Tekoäly järjestöjen arjessa, osa 8: Järjestö näkyväksi tekoälylle – geoseoilua ADHD-liitossa

Miten järjestön tarjoama tuki löytyy myös silloin, kun tietoa haetaan tekoälyltä eikä perinteisestä hakukoneesta? ADHD-liitto ry:n osallistuminen SaavutaÄly-hankkeeseen avasi käytännössä, mitä GEO ja SEO voivat tarkoittaa järjestötyössä. Matka sisälsi innostusta, kokeiluja, virheellisiä tekoälyvastauksia ja oivalluksen siitä, että pienilläkin sanavalinnoilla on suuri merkitys.

Lähtökohta: kenelle tietoa tehdään

ADHD-liitto ry on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka jäseninä toimii 17 yhdistystä eri puolilla Suomea. Järjestö tarjoaa tietoa, tukea ja yhteisöllisyyttä ADHD-piirteisille, heidän läheisilleen sekä ammattilaisille. Arvioiden mukaan ADHD koskettaa noin 250 000 suomalaista.

ADHD näkyy jokaisella omalla tavallaan. Se voi olla levottomuutta, keskittymisen vaikeutta tai sitä, että ajatukset lähtevät helposti moneen suuntaan. Toisaalta siihen voi liittyä myös innostusta, luovuutta ja hetkiä, jolloin tekeminen imaisee mukaansa.

ADHD-liitossa havahduttiin tarkastelemaan järjestön omaa työtä tekoälyn näkökulmasta. Tietoa ADHD:stä, tuista ja palveluista on saatavilla, mutta se ei aina löydy oikein eikä välity sellaisena kuin pitäisi. Tämä ei ole pieni asia, vaan suoraan yhteydessä siihen, saako ihminen tarvitsemansa tiedon vai ei.

Kun ADHD-liitossa saatiin mahdollisuus lähteä mukaan SaavutaÄly-hankkeen kehittämiskumppanuuteen, tavoitteena oli löytää keinoja, jotka tukevat sekä omaa työtä että kohderyhmän tiedonsaantia.

Tekoälysprintit käyntiin

Varsinainen työ alkoi noin puolen vuoden mittaisen kehittämiskumppanuusjakson käynnistyttyä joulukuussa 2025. ADHD-liitossa edettiin vaiheittain erilaisten tekoälyn käyttöön ja hyödyntämiseen liittyvien teemojen parissa: testattiin promptausta, tutustuttiin tekoälyagentteihin, laadittiin ohjeistuksia, kokeiltiin videotuotantoa ja hyödynnettiin Canvan (graafisen suunnittelun verkkotyökalu) tekoälyominaisuuksia.

Yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi nousi, miten ADHD-liiton verkkosisällöt löytyvät tekoälypohjaisissa hauissa.

Tiedonhaun tavat ovat muuttumassa. Yhä useampi hakee tietoa keskustelemalla tekoälyn kanssa, ei pelkästään perinteisten hakukoneiden kautta. Tämä on huomattu myös EU-tasolla. Euroopan komissio määrittelikin 31.8.2026 Digipalvelusäädöksessään ChatGPT-tekoälysovelluksen ”erittäin suureksi verkkohakukoneeksi” (Euroopan komissio, 2026).

Kun hakukysymykset muotoutuvat enenevässä määrin kokonaisiksi tekoälypalveluun syötettäviksi lauseiksi, muuttaa se myös sitä, miten organisaation verkkosivujen sisältöjä tulisi rakentaa (Aggarwal ym., 2024; Heinonen, 2025). Muutos on järjestöille merkittävä myös siksi, että tekoälyn tuottama vastaus voi jäädä käyttäjän ainoaksi tiedonlähteeksi. Chapekisin & Liebin (2025) tutkimuksessa huomattiin, että käyttäjät siirtyivät hakutuloksista verkkosivuille selvästi harvemmin silloin, kun Google näytti haun yhteydessä tekoälyn tuottaman yhteenvedon. 

Kun tekoäly ei ymmärtänyt oikein

Kehittämiskumppanuuden aikana testattiin käytännössä, mitä tekoäly kertoo ADHD-liiton kokemus- ja vertaistoiminnasta. Vastaukset olivat sujuvia ja uskottavia, mutta sisälsivät asiavirheitä. Osa tiedoista oli epätarkkoja, osa vanhentuneita ja osa täysin virheellisiä. Kokeilu vahvisti tutkimuksessakin aiemmin huomattua. Generatiivinen tekoäly kykenee tuottamaan toisinaan uskottavalta vaikuttavaa, mutta virheellistä sisältöä (vrt. esim. Huang ym., 2025)

Tämä oli tärkeä havainto. Jos järjestön toiminnasta välittyy väärää tietoa, käyttäjä voi saada virheellisen kuvan palveluista ja mahdollisuuksista. Tilanne korostuu erityisesti silloin, kun tietoa etsitään nopeasti tekoälypalvelun avulla ja luotetaan ensimmäiseen vastaukseen.

Tämän seurauksena järjestössä käynnistettiin uusi kehityssprintti: Miten tekoälypalvelu löytäisi mahdollisimman hyvin ADHD-liiton toimintaan liittyvän oikean tiedon?

GEO ja SEO tukevat tiedon löytymistä

SEO tarkoittaa verkkosisällön optimointia hakukoneille. GEO eli generative engine optimization puolestaan keskittyy siihen, miten sisältö rakennetaan niin, että myös generatiiviset tekoälypalvelut löytävät sen ja ymmärtävät sen oikein (ks. esim. Aggarwal ym., 2024).

GEO-käsitteen lanseeranneet Aggarwal ja kumppanit (2024) huomasivat tutkimuksessaan, että relevanttien lähdeviittausten ja suorien lainausten sekä numeerisen tilastotiedon käyttäminen sisällössä voi parantaa jopa 40 % organisaation verkkosivuston näkyvyyttä tekoälysovelluksen näyttämissä hakutuloksissa.

GEO-oppaiden mukaan myös sisällön selkeä rakenne, selkeät ja kysymysmuodossa olevat otsikot, lyhyet suoraan asiaan menevät kappaleet, yhteenvedot ja tiivistelmät, saavutettava sisältö (esim. alt-tekstit kuvissa, audion ja videoiden tekstivastineet) sekä asiantunteva ja vakuuttava sisältö lisäävät todennäköisyyttä sille, että omat verkkosivut päätyvät sisältönä ja/tai lähdeviittauksina tekoälyn koostamiin hakutuloksiin (ks. esim. Rand-Hendriksen, 2026; Salminen, 2025; Varhenmaa, 2025).

Kyse ei ole yksittäisistä toimenpiteistä, vaan kokonaisvaltaisesta tavasta tuottaa verkkosisältöä. Kaikista verkosta löytyvien oppaiden suosittamista GEO-tekniikoista ja niiden toimivuudesta ei kuitenkaan ole vielä tutkimusnäyttöä. On myös hyvä pitää mielessä, että SEO ja GEO eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan täydentäviä tapoja saada organisaation sisältö paremmin siitä kiinnostuneen ja sitä tarvitsevan saataville. Järjestöille tämä on erityisen tärkeää. Jos oikeaa tietoa ei löydy, tilalle voi nousta puutteellinen tai virheellinen tieto.

Yllättävän vaikeaa kirjoittaa ilmiselviä asioita

Kehittämistyössä vaikeinta oli tunnistaa se, mikä tuntuu itsestään selvältä, ja kirjoittaa se näkyväksi. Kielimallit rakentavat vastauksensa sen perusteella, miten asiat on kirjoitettu verkkosivulla. Esimerkiksi sen sijaan, että tuuppaa tekstinsä täyteen avainsanoja, pitäisi GEO-aikakaudella luoda sisältöä, joka vastaa entistä paremmin ja suoremmin ihmisten tekoälypalvelulle esittämiin hakukysymyksiin.

ADHD-liitossa lähdettiin avaamaan ja jatkokehittämään järjestön sivustoa konkreettisten kysymysten kautta. Mitä on vertaisuus, miten kokemustoimijan voi tilata ja mitä tarkoittaa Tarinatuokio?

ADHD-liiton asiantuntijalle vastaukset ovat usein selviä, mutta tietoa etsivälle käyttäjälle eivät. Verkkosivujen tekstin tulee olla riittävän selkeää ja jäsenneltyä, jotta sitä jaksaa lukea. Samalla sen on herätettävä kiinnostus ja tuettava lukemisen motivaatiota.

Selkeä rakenne, ymmärrettävä kieli ja looginen eteneminen tukevat sekä käyttäjää että teknologioita (Salminen, 2025). Kun sisältöjä päivitettiin tämän ajattelun pohjalta, vaikutukset näkyivät nopeasti. Tiedon äärelle pääsi aiempaa suoremmin.

Kyse ei ole vain näkyvyydestä, vaan saavutettavuudesta, yhdenvertaisuudesta ja palveluiden tavoitettavuudesta.

Kehittäminen osaksi arkea

Matka on ollut uudenlainen. Välillä innostava, välillä kuormittava ja toisinaan turhauttava. Kaikki ei ole edennyt suoraviivaisesti.

Järjestössä on opittu, että kehittäminen ei tapahdu valmiiksi suunnittelemalla, vaan tekemällä. Pienet kokeilut ovat toimineet paremmin kuin suuret suunnitelmat. Toimivia ratkaisuja jatketaan ja toimimattomia muutetaan.

Keskeistä on ollut pitää mielessä, kenelle työtä tehdään. Kaiken ei tarvitse olla täydellistä, mutta sen täytyy olla hyödyllistä.

Uusi työpari

ADHD-liiton kokemus- ja vertaisasiantuntija Katriina Siiskonen on löytänyt tekoälystä uuden työkaverin: ”Siitä on tullut minulle eräänlainen työpari. Välillä yhteistyö sujuu helposti, välillä taas saa tarkentaa ja yrittää uudelleen, mutta useimmiten siitä on ollut aidosti hyötyä.”

Siiskonen on myös rakentanut oman agentin, jonka kanssa hän käy läpi SEO- ja GEO-asioita ennen kuin kokemus- ja vertaistoimintaan liittyviä sisältöjä viedään verkkosivuille. Se ei tee työtä hänen puolestaan, mutta auttaa näkemään asiat toisesta kulmasta.

Työelämässä tulisi uskaltaa suhtautua tällaisiin uusiin työpareihin avoimesti, mutta samalla kriittisesti. Tekoäly voi tukea ajattelua, jäsentää ideoita ja nopeuttaa tekemistä, mutta vastuu, harkinta ja eettisyys pysyvät ihmisellä.

Siinä suhteessa mikään ei ole muuttunut.

Kirjoittajat:

Lähteet:

Aggarwal, P., Murahari, V., Rajpurohit, T., Kalyan, A., Narasimhan, K. & Deshpande, A. (2024). GEO: Generative Engine Optimization. Proceedings of the 30th ACM SIGKDD Conference on Knowledge Discovery and Data Mining, 5–16. DOI: 10.1145/3637528.3671900

Chapekis, A. & Lieb, A. (22.7.2025). Google users are less likely to click on links when an AI summary appears in the results. Pew Research Center. 
https://www.pewresearch.org/?p=270454

Euroopan komissio. (2026). Digipalvelusäädös.

Heinonen. R. (13.5.2025). AI-optimointi on SEO-optimoinnin uusi serkku – mitä siitä pitää tietää? 3+1 vinkkiä! Kuuki blogi. 
https://www.kuuki.fi/blogi/ai-optimointi-on-seo-optimoinnin-uusi-serkku-mita-siita-pitaa-tietaa-3-1-vinkkia/

Huang, L., Chen, Q., Feng, X., Feng, Z., Liu, T., Ma, W., Peng, W., Qin, B., Wang, H., Yu, W. & Zhong, W. (2025). A Survey on Hallucination in Large Language Models: Principles, Taxonomy, Challenges, and Open Questions. ACM Transactions on Information Systems, 43(2), Article 42. DOI: 10.1145/3703155.

Rand-Hendriksen, M. (13.7.2026). Generative Engine Optimization (GEO) [opetusvideojakso]. Linkedin Learning – AI Trends.

Salminen, T. (17.12.2025). Tee verkko sivuista tekoäly-ystävälliset – 6 tapaa kasvattaa näkyvyyttä AI aikakaudella. Karhu Helsinki blogi.
https://www.karhuhelsinki.fi/blogi/6-tapaa-vahvistaa-verkkosivujen-ai-ystavallisyytta/

Varhenmaa, P. (2025). Mitä on GEO – ja miten optimoida sisältöjä tekoälylle? Knowit blogit.
https://blog.knowit.fi/mita-on-geo-ja-miten-optimoida-sisaltoja-tekoalylle

Lue lisää hankkeesta