Puhevammaisten tulkki on ymmärrettävän kielen viestinvälittäjä – monimuoto-opinnot suoritettavissa pääosin etänä

Kaksi piirrettyä hahmoa keskustelee iloisesti ja pitää käsissään suuria puhekuplia. Taustalla lentää lintu, jonka suusta tulee puhekupla

Humakin Kuopion kampukselta valmistuu tulkkauksen, monikanavaisen vuorovaikutuksen ja kommunikaatio-ohjauksen asiantuntijoita. He voivat toimia tulkkeina henkilöille, jotka tarvitsevat puheen tuottamiseen tukea tai apua kielelliseen ymmärtämiseen. Opinnot suoritetaan monimuotoisesti verkossa, itsenäisesti ja Kuopiossa lähiopetuspäivinä. 

Tulkki (AMK), tulkkaus ja kommunikaatio-ohjausopinnot voi suorittaa pääosin mistä päin Suomea tahansa. Lähiopetuspäivät pidetään Kuopiossa noin kerran kuussa. Verkko-opinnot ja itsenäinen opiskelu edellyttävät vahvaa sitoutumista opiskeluun.

Tulkki on asiakkaalle äänen antaja ja viestin välittäjä

Tulkkien asiakkaat ovat yksilöllisiä ja heillä on erilaisia tarpeita. Tulkin koulutus tähtää äänen antamiseen heille, joilla on esimerkiksi puhevamma tai muutoin vaikeuksia ilmaista itseään tai ymmärtää muiden puhetta, tekstiä tai kuvia. Puhe ja teksti tulkataan asiakkaille kielellisesti saavutettavaan muotoon.  

”Opiskelijat saavat läpi opintojensa jo toimeksiantoja ja opiskelijat voivat hyödyntää oppimaansa esimerkiksi työpaikallaan”, kertoo lehtori Marjukka Nisula. ”Opiskelijat ovat kuvittaneet ympäristöään. Esimerkiksi ensimmäisen vuoden opiskelijoille tuli toimeksiantona seurapelin ohjeiden kuvittaminen.”  

Opinnoissa on tärkeää yhdenvertaisuuden näkökulma, kuten Humakin arvoissakin. Asiakkaalla on oikeus tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi sekä kyetä ymmärtämään mitä ympäristössä viestitään.  

”Parasta opiskelijalle ovat opintojen myötä asiakaskontaktit, joissa saa yhteyden ja kontaktin asiakkaaseen”, Nisula lisää.  

Puhetulkkauksessa tarvittavia taitoja: kärsivällisyys, läsnäolo, kielitaito, kuuntelutaito, tilannetaju, asiakaslähtöisyys.
Kuopion 2. vuoden tulkkiopiskelijoiden ensimietteitä puhetulkkauksessa tarvittavista taidoista. Kuva: Tanja Gavrilov, lehtori, opiskelijaryhmän tuottama sanapilvi.

Monimuotoinen opiskelijaryhmä on motivoitunut ja työelämälähtöinen

Opiskelijan motivaatio voi kummuta konkreettisista työelämätarpeista, alan vaihtamisesta tai kiinnostuksesta kieleen, kulttuuriin ja kielelliseen saavutettavuuteen.   

“Osa opiskelijoista haluaa laajentaa ja syventää osaamistaan työnsä takia. Halutaan työkaluja esimerkiksi hoitotyöhön, sosiaalitoimen tehtäviin, opetus- ja kasvatusalan työhön tai etsitään keinoja yhteisen kielen löytymiseen asiakkaan kanssa, kuten maahanmuuttajatyössä”, kertoo lehtori Hanna-Kaisa Turja opiskelijoista.  

Opiskelijoita on nyt eri puolilta Suomea. Ikäjakauma ja opiskelijoiden tausta ovat monitahoiset. Osa tulee suoraan lukiosta tai jotkut jatkavat edelleen alan toisen asteen opinnoista, toiset vaihtavat alaa ja osa hakee uusia valmiuksia työhönsä ja työpaikkansa kehittämiseen. Aiempaa viittomakielen osaamista ei edellytetä ja moni ottaa haltuunsa uutta kieltä ja kulttuuria. 

”Ryhmä tukee paljon toisiaan ja lähiopetuspäivät ovat arvokkaita. Opiskelijapalautteessa pidetään tärkeänä, että lähipäivä kestää kahdeksan tuntia, ei yhtään vähempää,” Turja kertoo.  

Lähipäivät tarkoittavat kolmen päivän kokoontumista kuukausittain Kuopiossa. Silloin korostuvat taitojen opiskelu. Lähipäivinä harjoitellaan ohjaustaitoja, opiskellaan suomalaista viittomakieltä ja erilaisten kommunikaatiomenetelmien ja apuvälineiden käyttöä, kohdataan aidosti kasvokkain sekä keskustellaan.  

”Lähiopetuspäivät ovat tarpeen ja ne tuovat osaamiseen laatua,” lehtori Hanna-Kaisa Turja kuvailee.  

Monimuoto tarkoittaa tiivistä opiskelua webinaareissa, itsenäisesti ja lähiopetuspäivinä

Opinnoista valtaosa tehdään verkossa ja itsenäisesti siellä missä opiskelija asuu. Sitoutuminen opintoihin on tärkeää. Tulkkausalalla on korona-aikana kehitetty lisää etätulkkauksen mahdollisuuksia, joten opiskelu verkossa on hyvää harjoittelua työelämää varten. 

“Verkko-opinnot tukevat työelämää ja etätulkkaus korona-aikana toi alalle uusia ratkaisuja ja toimintamalleja,” Turja kertoo. 

”Monimuoto-opinnot edellyttävät sitoutumista opintoihin. Osa webinaareista on aikaan sidottuja tai pakollisia. Kaikkia etäopetuksia ei voida tallentaa esimerkiksi tekijänoikeus- tai muista syistä”, lehtorit kertovat.  

Valmentajilla on tärkeä ohjauksellinen rooli. He ovat tärkeänä apuna myös silloin, jos tulee ohjaustarpeita tai iskee opiskeluväsymys.  

”Rivakasti opiskeleva voi suorittaa opintonsa alle neljässä vuodessa, joka on opintojen normaali suoritusaika. Opetussuunnitelman joustava rakenne ja osaamisen hyväksiluvut nopeuttavat opintoja”, Turja kertoo.  

Kuvassa on läppärin ruutu, jossa sanoja ja niille piirrosvastine.
Kuva: Hanna-Kaisa Turja.

Haaveena kommunikaatiovastaavien tai kielellisen saavutettavuuden asiantuntijoiden ammattikunta

Saavutettavuusasiat ja kommunikaatio-ohjaus ovat nykyisin yleensä vain osa jonkun työnkuvaa, jos sitäkään. Todellisuudessa saavutettavuuden ja ymmärrettävän kommunikoinnin tarve näkyy työelämässä ja -tehtävissä. Tulkin opinnoista saa työkaluja saavutettavuuteen ja yhdenvertaisen kommunikoinnin tukemiseen sekä erilaisten tarpeiden havaitsemiseen.  

”Opiskelija oppii katsomaan esimerkiksi tilaa ympärillään eri näkökulmista. Hän kykenee pohtimaan, miten saavutettavuutta voidaan kehittää entistä paremmaksi erilaisille ihmisille”, kuvailee lehtori Hanna-Kaisa Turja. 

Lehtoreiden yhteisenä haaveena, toiveena ja tulevaisuuden visiona on työnkuva, jossa työpaikoille haetaan kommunikaatiovastaavaa ja julkishallintoon tulisi kielelliseen saavutettavuuteen painottuva toimenkuva.  

”Toivottavasti pian palkataan tulkkeja rakentamaan vuorovaikutuksellista moninaisuutta. Kommunikointi on ympäristön parantamista ja vaikkapa teknisten sovellusten käyttötukea. Opiskelijat osaltaan vievät koko ajan työelämään viestiä asiasta ja soveltavat oppimaansa käytäntöön”, lehtorit Nisula ja Turja kertovat yhteistuumin. 

Teksti: Marika Stam.