Yhteishaussa voit hakea Yhteisöpedagogi AMK-tutkintoon.

Humakin yhteisöpedagogiikka-alaan kuuluva työyhteisön kehittäjä koulutus, joka tunnetaan myös nimellä YP-TYKE, oli ensimmäistä kertaa yhteishaussa vuonna 2017. Nyt opiskelijoita haetaan koulutukseen jo neljättä kertaa. Tällä kertaa haussa on rautaisia HR-alan ammattilaisia, sillä hakijoilta edellytetään viiden vuoden työkokemusta.

Opiskelijamäärien kasvaessa myös heitä valmentavan henkilöstön määrä on kasvanut samaan tahtiin. Olemme rekrytoineet yritys-, työyhteisön kehittäjä- ja korkeakoulumaailmasta osaavia ammattilaisia täydentämään koulutuspalveluiden tiimiä. Esittelemme tässä heistä osan.

Pyysimme valmentajia esittelemään itsensä ja lopuksi kertomaan ajatuksia siitä, mitkä heidän mielestään ovat keskeisimpiä muutostekijöitä suomalaisessa työelämässä ja organisaatioissa.


Kuvassa ruskeahiuksinen nainen (Työyhteisön kehittäjä koulutuksen lehtori Nina Simola-Alha), jolla on tummat vaatteet ja puuhelmet kaulassa.

Nina Simola-Alha, VTM

Taustaltani olen HR-ammattilainen, olen toiminut esimiehenä ja erilaisten HR-asioiden parissa useassa yrityksessä ja eri toimialaoilla yli 25 vuotta. Koulutukseltani olen sosiaalipsykologi ja uskon, että tulevaisuudessa erityisesti vuorovaikutustaidot, dialogiosaaminen ja yhdessä työskenteleminen ja luottamuksen rakentaminen tulevat korostumaan.

Jo pienilläkin kehittämistoimenpiteillä voidaan saada aikaa merkittäviä muutoksia ja lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta yritysten ja organisaatioiden tuottavuutta. Toimivilla ja tarkoituksenmukaisilla, osallistavilla HR-prosesseilla ja käytännöillä voidaan parhaiten organisaatioiden osaamista ja työhyvinvointia.

HR-asiantuntijan on osattava monia niitä asioita, joita koulutuksemme sisältää kuten työlainsäädäntöä, kehittämismenetelmiä, ihmistiedettä kuin kriittistä arviointia erilaisia muoti-ilmiöitä kohtaan. TYKE-koulutus antaa hyvän valmiuden ymmärtää työyhteisöjen toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja miten työyhteisöjen hyvinvointia ja tuottavuutta voidaan kehittää.

 


Kuvassa ruskeahiuksinen nainen (Työyhteisön kehittäjä koulutuksen lehtori Anu Järvensivu), jolla on silmälasit ja hymyilee.
Kuva: Vantaan Sanomat.

Anu Järvensivu, FT, dos.

Taustani on vahvasti työelämän monitieteisessä tutkimuksessa ja työpaikoilla tapahtuvassa kehittämistyössä. Ammatillisen opettajan pätevyyskin löytyy ja koulutuksen kehittäminen on aina ollut lähellä sydäntäni.

Olen työskennellyt monissa suomalaisissa yliopistoissa, pisimpään Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksessa. Työterveyslaitoksella toimin vanhempana tutkijana viisi vuotta. Tutkimuksen ohella olen aina tehnyt kehittämistyötä työpaikoilla, viime vuosina erityisesti digitaalisia pelillistettyjä sovelluksia kehittäen. Minulla on työkokemusta myös muutamista pienistä konsulttiyrityksistä.

Koska olen sekä sosiologi että aikuiskasvatustieteilijä, minulle on luontevaa tarkastella työelämää eri tasoilta sekä tasojen välisiä linkityksiä. Olen tutkinut työelämässä tapahtuvia muutoksia niin yksilön kokemuksena, organisaatioiden ja verkostojen muutoksina kuin yhteiskunnan tason muutoksinakin.

Tällä hetkellä erityinen kiinnostuksen kohteeni on muuttuvat työurat, työsuhdemallit ja työnteon muodot, jotka ovat omiaan muuttamaan työyhteisöllisyyttä huomattavasti. Näihin liittyy myös yrittäjien myöhäisuran ja eläköitymisen tutkimus, joka on yksi harrastukseni.

TYKE-koulutusta suosittelen erityisesti jo hieman työkokemusta hankkineille henkilöille, jotka haluavat suuntautua esimerkiksi henkilöstöhallinnon tehtäviin, työpaikkojen osaamisen kehittämisen tehtäviin tai vaikka itsenäisiksi työpaikkojen kehittämistoiminnan asiantuntijoiksi. Koulutus tarjoaa monipuolisen kuvan myös työelämän nykytilasta ja muutostrendeistä.


Kuvassa ruskeahiuksinen nainen (Työyhteisön kehittäjä koulutuksen lehtori Heli Heikkilä), jolla on silmälasit ja hymyilee.

Heli Heikkilä, FM, KM

Olen taustaltani aineenopettaja, mutta tehnyt yli kymmenvuotisen työuran Työterveyslaitoksella tutkimus- ja kehittämistehtävissä työn muutosta ja työhyvinvointia koskevissa hankkeissa.

Erityisosaamistani ovat menetelmät, joilla koko työyhteisö – parhaimmillaan asiakkaan kanssa – voi tarkastella muuttuvaa työtään ja ideoida kehittämiskokeiluja käytäntöjen uudistamiseksi.

Nopeasti muuttuvassa maailmassa pidän tärkeänä sitä, että meillä on kehittämisosaajia, jotka voivat tukea ja kannatella tällaisia työyhteisöjen oppimisprosesseja ja joilla on uskallusta myös tarvittaessa kyseenalaistaa niitä kehittämisen ja työhyvinvoinnin edistämisen keinoja, joita yhteisöissä aiemmin on totuttu käyttämään.


Kuvassa vaaleahiuksinen nainen (Työyhteisön kehittäjä koulutuksen lehtori Pauliina Parhiala), jolla on silmälasit ja hymyilee vienosti.

Pauliina Parhiala, FM

Olen johtamisen ammattilainen ja olen hankkinut pari vuosikymmentä johtamiskokemusta humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tehtävissä Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Suomessa olen hankkinut johtamis- ja kehittämiskokemusta järjestöpuolella, niin ammatti – kuin luottamusjohtajanakin.

Olen koulutukseltani opettaja ja työnohjaaja ja opiskellut humanistisia ja yhteiskuntatieteitä Suomessa ja Sveitsissä. Harrastan teologian opiskelua.

Työyhteisönkehittäjä-opintoihin kannattaa hakeutua, jos etsit vahvistusta työelämän vuorovaikutusosaamiseen sekä luottamuksen ja yhteistoiminnan vahvistamiseen työpaikoilla.

Opinnoissa kehitetään taitoja, joilla vahvistetaan osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sirpaloituvassa, kompleksisessa ja digitalisoituvassa työympäristössä. Tutkimme myös sitä, miten työyhteisön moninaisuus ruokkii luovuutta ja kekseliäisyyttä ja hankimme taitoja mm. palvelumuotoiluun ja osaamisen kehittämiseen.

 


Kuvassa harmaahiuksinen mies (Työyhteisön kehittäjä koulutuksen lehtori Juha Niiranen).

Juha Niiranen, YTM

Ammatilliseen taustaani kuuluu monipuolinen ja pitkä eri aloille suuntautunut pedagoginen osaaminen.  Opettajan työssäni olen kiinnostunut kehittämään ja rakentamaan sellaisia oppimisyhteisöjä, joissa opiskelijan omaa asiantuntijuutta, persoonallisuutta ja tapaa oppia arvostetaan.

Kokemusperäinen, käytännön työn ja eletyn elämän kautta syntynyt tieto on aina arvokasta. Työyhteisönkehittäjä -koulutuksessa tutkimme ja käsitteellistämme työelämän kompleksisia ilmiöitä monipuolisia pedagogisia menetelmiä käyttäen.

Tavoitteena on luoda uutta ja innovatiivista osaamista työyhteisöjen kehittämiseksi. Työyhteisönkehittäjä -koulutukseen kannattaa hakeutua, jos on kiinnostunut osallistavan ja kokemuksista oppivan organisaation vahvistamisesta.

 


Keskeisimpiä muutostekijöitä suomalaisessa työelämässä/-organisaatioissa:

  • Kestävän kehityksen vaatimus: ympäristökysymykset pakottavat muuttamaan tekemisen tapoja. Alat eroavat tässä toisistaan ja vaaditaan monenlaisten asiantuntemusalojen yhteistyötä asioiden ratkomisessa.
  • Verkostoituva työ lisääntyy: verkostoituminen tapahtuu eri tasoilla ja aloilla. Ylitettäessä totuttuja ammatti-, toimiala- ja organisaatiorajoja löydetään innovatiivisia, ehkä yllättäviäkin osaamiskomboja ratkaisemaan uudentyyppisiä kysymyksiä.
  • Edelleen työn murroksen ja globaalin toimintakentän (esim. korona -viruksen leviämisen äkilliset, systeemiset ja asymmetriset vaikutukset), vaikutuksena voi muodostua nopeita, yllättäviäkin heilahduksia sen suhteen, mikä ala on vahvoilla, mikä taas yllättäen ottaa takapakkia.
  • Digitalisaation vauhtiin pääsemistä on odotettu pitkään. Monilla aloilla ollaan parhaillaan keväällä 2020 ottamassa historiallista digiloikkaa. Sen vaikutukset tulevat olemaan huomattavia eivätkä ne rajaudu työelämään. Esimerkiksi etätyön ja etäoppimisen lisääntyminen muuttavat todennäköisesti myös liikkumista ja liikennettä sekä asumista. Parhaimmillaan meneillään oleva laajamittainen koulutuksen digitalisointi vähentää epätasa-arvoisuutta ja avaa monipuolisempia mahdollisuuksia oppimiseen kaikille kiinnostuneille.
  • Työyhteisöjen ja yhteisöllisyyden muutokset tulevat etätyömahdollisuuksien parantumisen ja työn sekä ansainnan mallien muutosten vuoksi olemaan lähiaikoina merkittäviä eikä niitä voi vielä täysin ennakoida. Yhteisöllisyys muotoutuu uudenlaiseksi ja epäilemättä myös moninaistuu edelleen.
  • Sote-alan palveluiden tuottaminen: Miten organisoidaan esim. vanhuspalvelut – saatetaan tarvita aivan uudentyyppisiä ratkaisuja, ja mm. kolmannen sektorin ja julkis-/yksityisorganisaatioiden yhteistyötä.
  • Osaamisen kehittäminen: yhä enemmän tarvitaan toimialoilla ja organisaatioissa ketteriä tapoja lisätä “horisontaalista osaamista” ja työssä oppimista ilman (tai ei ainakaan yksinomaisena keinona) ns. muodollisia pätevyyksiä ja koulutuksia. Miten tunnistetaan tämä tarve paikallisesti ja millaisin konkreettisin keinoin voidaan tukea osaamisen kehittymistä yksilö- ja yhteisötasolla? Tyke-opinnoista voidaan saada osaamisen tunnistamiseen ja kehittämiseen keinoja.
  • Yksi haasteistamme on muuttaa käsitystä työurista ja erityisesti ikääntymisestä. Ikäsyrjinnän eliminointi on erityisen tärkeää naisten kohdalla. Ikääntyminen tulisi tutkimustenkin valossa ennemmin ymmärtää osaamisen ja kokemuksen karttumisena ja kiteytymisenä kuin kielteisesti voimien ja motivaation hiipumisena.