Tekoäly järjestöjen arjessa, osa 9: Tekoäly on kuin peili käyttäjälleen: havaintoja kielistä, viestinnästä ja oppimisesta

Kieltenopettajana päädyin opinnäytetyössäni tutkimaan tekoälypohjaisten työkalujen hyödyntämistä monikielisessä viestinnässä osana SaavutaÄly-hanketta. Hankkeen aikana seurasin yhden monikulttuurisen järjestön viestinnän ja markkinoinnin kehittämistä sekä keräsin aineistoa kyselyiden ja havaintojen avulla. Näiden kokemusten pohjalta jäin pohtimaan kysymystä: miksi tekoäly on joillekin merkittävä apu, mutta toisille lähinnä lisäkuormaa?

Tekoälyn käyttö työelämässä herättää työntekijöissä ristiriitaisia kokemuksia, koska tekoälyyn yhdistetään sekä työn tehostumisen mahdollisuuksia että stressiä, epävarmuutta ja ammatti-identiteettiin kohdistuvia uhkia (Oksanen, Heiskari & Savolainen, 2026).

Kohdejärjestölle laadittujen kyselyiden perusteella suurin hyöty syntyi tilanteissa, joissa tekoälyä käytettiin ihmisen asiantuntemusta täydentävänä työkaluna. Kyselyvastauksissa nousi esiin myös asiantuntijan oman harkinnan merkitys siinä, millaisissa tilanteissa tekoälyä on tarkoituksenmukaista käyttää ja milloin sen käyttöä tulisi välttää. Tekoälyn käyttöä ei esimerkiksi pidetty tarkoituksenmukaisena tilanteissa, joissa korostuvat hienotunteisuus ja henkilökohtainen vuorovaikutus. Tällaisiksi tilanteiksi mainittiin muun muassa arkaluonteiset neuvottelut ja keskustelut sekä vanhemman sukupolven kanssa järjestettävät seminaarit.

Positiiviset kokemukset olivat kuitenkin selvästi yleisempiä tarkastelemassani järjestössä. SaavutaÄly-hankkeen aikana osallistujat kuvasivat viestinnän nopeutuneen, tiedonhakunsa muuttuneen tehokkaammaksi ja monikielisen viestinnän helpottuneen. Merkittävin muutos ei liittynyt uusiin työkaluihin, vaan siihen, että tekoälyn käyttö muuttui satunnaisesta kokeilusta tavoitteelliseksi osaksi viestinnän arjen työprosesseja.

Tekoäly on tehokas, mutta ei itsenäinen toimija

Keräämäni aineiston perusteella tekoäly osoittautui erityisen hyödylliseksi monikielisessä viestinnässä, tekstien tuottamisessa ja käännöstyössä. Se voi nopeuttaa luonnostelua, auttaa selkeyttämään sisältöjä sekä tukea viestien saavutettavuutta eri kohderyhmille.

Kehittämistyöni vahvisti käsitystä siitä, että tekoäly toimii asiantuntijan työn tukena, mutta ei poista ihmisen osaamisen ja harkinnan tarvetta. Viestien sävy, kulttuurinen ymmärrys, eettiset ratkaisut, kohderyhmien huomioiminen ja lopullinen laadunarviointi säilyvät edelleen ihmisen vastuulla. Erityisesti monikulttuurisessa toimintaympäristössä nämä tekijät korostuvat.

Tulokset tukevat niin sanottua Human-in-the-Loop-ajattelua, jossa tekoäly laajentaa ihmisen mahdollisuuksia työssään sen sijaan, että korvaisi ihmisen. Tavoitteena ei ole ihmisen ja teknologian välinen kilpailu, vaan yhteistyö, jossa kumpikin täydentää toistensa vahvuuksia. (Coeckelbergh, 2024.)

Tekoälylukutaito on uusi kielitaito

Kieltenopettajana olen huomannut, että tekoälylukutaidossa on paljon samaa kuin kielitaidossa.

Vieraan kielen osaaminen ei tarkoita pelkästään sanojen tai kieliopin hallintaa. Todellinen kielitaito edellyttää myös opiskeltavan kielen logiikan sekä siihen liittyvän kulttuurin ymmärtämistä: tietoa siitä, miten viestitään eri tilanteissa, millaisia merkityksiä sanoihin liittyy ja miten viestejä tulkitaan erilaisissa yhteisöissä.

Samalla tavoin tekoälylukutaito ei tarkoita vain sitä, että osaa käyttää tekoälysovelluksia. Se tarkoittaa kykyä esittää tarkoituksenmukaisia kysymyksiä, arvioida vastauksia kriittisesti sekä ymmärtää tekoälyn vahvuuksia ja rajoituksia. Hankkeeseen osallistujat nostivat esiin kehotteiden laatimisen yhtenä keskeisistä oppimiskokemuksistaan. Mitä tarkoituksenmukaisemmin kehotteita osattiin muotoilla, sitä hyödyllisemmiksi myös tekoälyn vastaukset koettiin.

Oppiminen ei kuitenkaan rajoittunut kehotteiden laatimiseen, vaan osallistujat havaitsivat myös eri tekoälyalustojen tuottamien vastausten vertailun merkityksen. Vertailemalla eri alustojen vastauksia osallistujat pyrkivät löytämään laadukkaimman ja omaan käyttötarkoitukseensa parhaiten soveltuvan lopputuloksen.

Tulokset viittaavat siihen, että tekoälylukutaidon kehittyminen vaikuttaa suoraan siihen, kuinka tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti tekoälyä voidaan hyödyntää työssä. Samalla tavalla kuin kielitaito toimii siltana ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, tekoälylukutaito toimii siltana ihmisen ja tekoälypohjaisten työkalujen välillä.

Mitä paremmin käyttäjä ymmärtää tekoälyn toimintaperiaatteita ja osaa käydä sen kanssa tarkoituksenmukaista vuoropuhelua, sitä enemmän hän pystyy hyödyntämään tekoälyn potentiaalia viestinnän, oppimisen ja työn kehittämisessä.

Hintikka (2026) kuvaa tätä tekoälyn affordanssina: parhaimmillaan tekoäly voi yksilöllistää työskentelyä ja parantaa saavutettavuutta. Tällöin tekoälyn arvo syntyy erityisesti siitä, että se avaa uusia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen, osallistumiseen ja työskentelyn sujuvoittamiseen.

Tekoäly on peili käyttäjälleen

Tekoälyfoorumin uutisoiman tutkimuksen mukaan arvioijat suosivat useissa tapauksissa tekoälyn tuottamia oikeudellisia vastauksia verrattuna oikeustieteen professoreiden laatimiin vastauksiin.

Tulos ei osoita tekoälyn voittaneen ihmistä, vaan muistuttaa siitä, että teknologian hyödyllisyys riippuu pitkälti siitä, miten sitä osataan käyttää. Osaavissa käsissä tekoäly voi tuottaa yllättävän korkeatasoisia tuloksia myös asiantuntijatyössä (Tekoälyfoorumi, 2026).

Omien havaintojeni perusteella tekoäly muistuttaa peiliä. Se heijastaa käyttäjänsä osaamista, tavoitteita, kysymyksiä ja ajattelutapaa. Mitä paremmin ihminen osaa määritellä tarpeensa, arvioida saamiaan vastauksia ja jatkaa vuoropuhelua tekoälyn kanssa, sitä enemmän hän yleensä hyötyy työkalusta.

Samalla tekoälyn käyttöön liittyy myös vaara, että alamme vähitellen ulkoistaa sille tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat omalle ajattelullemme. Ville Rannan (22.9.2026) pilapiirros havainnollistaa tätä osuvasti: ensin tekoälyä pyydetään kirjoittamaan kirja, sitten lukemaan se. Pilapiirros herättää kysymään, mitä tapahtuu, jos ulkoistamme tekoälylle vähitellen myös oppimisen, tiedon arvioinnin ja ajattelun?!

Tekoäly voi toimia peilinä, mutta peili ei aina heijasta todellisuutta täydellisesti. Ilman kriittistä arviointia saatamme päätyä vahvistamaan omia ennakkokäsityksiämme tai tekoälyn tuottamia vinoumia. Siksi tulevaisuuden keskeinen työelämätaito ei välttämättä ole tekoälyn käyttäminen, vaan tekoälylukutaito: kyky hyödyntää tekoälyä tavoitteellisesti, arvioida sen tuotoksia kriittisesti ja käyttää sitä vastuullisesti osana omaa asiantuntijuutta.

Kirjoittaja:

Ekaterina Arola

Lähteet

Coeckelbergh, M. (2024) Tekoälyn etiikka. (K. Pietiläinen, suom.). Terra Cognita. (alkuperäisteos julkaistu vuonna 2020)

Hintikka, K. A. (2026). Ihminen luovuttaa toimijuuttaan generatiiviselle tekoälylle [konferenssiesitys]. ITK 2026, Tampere.

Oksanen, A., Heiskari, M. & Savolainen, I. (2026). Tekoälymurros työelämässä: Muutos, resilienssi, pystyvyys. Tampereen yliopisto. Haettu 25-9-2026 osoitteesta: https://www.tsr.fi/hankkeet-ja-tutkimustieto/tekoalymurros-tyoelamassa/

Ranta, V. (22.9.2026). Uudenlainen kirjasyksy [pilapiirros]. Helsingin Sanomat.

Tekoälyfoorumi. (2026). Tutkimus: Tekoäly päihitti oikeustieteen professorit, opettajat suosivat tekoälyn vastauksia. Haettu 22.9.2026 osoitteesta: https://tekoalyfoorumi.fi/julkaisut/tutkimus-tekoaly-paihitti-oikeustieteen-professorit-opettajat-suosivat-tekoalyn-vastauksia-kolme

Lue lisää hankkeesta