoiden kanssa sekä Suomessa että ulkomailla, Äärynen summaa koulutuksen hyötyjä.
Äärysen kehittämistehtävä on hyvä esimerkki koulutuksen toteutuneesta tavoitteesta, jossa verkostoituminen ja osaamisen soveltaminen kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä ovat keskiössä.
Usein verkostoitumisesta saattaa olla hyötyä myös henkilöstöään kouluttavalle organisaatiolle. Visual Sign News-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin kanssa alkanut yhteistyö ja eri alojen osaamisen yhdistäminen jatkui menestyksekkäästi Kuvako-hankkeessa Humakin Kuopion tulkkausalan henkilöstön projektissa. Tässä hankeessa kehitettiin saavutettava Kuvakom-sovellus.
Koulutuksen erityisosaamisalueet
- Tulkkausalan liiketoiminnan kehittäminen ja johtaminen
- Toimintaympäristöjen ja palvelurakenteiden muutokset ja digitalisaatio
- Vaikuttamisosaaminen
- Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen
Opintojen rakenne
- Tulkkauspalvelut yhteiskunnassa 10 op
- Tulkkaustoiminnan kehittäminen ja johtaminen 15 op
- Asiantuntija- ja vaikuttamisosaaminen 15 op
- Työelämän tutkimuksellisen kehittämisen opinnot 40 op
- Vapaasti valittavat opinnot 10 op
Ylempi AMK-tutkinto on koulutuspolitiikan helmi
—Tulkki (ylempi AMK) -koulutus eroaa yliopiston maisterikoulutuksesta muun muassa siten, että opinnäytetyössä opiskelijat pureutuvat oman työyhteisönsä tai alansa ongelmakohtiin tavoitteena saavuttaa muutos jo opinnäytetyötä tehdessään, toteaa Humakin koulutuksesta vastaava yliopettaja Elina Tapio .
Tapion mukaan viimeisimmässä opiskelijaryhmässä useilla opiskelijoita oli alusta saakka mielessä asia, jota he halusivat kehittää. Opinnäytetyötä tehdessään he pääsivät kehittämään itselleen tärkeitä asioita yhdessä kollegojen kanssa.
— Sanoisin, että YAMK-koulutuksessa opinnäytetyön tekeminen alkaa siitä, mihin yliopiston maisterintutkielman valmistuttua vasta päästään. Useille edellisen ryhmän opiskelijoille koulutukseen pääseminen oli ollut pitkään tavoitteena. Opiskelu tarjosi viimein mahdollisuuden “pyhittää” aikaa opiskeluun ja asioiden syvälliseen pohtimiseen.
Tapiolle itselleenkin oli inspiroivaa nähdä opintoihinsa sitoutunutta lähiopetuspäiviin satsaavaa porukkaa.
— Itsellenikin tuli tunne, että jokainen minuutti yhteisissä tapaamisissa oli arvokas ja halusin kouluttajana panostaa siihen, että yhteinen aika tuli todella käytettyä hyödyksi, Tapio kertoo.
Koulutuksen opiskelijapalautteissa toistuu koulutuksen kautta saatu hyvä vertaistuki. YAMK-opiskelijat arvostavat saman alan ihmisten tapaamisia.
— Parhaaksi anniksi mainittiin opiskelijoiden välinen vuorovaikutus ja se tarjosikin opiskelun näkökulmasta aivan parhaan mahdollisen oppimisympäristön, Tapio summaa.
Monimuotototeutuksena suoritettava koulutus alkaa syksyllä 2020. Lähiopetuspäivät pidetään Helsingissä. Opintopolusta se löytyy nimellä Tulkkaustoiminnan kehittäminen (ylempi AMK).
Asiantuntijuuden yhteisöllistä kehittämistä
Ylemmässä AMK-tutkinnossa mennään alan ytimeen, koska opiskelijat ovat kokeneita ammattilaisia. Vähimmäisvaatimuksena on kahden vuoden työkokemus, mutta ylemmän AMK-tutkinnon ryhmissä opiskelijat ovat hyvin paljon kokeneempia. Työkokemusta voi olla 10 tai 20 vuotta.
Ylemmän AMK-tutkinnon kehittämistehtävät ovat syvällisiä ja systemaattisia ja niissä noudatetaan tutkimuksellisuuden periaatteita, kriittisesti ja ananalyyttisesti. Lisäksi kehittämistehtäviin saa sparrausta alan asiantuntijoilta ammattikorkeakoulusta.
“Lisää taitoja esimiestyöhön ja johdon tehtäviin”
Viittomakielialan osuuskunta Vian aluejohtaja Pigga Pakkala haki jatko-opinnoista syvyyttä osaamiseen. Hänen työhönsä kuuluu kehittämis-, hallinnointi- ja esimiestöitä. Pakkala suoritti tulkkausalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Humakissa töiden ohessa.
Kiinnostus koulutusta kohtaan heräsikin juuri työyhteisön kautta, sillä kaksi Pakkalan kollegaa oli suorittanut tutkinnon aiemmin, ja kokemukset opinnoista olivat myönteisiä.
–Toivoin saavani lisää taitoja esimiestyöhön ja johdon tehtäviin, Pakkala kertoo.
Vuoropuhelu opintojen ja työelämän välillä
Koulutus vastasi toiveisiin, ja vuoropuhelu opintojen ja työelämän välillä toimi. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittajat ovat oman alansa ammattilaisia, ja jokainen opiskelija osaltaan kehittää koulutuksen sisältöä tuodessaan osaamisensa ja kokemuksensa mukanaan. Kontaktiopetuksessa jaetaan tietoa ja kokemuksia ja syvennetään olemassa olevaa osaamista vastaamaan alan kehittämistyön vaatimuksia.
– Pystyin ottamaan aiheita työstäni tarkempaan tutkiskeluun ja sitä kautta kehittämään toimintoja ja reflektoimaan työtäni myös kollegojeni kanssa, Pakkala summaa.
Pakkala kehuu tutkinnon tuomia mahdollisuuksia pohtia työn sisältöjä toisten vastaavaa työtä tekevien viittomakielen tulkkien kanssa. Teorian pariin palaaminen syvensi ja laajensi omia ajattelumalleja ja tutkimuksen kautta kehittävä ote työelämään vahvistui. Pakkala kertoo myös hyödyntäneensä sekä omaa että kollegoidensa opinnäytetöitä myöhemmin työssään. Opintojen sisältöihin on ollut hyvä palata aika ajoin, ja ne palvelevat työelämän tarpeita pidemmälläkin aikavälillä.
Tutkinto on tuonut lisäarvoa omaan ammattitaitoon ja vahvistanut ammatti-identiteettiä ja palvelee sitä kautta koko työyhteisöä, Pakkala kiittelee.
Pigga Pakkalan haastattelu: Riina Pirskanen (Haastattelu tehty edellisen haun yhteydessä)
Teksti: Jarmo Röksä
