Tulevaisuuskuvat Humakin työelämäkumppaneiden näkökulmasta

Julkaisupäivämäärä

30.8.2024

Julkaisusarja

Artikkeli

Otsikkobanneri Tulevaisuuden osaamistarpeet -blogisarjalle. Kuvassa blogisarjan otsiko sekä blogien otsikot. Kuvituksena piirros ruskeisiin pukeutuneesta naisesta, joka pitelee käsissään jättimäistä hehkulamppua.

Tämä on Humakin toimialojen tulevaisuutta käsittelevän blogisarjan viides ja viimeinen osa. Blogit perustuvat Humakin opiskelijoiden harjoittelupaikoillaan tekemiin 580 asiantuntijahaastatteluun vuosien 2021–24 välisenä aikana. Haastateltavat olivat yhteisöpedagogi- ja kulttuurituotantoalan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Blogisarja on viisiosainen ja siinä julkaistaan seuraavat osat:

 

 

Yhteisöpedagogeilla ja kulttuurituottajilla riittää töitä

Tässä artikkelissa hyödynnetään Humakin kulttuurituotanto- ja yhteisöpedagogialojen opiskelijoiden harjoittelupaikkojensa johtajille esittämää kysymystä ”Miltä tulevaisuus näyttää tällä toimialalla”. Aineiston teemoittelun olen tehnyt yhteistyössä Claude Sonnet 3.5 -tekoälyn kanssa.

Yleisesti ottaen kulttuuri- ja yhteisöpedagogialojen johtajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että aloilla on kasvavaa kysyntää, ja toimialoille on yhä suurempi yhteiskunnallinen tarve. Nuorisotyön alalla trendi on, että nuorten ongelmat ovat moninaistuneet ja tuen tarve lisääntynyt. Tästä syystä toimialalla tarvitaan yhä moninaisempaa osaamista. Erityisesti verkossa toteutettavan nuorisotyön tarve kasvaa, samoin kuin lastensuojeluun liittyvät palvelut.

Maahanmuuton myötä tarvitaan enemmän asiantuntijoita kulttuurisensitiiviseen työhön ja kotoutumiseen. Samoin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamiseen tarvittavan osaamisen tarve kasvaa. Osallisuuteen ja demokratian vahvistamiseen liittyvät haasteet eivät ole ainakaan vähenemässä. Yleisesti ottaen painopiste on siirtymässä korjaavasta työstä kohti ennaltaehkäisevää työtä, joka on yhteisöpedagogien työn idea.

Piirroskuva: Vasemmalla punaiseen mekkoon pukeutunut nainen istuu ja laulaa mikrofoniin, oikealla mustapaitainen mies soittaa saksofonia seisten. Monipuoliselle kulttuurille riittää kysyntää tulevaisuudessakin. Kuva: Lemono

Myös kulttuurituotantoalan tulevaisuus näyttää sinänsä lupaavalta. Elämystalouden kasvu luo kysyntää monipuoliselle kulttuurituotannolle ja vapaa-aikakin on pitkällä tähtäimellä lisääntymässä. Väestön ikääntyminen ei paina kulttuurialaa kokonaisuutena, sillä eläkeläiset kuluttavat kulttuuria paljon ja ovat myös yhä elämyshakuisempia. Koulutustason nousu ja kaupungistuminen ovat yhteydessä kulttuurin kasvavaan kysyntään.

Myös yritysten kiinnostus kulttuuripalveluita kohtaan vaikuttaisi olevan kasvussa, koska kulttuurialalla on paljon mahdollisuuksia työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja asiakaskokemuksen luomisessa.

Rahoituksen epävarmuus

Humakin keskeiset toimialat saavat huomattavan suuren osan rahoituksestaan julkiselta sektorilta. Hyvin monet haastateltavat nostivat suurimmaksi huolenaiheekseen julkisen rahoituksen leikkaukset – erityisesti STEAn rahoituksen pienenemisen. Pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta vain harva järjestö voi toimia.

Järjestötoimijoissa ja nuorisotyön toimialoilla on tiettyä kitkeryyttä sen vuoksi, että rahoitusleikkaukset osuvat aloille, joiden yhteiskunnallinen tarve haastateltavien mukaan on erityisen suuri.

Rahoitusleikkauksista huolimatta yritysyhteistyö ei nouse yhteisöpedagogien toimialoilla aineistossa erityisesti esiin – pikemminkin yrityksiin nojautuminen saatettiin nähdä tulevaisuuden kauhukuvana. Toisaalta rahoituksen monikanavaisuutta pidettiin tärkeänä: yhteen rahoituslähteeseen nojautumista pidettiin isona riskinä. Kulttuurialalla rahoitusleikkauksiin suhtaudutaan osin eri tavalla kuin yhteisöpedagogien toimialoilla.

Kulttuurialan haastateltavat uskoivat toimialan muuttuvan yhä selvemmin yrittäjävetoiseksi.

Tulevaisuuden menestyjät

Tulevaisuuden menestystekijöistä mainittiin erityisen usein innovatiivisuus ja joustavuus. Menestyvät organisaatiot ovat avoimia uusille ideoille sekä palveluille ja halukkaita mukautumaan yhteisöjen muuttuviin tarpeisiin. Kyky vastata nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja tarjota palveluja epäsäännöllisinä aikoina mainitaan etuna erityisesti sosiaalipalveluissa. Useat asiantuntijat mainitsevat myös yhteistyön tärkeyden muiden sektoreiden kanssa ja laajan asiantuntemuksen hyödyntämisen.

Piirroskuva: viisi lasta tai nuorta seisoo ympyrässä ja katsoo ylöspäin katsojaa kohden, kädet iloisesti ilmassa. Yhteisöpedagogien osaamisen uskotaan vastaavan tulevaisuuden kriittisiin yhteiskuntapoliittisiin tarpeisiin muunmuassa nuoriso- ja sosiaalityön aloilla. Kuva: Lemono

Yhteisöpedagogialoilla uskottiin erityisesti kriittisiin yhteiskuntapoliittisiin tarpeisiin vastaamiseen. Pitkällä tähtäimellä lastensuojelu sekä nuoriso- ja sosiaalityö ovat kasvavia aloja. Erityisesti ennaltaehkäisevä työ ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perustuva toiminta ovat tulevaisuuden aloja.

Kulttuurialan tulevaisuuden menestyjät ovat pieniä ja suuria yrityksiä. Erityisesti uusille digitaalisen kulttuurin yrityksille on ilmeinen tarve. Toisaalta esimerkiksi levy-yhtiöt joutuvat perustelemaan omaa olemassaoloaan yhä enemmän, kun taas manageritoiminnan uskotaan kasvavan.

Menestyjiä ovat ne organisaatiot, jotka kykenevät tuottamaan palveluita nojautumatta pääasiassa julkiseen rahoitukseen. Hankerahoituksen arveltiin lisääntyvän, vaikka kaikki eivät olleet ilahtuneita tästä kehityksestä. Organisaatioiden on myös kyettävä osoittamaan tarpeellisuutensa ja tehokkuutensa. Kyvykkyys hyödyntää tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mahdollisuuksia saattaa olla lähitulevaisuudessa suuri kilpailuetu monilla aloilla, muun muassa musiikkialalla.

Yhteenveto

Kulttuuri- ja yhteisöpedagogialat ovat niin moninaisia, että tässä blogissa esitetyt asiat eivät kuvaa aloja kokonaisuudessaan. Yhteistä kuitenkin on vahva usko siihen, että yhteiskunnallinen tarve näille aloille on vahvassa kasvussa ja työtä riittää. Samalla kuitenkin pidettiin selvänä, että toimialat eivät voi nojautua pelkästään julkiseen rahoitukseen, ja nykyiset rahoitusleikkaukset pakottavat aloja uudistamaan ja tehostamaan toimintaansa.

Saattaa olla, että Humakin keskeiset toimialat polarisoituvat menestyjiin ja kuihtuviin toimijoihin ja toimialoihin. Ensin mainittuja ovat proaktiiviset, joustavat ja uusia teknologioita hyödyntävät yritykset, jälkimmäisiä julkiseen rahoitukseen nojaavat jähmeät organisaatiot. Menestyjät voivat olla pieniä innovatiivisia yrityksiä, mutta myös isoja yrityksiä, joilla on selkeä visio ja missio.

Lähteet

Taloustutkimus 2024. Kulttuurialan tulevaisuus. Avattu 13.8.2024.

Julkaisut (Artikkelit, Blogit ja Podcastit)