Humak 2025 Uraseurantakysely: Mitä valmistuneille kuuluu viisi vuotta myöhemmin?
Valtakunnallinen uraseurantakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2025 ja siinä kerättiin tietoja vuonna 2020 valmistuneilta opiskelijoilta. Humakin alumnit osallistuivat jo toisena vuonna peräkkäin aktiivisimmin valtakunnalliseen uraseurantakyselyyn.
Vastausprosentin ollessa 63 % tulos oli myös koko kyselyn historian korkein. Korkea vastausprosentti piirtää monipuolisen kuvan siitä, miten Humakin tutkinnon suorittaneet ovat sijoittuneet työelämään ja mihin heidän urapolkunsa ovat johtaneet.
Työllistyminen pääosin positiivista
Suurin osa vastaajista on ollut yhtäjaksoisesti tai pääasiassa työelämässä valmistumisensa jälkeen. Vakituinen kokopäivätyö on yleisin työsuhdemuoto.
Yhteisöpedagogit työllistyivät pääasiassa kuntiin ja järjestöihin, mutta jonkin verran myös hyvinvointialueille. Tutkinto koettiin sisällöltään monipuoliseksi, mutta sen tunnettavuus työmarkkinoilla on heikko. Toistuva huoli vastauksissa oli se, että sosionomin tutkinto avaa enemmän ovia erityisesti sosiaalialan tehtäviin, joihin yhteisöpedagogilla ei ole muodollista kelpoisuutta.
Kulttuurituottajat toimivat monipuolisesti tapahtuma-, media- ja kulttuurialan tehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Freelance- ja yrittäjyyspolut olivat alalla yleisiä. Vuoden 2020 valmistuneiden kohdalla koronapandemia iski erityisen kovaa: tapahtumat peruuntuivat, työtarjonta romahti ja moni joutui ottamaan vastaan alan ulkopuolisia töitä.
Tulkit – erityisesti viittomakielen tulkit ja puhevammaisten tulkit – työllistyivät pääasiassa hyvin omalle alalleen, useimmiten yksityisiin tulkkausyrityksiin tai yrittäjinä. Alan työllistyminen on sidoksissa Kelan kilpailutuksiin, mikä tuo epävarmuutta erityisesti pienissä yrityksissä toimiville.
Tyytyväisyys tutkintoon kohtuullista
Kokonaistyytyväisyys tutkintoon oli pääosin positiivinen: suurin osa vastaajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Parhaiten tutkinnon koettiin antaneen valmiuksia työelämää ajatellen jatko-opintoihin sekä alansa ammatilliseen toimintaan. Sen sijaan yrittäjyysvalmiudet saivat matalimmat arviot lähes kaikissa tutkinnoissa.
Vastaajat arvioivat ammattikorkeakoulussa hankkimansa osaamisen hyödynnettävyyden pääosin hyväksi. Vahvimmiksi osaamisalueiksi nousivat vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot, oma-aloitteisuus sekä itsenäinen työskentely. Heikoimmiksi jäivät liiketaloudellinen osaaminen ja tutkimusmenetelmäosaaminen.
Lisäkouluttautuminen suosittua
Lähes puolet vastaajista oli osallistunut lisäkoulutukseen valmistumisensa jälkeen. Yleisin syy oli ammattitaidon kehittäminen. Moni harkitsi tai oli jo aloittanut YAMK-opinnot. Tarvetta koettiin erityisesti johtamisosaamiseen, sekä tietotekniikan ja tekoälyn hyödyntämiseen.
Yhteisöpedagogit paransivat työllistymismahdollisuuksia hakeutumalla sosionomikoulutukseen. Kulttuurituottajat kokivat puutteita talous- ja markkinointiosaamisessa, sekä rahoitushaun taidoissa. Tulkit hakivat urakehityksen tueksi lisäpätevyyksiä mm. kirjoitustulkkauksen tai kuurosokeiden tulkkauksen koulutuksista.
Humak-identiteetti vielä kehitysvaiheessa
Vastaajien näkemykset Humakin näkyvyydestä ja vaikuttavuudesta olivat varovaisia. Humak näyttäytyy monelle henkilökohtaisesti merkityksellisenä oppilaitoksena, mutta sen kansainvälinen ja valtakunnallinen profiili jää epäselväksi suurelle osalle valmistuneista. Opettajia kiitellään useissa avoimissa vastauksissa – heidän innostavuuttaan ja tukea pidetään opintojen tärkeimpänä antina..
Yhteenveto
Humakin 2025 uraseurantakyselyn tulokset osoittivat, että vuonna 2020 valmistuneet ovat löytäneet paikkansa työelämässä kohtuullisen hyvin. Tutkinnot antoivat vahvan pohjan käytännön ammatilliselle osaamiselle, ja opiskelijoiden tyytyväisyys oppilaitoksen opetukseen ja opettajiin oli korkea.
Selkeimmät kehittämiskohteet liittyvät tutkintojen työelämätunnettavuuteen, yrittäjyys- ja talousosaamisen vahvistamiseen sekä Humakin näkyvyyden lisäämiseen valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.
Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, että Humak kehittää tutkintojen markkinoitavuutta ja vahvistaa alumnien verkostoja. Näin valmistuneet voivat entistä paremmin hyödyntää koulutuksensa tuomaa osaamista muuttuvilla työmarkkinoilla.
Kirjoittaja:
