Tekoäly avuksi ihmisten ohjaamistyöhön

80 näkökulmaa tekoälyyn, se on aika paljon! Kuitenkin niin monta eri lähestymistapaa tai ajatusta Jarno Alastalo on löytänyt tekoälyn käsittelemiseen tuoreimmassa julkaisussaan: 80 näkökulmaa tekoälyyn.

Jarno Alastalo on teknofilosofi, kirjailija ja digitaalisten yhteisöjen rakentaja, joka tarkastelee teknologiaa inhimillisestä näkökulmasta.  Hänen omin sanoin “Näkökulmissa syvennytään tekoälyn rooliin nuorten parissa, sen tarjoamiin mahdollisuuksiin ja potentiaalisiin haasteisiin, samalla kun mietimme, miten voimme välttää nämä älyttömien tekojen sudenkuopat ja kulkea kohti vastuullisempaa tulevaisuutta.”. (Alastalo, 2025)

Kävimme keskustelua Jarnon kanssa toukokuussa 2025. Tarkoitus oli puhua hänen huomioistaan tekoälyn ilmiöistä. Tämä kirjoitus perustuu näihin huomioihin sekä kirjoittajan omiin ajatuksiin tekoälyn suhteesta elämäämme ja nyky-yhteiskuntaan.

Näkymätön ja näkyvä tekoäly, mitä se tarkoittaa?

Tekoäly muokkaa maailmaa erittäin kovaa vauhtia, on jo muokannut pidempään, mutta se ei ole ollut kovin näkyvää keskivertokansalaiselle ennen kuin laajat kielimallit ja niiden tuomat, helposti lähestyttävät ja käskytettävät tekoälypalvelut (esim. ChatGPT) tulivat kattavasti lähes kaikkien saataville.

Yleisesti ottaen puhutaankin näkyvästä ja näkymättömästä tekoälystä.  Näkyvä tekoäly on sellainen tekoäly, jonka kanssa ihminen on suoraan tekemisissä, kuten vaikkapa generatiiviset tekoälyt, joilla tuotetaan kuvia, videota tai tekstiä. Näkymättömät tekoälyt toimivat siten, että niiden toiminnot ovat piilossa, esim. striimauspalvelun algoritmit, jotka päättävät mitä suositella seuraavaksi katsojalleen tai kuluttajien tottumuksia seuraavat tekoälyt kauppojen tilastoinnissa.

Hallusinointia mustassa laatikossa

Tekoäly käsitteenä on valtavan laaja ja se kattaa monen tasoisia erilaisia teknologioita. Yksi melko yleinen piirre tekoälyssä on, että sen kehittäjätkään eivät aina tiedä minkälaisia vastauksia tekoäly antaa. Tekoälystä puhuttaessa, niin sanotun mustan laatikon -ilmiö on usein läsnä (black box). Ajatus on, että tekoälylle annetaan käskyjä, jolloin ne menevät mustan tai pimeän laatikon kyljestä sisään. Me emme näe laatikon sisälle, kuinka käskyä käsitellään, mutta tekoäly antaa laatikon toiselta puolelta ymmärrettävän tuotoksen tai vastauksen. Uudemmat ja edistyneemmät tekoälyt osaavat jo hieman avata logiikkaansa sekä työvaiheita, mutta aina emme pysty päättelyketjua ymmärtämään.

Mustan laatikon taikaa. Kuva: Gemini-tekoäly.

Tekoälylle on tyypillistä, että välillä se hallusinoi, tuottaa virheellistä tietoa. Tämän takia hyvässä tekoälylukutaidossa tulisikin pitää tietty skeptisyys tai kriittinen ajattelu tekoälyn tuottamaan tietoon. Tekoälyn käyttö riippuu täysin sen sovelluskohteesta ja on eduksi, jos tekoälyä hyödyntävä ihminen ymmärtää tilanteessa käsiteltävän asiayhteyden, tällöin tekoälyn tarjoamia vastauksia tai muita tuotoksia on helpompi tarkastella ja arvioida. Esimerkiksi kokkikerhoa suunnitteleva ja leivonnasta jotain ymmärtävä ohjaaja huomaa helposti tekoälyn tekemän virheen reseptissä, jos tekoäly väittää, että kakkutaikinaan pitäisi laittaa kolme kiloa suolaa.

Kuiluja kaventamassa

Vaikka tekoäly välillä tekeekin virheitä, ei se kuitenkaan ole syy jättää tekoälyä hyödyntämättä. Tekoäly tehostaa monia asioita niin arjessa kuin työelämässäkin, joten jos siihen ei tutustu eikä sitä käytä, on vaarana, että tippuu ainakin osittain kehityksestä yhteiskunnassa. Tällä hetkellä Humakissa on käynnissä Tekoälyä ja aitoa osallisuutta –hanke, joka pureutuu juuri näihin haasteisiin. Hanke pyrkii tuomaan tekoälylukutaitoa ja osaamista juuri heikoimmassa asemassa oleville nuorille ja aikuisille sekä heidän kanssaan työskenteleville järjestötyöntekijöille.

Tekoälyn tai minkä tahansa muun teknologian opettelun mahdollistaminen kaikille on erittäin tärkeää ja se myös edistää demokratiaa. Euroopan unionin AI Act -tekoälyasetus asettaa organisaatioille velvoitteen lisätä henkilöstön tekoälylukutaitoa. Tämä varmistaa, että tekoälyä käytetään ja kehitetään vastuullisesti niin yksilö-, organisaatio- kuin yhteiskuntatasolla (Silventoinen, 2025).

Kuilut on tehty ylitettäviksi. Kuva: Gemini-tekoäly.

Mikäli kaikilla yhteiskunnan jäsenillä ei ole perustaitoja tai mahdollisuuksia tutustua tekoälyyn, on vaarana, että digitaaliset kuilut kasvavat. Digitaalisella kuilulla tarkoitetaan eri asteista pääsyä jonkin teknologian pariin ja näin ollen sen tutuksi tekemistä. Alun perin termillä tarkoitettiin tietokoneita ja internet-yhteyttä, mutta digitaalisia kuiluja voi esiintyä kaikessa teknologiassa. Siksi on tärkeää, että ihmisille mahdollistetaan pienellä kynnyksellä kokeilut ja toimiminen digitalisoituvassa maailmassamme. Ja tuossa maailmassa tekoäly on tällä hetkellä se kuumin peruna.

Ole rohkea, opettele ja ohjaa

Voidakseen toimia digitaalisissa ympäristöissä, pitää ihmisten ihan ensimmäisenä päästä yli omista peloistaan ja haitallisista ennakkoasenteistaan. Siksi myös Jarno Alastalon mukaan olisikin tärkeää demystifioida tekoälyä, eli tuoda sen varsinainen tarkoitus selkeästi ja objektiivisesti esiin. Tekoälyä ja aitoa osallisuutta (TeOs) –hankkeessa tähän pyritään yhteiskehittämisellä yhdessä työntekijöiden sekä työpajatoimintaan osallistuvien kanssa. Tekoälylukutaidon myötä tarkoituksena on, että tekoäly nähdään enemmän työn ja elämän tukena, kuin työkaluna. Tekoälyä voidaan käyttää hyviin tai pahoihin asioihin, aivan kuten mitä tahansa muutakin työkalua. Työkalu se kuitenkin on ja se tekee niitä asioita, mihin se on ohjelmoitu. Jotkin ihmiset löytävät tekoälylle syvällisiä ja jopa uskonnollisia merkityksiä, mutta näissä tapauksissa usein unohdetaan, että tekoäly muokkautuu käyttäjänsä mukaan. Eli jos tekoälylle puhuu kuin jumalalle, alkaa se todennäköisesti vastaillakin kuin korkeampi entiteetti, koska tätä se tulkitsee käyttäjänsä haluavan.

Tekoälyä ja aitoa osallisuutta. Kuva: TeOs -hanke.

Ohjaamistyössä tekoäly on ennen kaikkea mahdollisuus – kunhan osaamme käyttää sitä viisaasti. Teknologia ei korvaa kohtaamistyötä vaan tukee sitä, vapauttaen aikaa olennaiseen. Tekoälylukutaito ei tarkoita pelkästään teknistä osaamista. Se on myös kriittistä ymmärrystä siitä, milloin ja miten tekoälyä kannattaa hyödyntää. Näin ohjaamistyöstä tulee sillanrakentamista, jossa teknologia palvelee ihmistä, ei päinvastoin. Tämä edellyttää kahdensuuntaista liikettä: ohjaajien on ymmärrettävä tekoälyn logiikkaa voidakseen tukea asiakkaitaan, mutta samalla heidän on pidettävä kiinni ihmislähtöisyydestä teknologian myllerryksessä. Kun tekoälylukutaidosta tulee kansalaistaito sekä teknologian demystifioinnista osa ohjaamistyötä, rakennamme yhteiskuntaa, jossa digitaaliset kuilut eivät syvene vaan kaventuvat. Ja jossa tekoäly vahvistaa aitoa osallisuutta.

Lähteet:

Alastalo, Jarno. 2025. 80 näkökulmaa tekoälyyn. Luettu 9.5.2025. Saatavilla osoitteessa: https://mediataitokoulu.fi/80-nakokulmaa-tekoalyyn.pdf

Silventoinen, Marko. 21.02.2025. AI Act velvoittaa organisaatioita tekoälylukutaidon lisäämiseen – mistä on kyse? Luettu 20.6.2025. Saatavilla osoitteessa: https://tieke.fi/ai-act-velvoittaa-organisaatioita-tekoalylukutaidon-lisaamiseen-mista-on-kyse/