Luovuudesta merkitystä marginaalissa oleville

-”Voisimmeko antaa äänen heille, jotka ovat yhteiskunnan kaukaisimmassa marginaalissa ja ovat eri syistä johtuen yhteiskunnan valokeilan varjoissa?”, Arto Lindholm ja Antti Pelttari pohtivat suunnitellessaan OmaKehu-hanketta. He olivat aikaisemmin toteuttaneet projekteja, joissa marginaalissa olevien ihmisten asemaa parannettiin tai alueellista eriytymistä vähennettiin taiteen keinoin.

Vetovoima– (2014–15), Lähellä lähiössä (2016–17)- ja Sanoittamalla kaupunginomistajaksi (2018–19)-hankkeista syntyi ajatus, että sanataidetta voisi hyödyntää enemmänkin syrjäytymisen ehkäisyssä. Menetelmää ei ole systemaattisesti käytetty miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen, sillä sanataiteen kohderyhminä on ollut yleensä lapsia, nuoria tai vanhuksia.

-”Valitsimme kohderyhmäksemme tukiverkostojen ulkopuolella olevat miehet, jotka muodostavat suurimman osan syrjäytyneistä”, Lindholm muistelee.

Joukko ihmisiä istuu rennosti asfalttikentällä urbaanissa maisemassa. Takana betonibrutalismia edustava lähiö sekä iso graffitiseinä.
Sanataiteen lisäksi OmaKehu on toteuttanut myös graffitityöpajoja. Kuvaaja: Carina Karhu.

Lindholm nostaa esiin tutkimustuloksia, joiden mukaan kymmeniä tuhansia miehiä on pudonnut järjestelmän ja palvelujen ulkopuolelle eli he eivät edes hae töitä. Tyypillisesti syrjäytyneet miehet asuvat yksin, työhistoria ja koulutus ovat vähäisiä ja työttömyys pysyvää.

-”Hälyttävää on sekin, että PISA-tulosten mukaan 13,5 prosentilla suomalaisnuorista on niin huono lukutaito, että opiskeleminen ei onnistu ja yhteiskunnassa selviytyminen on vaikeaa. Valtaosa heistäkin on miehiä: ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa on Suomessa OECD-maiden suurin”, Lindholm jatkaa. Syrjäytymisen sukupuolittuminen on hänen mielestään fakta, jota ei voi sivuuttaa.

-”Osa miehistä ei voi hyvin. Rikostaustan omaavista ja päihdeongelmaisisten suuri enemmistö on miehiä. He kärsivät yksinäisyydestä naisia enemmän ja selviytyvät avioeroista naisia huonommin. Miesten koulutustaso on heikompi kuin naisilla ja kuilu kasvaa koko ajan. Maahanmuuttajataustaisten miesten syrjäytymisriski on erityisen suuri. Miesten syrjäytyminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma, joka on otettava vakavasti”, Lindholm painottaa.

Koska kohderyhmä on haastava, hankkeen tekijät ovat jalkautuneet paikkoihin, joissa syrjäytyneet miehet ovat. Alussa kokeiltu perinteinen ja somemarkkinointi ei toiminut, joten hankkeessa työskentelevä lehtori Antti Pelttari sai ajatuksen kiertää miestyötä tekevissä järjestöissä. Jalkautumisen ansiosta työpajoihin on alun takkuilun jälkeen osallistunut keskimäärin tusina kohderyhmään kuuluvaa miestä.

 

Kolme katumuotiin pukeutunutta miestä bäkkärin sohvalla.

Omakehun sanataidetyöpajoihin on osallistunut keskimäärin tusina osallistujaa. Kuvaaja: Carina Karhu.

Into Kustannus julkaisee omakehuista kirjan

Osallistujat ovat luoneet erilaisia sisältöjä, rap-videoita ja kirjoituksia taitovalmentajien vetämissä työpajoissa.

Pajoissa on vieraillut myös tunnettuja artisteja, kuten Paleface, Heikki Salo ja kirjailija Seppo Lampela, joka tunnetaan myös räppärinä Steen1. Myös Humakin yhteisöpedagogiopiskelijoita on toiminut työpajoissa taitovalmentajia. Osallistujille ammattilaisten mukanaolo on ollut tärkeää. He ovat kokeneet, että heidän tarinansa ja tekstinsä otetaan vakavasti.

Aikaisemmista hankkeissa Lindholm ja Pelttari huomasivat, että taiteellisen tuotoksen omistajuus ja sen julkaiseminen ovat myös olleet tärkeitä osallistujille. Hankkeen loppuvaiheessa projektissa osatoteuttajana oleva Into Kustannus tuottaa lyhyemmistä kirjoituksista koostuvan kirjan. Tätä ennen tuotoksia on julkaistu OmaKehun YouTube-kanavalla, Omakehu-antologiassa sekä Voima-lehden verkkoliitteessä.

Miksi juuri sanataide auttaa syrjäytymisvaarassa olevia miehiä?

Taiteen liittäminen syrjäytymisenvastaiseen työhön saattaa aluksi kuulostaa yllättävältä, sillä harva yhdistää syrjäytymisvaarassa olevat miehet taiteeseen. Myös lukeminen ja kirjallisuus vaikuttavat olevan ristiriidassa monien miesten jo varhain omaksuman äijäkulttuurin kanssa.

-”Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Sanoilla leikittely vaikuttaa olevan erityisesti miehille ominainen ilmaista itseään. Tarinoiden ja vitsien, erityisesti puujalkavitsien, kerronta vaikuttaisi olevan miehille tyypillistä. Myös laulujen, erityisesti pop-, rock- ja rap-laulujen, sanoittaminen on monille miehille luonteva tapa ilmaista itseään”, Lindholm kertoo.Kun Humak järjesti vuonna 2018 lähiöbiisisanoituskilpailun ja pari vuotta myöhemmin kaupunkibiisin sanoituskilpailun, niiden osanottajista huomattavan suuri osa oli miehiä. Myös aforismien kehitteleminen vaikuttaisi kiehtovan miehiä enemmän kuin naisia.

”Ei taiteilijoita vaan tarjota inspiraation ja arvostuksen tunteita”

Lindholmin mukaan sanataiteen osallistumisen tarkoituksena ei ole tehdä syrjäytymisvaarassa olevista miehistä taiteilijoita, vaan tarjota heille inspiraation lähteitä ja mahdollisuuksia nähdä itsensä uudessa valossa.

-”Voimme tuottaa osallisuuden kokemuksia hauskojen, vakavien, leikkimielisten ja myös haastavien menetelmien avulla. Lyriikka, draama tai proosa toimii keinona saada miehet osallistumaan, puntaroimaan itseään ja omaa elämäänsä.  Olemme huomanneet, että yksikin itse tuotettu motto, aforismi, graffiti tai riimi voi olla merkityksellinen”, Lindholm toteaa.

Ja näin on ollutkin. Osallistujien kokemuksia työpajoista on kerätty (lue blogi hankkeen sivuilta: https://omakehu.humak.fi/2021/11/03/omakehu-hankkeen-vaikutus-osallistujiin/.). Palautteissa kerrotaan pienryhmiin osallistumisen olleen tärkeää. Taitovalmentajien ja kuulluksi tulemisen merkitys on ollut suurta:

-”Se on niin kuin sen vahvuus, että kaikilla on joku ja sitten keskustellaan niistä”, eräs haastatelluista kertoi palautteessaan.

-”Tämä on ollut ihmeellinen retki. Haluaisin lopuksi nostaa vielä yhden onnistumisen. Eräs osallistujamme oli hiljattain lopettanut vuosikymmeniä kestäneen päihteidenkäytön. Nyt hän hakenut ja päässyt vertaistukihenkilön koulutukseen ja vetää omaa kirjoittamispajaansa”, Lindholm päättää.

Mies valokeilassa standup-lavalla mikrofoni kädessä. Taustalla yleisöä ja lavalla takana äänimies. Kuvaaja:
Harri Hertell juontaa Omakehu-hankkeen päätöstapahtuman ravintola Tenhossa torstaina 2.3.2023. Tapahtumassa hankkeen osallistujat esittävät aitoa Suomi-räppiä, runoja ja Spoken Word -tyyppisiä tarinoita. Tapahtumassa julkaistaan hankkeen julkaisu ”Elävien kirja”. Vapaa pääsy. Valokuva: Kimmo Brandt / Compic

 

Hankkeen loppujulkaisu, jossa julkaistaan lyhyempiä tarinoita, ilmestyy Into-kustannuksen julkaisemana 2.3.2023.

Omakehu-hanke alkoi lokakuussa 2020 ja päättyy marraskuussa 2023. Hankkeen päätoteuttaja on Humanistinen ammattikorkeakoulu kumppaninaan Into Kustannus. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto.

Lisätietoja:

Arto Lindholm
VTT, yliopettaja, Humak
arto.lindholm@humak.fi
+358 400 349 386.

2022-11-21 15:13:05