Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä on monikertaistunut 2000-luvulla
Tiedote 7.9.2020, Arene ry
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat kasvaneet tasaisesti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa 2000-luvulla. Valmistuvien ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomessa on hyvällä tasolla, vaikka haasteita edelleen löytyy. Kansainvälisesti verrattuna ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on Suomessa katsottuna keskiverrolla tasolla.
-Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut noin 5000 opiskelijasta lähes 16 000 opiskelijaan vuosien 2001–2019 välillä. Opiskelijamäärän kehitys on seurannut kansallisesti asetettuja tavoitteita, toteaa Arenen asiantuntija Samuli Maxenius. Ulkomaalaisista opiskelijoista 59 prosenttia on ammattikorkeakouluissa ja 41 prosenttia yliopistoissa vuonna 2019. Lisäksi yliopistojen tutkijakoulutuksessa on noin 4000 ulkomaalaista jatkotutkinnon suorittajaa.
Vuonna 2017 käyttöönotetut lukuvuosimaksut vähensivät EU-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrää. Opiskelijamäärien lasku oli odotettu, mutta tilastojen perusteella opinnot aloittaneiden määrä on jo palaamassa käyttöönottoa edeltävälle tasolle.
-Erityisesti ammattikorkeakoulut ovat onnistuneet kasvattamaan EU-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrää nopeasti vuoden 2017 laskun jälkeen, Maxenius toteaa.
Ammattikorkeakoulut kouluttavat Suomessa pääasiassa ulkomaalaisten opiskelijoiden bachelor-koulutuksesta ja yliopistot taas master-tason koulutuksesta. Ulkomaalaiset opiskelijat painottuvat ammattikorkeakouluissa liiketalouden ja yliopistoissa tekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutuksiin.
Työllistymisessä ja Suomeen jäämisessä edelleen haasteita
Vuonna 2018 ulkomaalaisista opiskelijoista hieman yli puolet työllistyi Suomeen valmistumisen jälkeen ja Suomeen jääneiden osuus on hieman tätä suurempi. Maasta muuttaneiden osuus oli hieman vajaa 30 prosenttia.
-Suomeen jäävien ja työllistyvien valmistuneiden ulkomaalaisten osuus on kansainvälisesti vertailtuna hyvä, Maxenius toteaa.
EU:n ulkopuolelta tulevilla opiskelijoilla on vaikeuksia työllistyä oman alansa työtehtäviin.
-Työmarkkinoilla tulisi paremmin hyödyntää ulkomaalaisten tutkinnon suorittajien osaamista ja kykyjä. Työllistymisen esteenä näyttäisi osin olevan kielitaidon puute, mutta eri selvitysten mukaan asenteet ovat monesti este työllistymiselle, Maxenius pohtii.
Enemmistö Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista opiskelijoista on kotoisin EU:n ulkopuolisista maista.
Suomi keskiverto ulkomaalaisten opiskelijoiden määrässä
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden suhteellinen määrä on Suomessa OECD- ja EU-maiden keskitasoa. Heidän osuutensa kaikista opiskelijoista on 8 prosenttia, kun OECD-maissa keskiarvo on 6 prosenttia vuonna 2017.
-Korkeimmat ulkomaalaisten opiskelijoiden määrät ovat englanninkielisissä maissa sekä maissa, joilla on yhteinen kieli suurempien naapurivaltioiden kanssa, Maxenius toteaa.
Korona heittää varjon opiskelijaliikkuvuuden ylle
Koronaviruspandemia tulee vaikuttamaan merkittävästi tänä vuonna aloittavien ulkomaalaisten opiskelijoiden määrään. Valtioiden asettamat maahantulorajoitukset ja tartuntojen pelko estävät opiskelijoita saapumasta Suomeen. Monissa ammattikorkeakouluissa kansainvälisten ohjelmien syksyn opinnot järjestetään verkko-opintoina.
-Koronapandemia saattaa jättää myös pysyviä muutoksia opiskelijaliikkuvuuteen, jos pandemian kokemukset lisäävät ihmisten varovaisuutta liikkua rajojen yli. Pandemian synnyttämä digiloikka saattaa myös vähentää opiskelijaliikkuvuutta, Maxenius pohtii.
Lue lisää
Ulkomaalaiset opiskelijat Suomessa 2000-luvulla –raportti >>
Lisätietoja:
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Asiantuntija
Samuli Maxenius
puh. 040 650 1001
