Hyppää sisältöön

Kulttuurituotantoalan tulevaisuuden osaamistarpeet

Otsikkobanneri Tulevaisuuden osaamistarpeet -blogisarjalle. Kuvassa blogisarjan otsiko sekä blogien otsikot. Kuvituksena piirros ruskeisiin pukeutuneesta naisesta, joka pitelee käsissään jättimäistä hehkulamppua.


Tämä on Humakin toimialojen tulevaisuutta käsittelevän blogisarjan neljäs osa. Blogit perustuvat Humakin opiskelijoiden harjoittelupaikoillaan tekemiin 580 asiantuntijahaastatteluun vuosien 2021–24 välisenä aikana. Haastateltavat olivat yhteisöpedagogi- ja kulttuurituotantoalan johto- ja asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä. Blogisarja on viisiosainen ja siinä julkaistaan seuraavat osat:
 

 


 

Kulttuurituotanto muuttuu toimialana jatkuvasti. Siihen vaikuttavat esimerkiksi muuttuva lainsäädäntö, tuotantoympäristöjen muutos, uusi teknologia tai vaikkapa asiakkaiden ja yleisöjen muuttuvat mieltymykset. Kulttuurituottajaopiskelijat kysyivät osana harjoitteluaan kulttuurialan ammattilaisilta ”minkälaista osaamista alalla tulevaisuudessa tarvitaan?” Vastaukset ovat kiinnostavia, sillä ne avaavat ikkunoita myös kulttuurituotannon koulutuksen tulevaisuuteen.

Kulttuurituottaja on ihminen kulttuurin takana. Hän huolehtii siitä, että kaikki toimii, oli kysymys sitten taidekaupasta, tapahtumatuotannoista, pelituotannoista tai kulttuurikeskuksen toiminnan pyörittämisestä. Työnimikkeitäkin on paljon, mutta yhteistä tehtävissä on kulttuuri ja tuotanto.

Kulttuurituottaja koordinoi tuotantoja, hallitsee markkinoinnin ja viestinnän, kykenee pyörittämään produktioiden taloutta, huolehtimaan rekrytoinneista ja paljon muuta. Todellinen moniosaaja siis. Maailma ja kulttuurituotannot kuitenkin muuttuvat. Mukaan tulee uusia elementtejä ja vanhat väistyvät, mikä asettaa myös kulttuurituottajan osaamiselle uusia vaatimuksia.

Pohjaan blogini opiskelijoiden harjoittelupaikoillaan tekemiin asiantuntijahaastatteluihin ja kaikki blogiin sisällytetyt lainaukset ovat peräisin haastatteluissa kerätystä aineistosta. Kaiken kaikkiaan haastatteluja on yli sata, joten otantaa voi pitää laajana.

Haastattelujen yhteydessä on sovittu, ettei materiaalia hyödynnettäessä tuoda esille haastateltavien nimiä tai työpaikkoja. Tästä johtuen lainaukset haastatteluvastuksista eivät sisällä lähdeviitteitä. Huomioitavaa on, että haastateltavien toimialat eroavat toisistaan, mikä tuo vastauksiin jonkin verran hajontaa. Tärkeimmät näkökulmat ovat kuitenkin jopa yllättävän yhteneviä ja yleistettävissä. Minkälaisia siis tärkeimmät tulevaisuuden osaamiset ovat?

Tuottaja on tulevaisuudessakin moniosaaja

Ei ole huono juttu, jos hallitsee monta toimenkuvaa kerralla, koska budjetti pienenee, eli pitää yrittää aika tehokkaasti tuottaa asioita.

Uskoisin, että tulevaisuudessa jatkuu tämä sama kehitys, jossa yksittäisen ihmisen pitää osata yhä enemmän erilaisia asioita.

Monialaista osaamista, laajaa ymmärrystä erilaisista toimintaympäristöistä ja kulttuurikentän rahoitusmalleista.

Monipuolisen osaamisen vaatimus korostuu lähes kaikissa vastauksissa. Tämä ei oikeastaan ole yllätys. Kulttuurituotannot rakentuvat erilaisista palasista ja tuottajan tulee hallita kokonaisuus. Haastateltavien vastauksissa nousevat esille perinteiseksi katsotut taidot, kuten kyky kommunikoida ihmisten kanssa tai talouteen, viestintään ja markkinointiin liittyvät taidot.

Kulttuurituotannot toteutuvat usein projekteina, jolloin kokonaisuuksien hallinta kiteytyy usein projektinhallintataitoihin. Näihin perinteisiin, mutta myös tulevaisuudessa tarvittaviin taitoihin nivoutuvat sitten erilaiset uudet osaamiset, kuten digiosaaminen ja kestävä kehitys. Toisaalta moni haastateltava näkee, että monipuolisuuden lisäksi olisi hyvä hallita jokin kulttuurituotannon osa-alue todella hyvin. Eli osaamisessa yhdistyy multitasking ja erikoistuminen.

Digiä, taloutta ja markkinointia

Tietoteknistä osaamista, kuten esimerkiksi videoiden tuottamista ja sosiaalisen median lainalaisuuksien ymmärtämistä.

Tarvitaan liiketoimintaosaamista.

Digitaalisuuden ja teknologian merkitys korostuu koko yhteiskunnassa ja niin on myös kulttuurituotannossa. Haastatteluvastauksissa tämä näkyy monipuolisesti.

Keskeisinä taitoina nähdään erityisesti tietoverkkoihin, videotuotantoihin ja sosiaaliseen mediaan liittyvät taidot. Myös virtuaalisuus ja tekoäly vilahtelee vastauksissa. Digitaitojen tulisi olla laajasti hyödynnettävissä esimerkiksi digitaalisissa tuotannoissa ja markkinoinnissa.

Markkinointi nousee muutenkin esille. Tarvitaan asiakkaita ja kykyä erottua. Markkinoinnin murros näyttäytyy käsin kosketeltavana. Vanhat kanavat katoavat ja tuottajan tulee hallita kokonaan uusia markkinoinnin muotoja.

Piirroskuva: kultaisia kolikoita pinossa Talouden ja rahoituksen merkitys korostuu vastauksissa. Kuva: Lemono

Talous näkyy vastauksissa kautta linjan. Budjetointi, rahoituksen hankinta, myynti ja yrittäjyys, yleensä talousosaaminen nähdään tärkeänä. Tämä on liittynyt kulttuurituotantoon aina, mutta toisaalta osaamistarpeen nähdään kasvaneen. Pienemmällä rahalla pitää tehdä enemmän, joten talous tulee hallita sekä se, miten pelimerkkejä saadaan lisää uusista rahoituslähteistä.

Turvallisuus, kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat osa bisnestä

Ekspertiisiä tarvitaan erityisesti ekologisuuden, saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden teemoista.

Monet haastatteluissa esille nousseet tulevaisuuden taidot ovat periaatteessa samoja, joita tuottajan on aina tullut osata. Niiden uutuusarvo nousee lähinnä siitä, että toimintatavat ovat muuttuneet. Kokonaan uusina osaamistarpeina kuitenkin nähdään esimerkiksi ympäristöön ja saavutettavuuteen liittyvät taidot ja turvallisuusasiat.

Tasa-arvo on etenkin tapahtumateollisuudessa yksi keskeisiä hallittavia asioita. Myös yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvää osaamista tarvitaan. Tähän on osittain varmasti johtanut kulttuurialaakin koskettava lisääntynyt regulaatio, mutta toisaalta myös yleisöjen vaatimukset ovat näiltä osin kasvaneet.

Turvallisuuden korostumiselle voi olla monia syitä, mutta yhteiskunnallinen muutos ja kasvaneet turvallisuushaasteet tietenkin näkyvät. Enää ei riitä, että järjestysmiehiä on tarpeeksi, vaan turvallisen tilan vaatimus on tullut rinnalle. Monet vastuullisuuteen liittyvät kysymykset ovat osa sitä kuinka turvalliseksi jokin tuotanto koetaan. Näihin haasteisiin vastaaminen tulee myös osata viestiä ja ne näkyvät markkinoinnissa.

Mistä tiedän, mitä on tulossa?

Mielenkiintoista haastatteluvastauksissa on tulevaisuusosaamisen nouseminen erilliseksi osaamisalueeksi. Tuottajan tulisi osata lukea trendejä ja heikkoja signaaleja sekä kyetä ennakoimaan yleisöjen ja asiakkaiden tulevia tarpeita.

Erilaisia kulttuurituotantoja on paljon. Kyky löytää uusia tapoja tuoda kulttuuria kuluttajille nähdään taitona. Tässä esille nousee luovuus ja ennakkoluulottomuus, jopa pientä luovaa hulluutta kaivataan. Taitoina nämä eivät välttämättä ole uusia, mutta tapa sanallistaa ne nimenomaan tulevaisuusosaamiseksi on kiinnostavaa.

Muutos tulisi osata tunnistaa ja siihen pitäisi osata reagoida, mielellään hieman eri tavalla kuin muut. Osaltaan tämä liittyy tuotekehitykseen, jolla luodaan uutta ja uudistutaan. Muotoiluosaamista kaivataan, eikä tällä välttämättä tarkoiteta konkreettisia tuotteita, vaan palveluiden, elämysten ja kokonaisuuksien muotoilua sekä asiakasosaamista.

Tulevaisuustaitoja, muutoskyvykkyyttä- ja resilienssiä, kestävyyttä, mitä tarkoittaa taiteellinen työn murros, työn uudet muodot. Sieltä tulee niin isoja yhteiskunnallisia muutostekijöitä, mitkä avaavat hirveästi mahdollisuuksia, mutta miten niihin tarttua kiinni?

Lopulta kysymys on muustakin kuin taidoista

Piirroskuva: Kolme miestä heittää keskenään yläfemman ja hymyilee. Kyky heittäytyä ja taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa on vastaajien mukaan tärkeää kulttuurituottajan tulevaisuuden työtehtävissä. Kuva: Lemono

Työntekijöillä tulee olla joustavuutta, uteliaisuutta, luovuutta, rohkeutta ja uskallusta tehdä uusia asioita.

Rohkeus, kyky heittäytyä, vastuunotto, se että tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja monenlaiset muut ominaisuudet ovat useissa vastauksissa esillä. Voi olla vaikea nähdä niitä suoranaisesti taitoina. Kysymyshän voi olla myös persoonallisuudesta. Tuottajan työ voi vaatia myös tietynlaista ihmistä, eikä kaikki varmasti ole koulutettavissa ja toki kokemuksellakin on suuri merkitys. Mutta myös koulutuksen tarve näkyy vastauksissa. Koulutusta arvostetaan ja siltä odotetaan paljon.

Lopputulemaksi voisi esittää hieman samaa kuin aluksi. Tuottajan tulisi olla moniosaaja, joka kykenee muuttumaan, mutta toisaalta hänen tulisi olla alalle soveltuva ihminen. Monet tarvittavat tulevaisuuden osaamiset ovat oikeastaan hyvin samankaltaisia, kuin aikaisemmat osaamiset – ne vain ovat muuntuneet uusien tarpeiden ja välineiden kautta ja niitä täytyy osata soveltaa uusissa tilanteissa ja uusissa kanavissa. Tarvittavat osaamiset syntyvät ja kehittyvät ajassa ja ajassa kiinni pysyvä kulttuurituottaja menestyy tehtävissään.