Miten yhdestä alumnin puhelusta syntyi jotain uutta – ”Vaikuttava työnvälitys” -koulutus?

Yhteisöpedagogiopiskelija ja yrittäjä Marika Nieminen otti viime vuoden keväällä yhteyttä Humakin Sikke Leinikkiin ja Jarmo Röksään esitelläkseen ajatuksensa uudenlaisesta koulutus- ja kehittämisyhteistyöstä. Alkuperäinen idea ei lopulta toteutunut sellaisenaan, mutta keskustelut jatkuivat ja johtivat yllättävään lopputulokseen: yhdessä kehitettyyn Vaikuttava työnvälitys -koulutukseen.

Miten yhdestä yhteydenotosta kasvoi 25 opintopisteen koulutuskokonaisuus ja mitä tämä kertoo alumniyhteistyön mahdollisuuksista? Marika Nieminen ja Jarmo Röksä palaavat yhteistyön alkuhetkiin ja pohtivat, mitä syntyy, kun työelämän kokemus ja korkeakoulun kehittämisosaaminen kohtaavat.

Keskustelua yhden puhelun merkityksestä

Marika: Kun aloitin yhteisöpedagogiopinnot Humakissa, ajattelin lähinnä päivittäväni vanhaa osaamistani. Olin toiminut yrittäjänä jo 25 vuotta, joten kuvittelin tietäväni melko hyvin, miten työelämä toimii.

Onneksi olin väärässä.

Opinnot avasivat uusia näkökulmia nuorisoalaan, järjestöihin, osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Vielä tärkeämmiksi nousivat kuitenkin ihmiset, joita matkan varrella kohtasin.

Yksi näistä kohtaamisista sai alkunsa puhelusta Humakiin reilu vuosi sitten.

Jarmo: Muistan hyvin, kun otit yhteyttä ja ehdotit, että lähtisimme kehittämään uudenlaista, yhteisöllisyyteen perustuvaa tapaa toteuttaa monikielistä yhteiskuntaorientaatiota. Ajatus oli kiinnostava, koska siinä yhdistyivät käytännön työelämästä noussut tarve ja Humakin vahvuudet yhteisöllisyyden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden asiantuntijana.

Vaikka alkuperäinen idea ei lopulta edennyt toteutukseen sellaisenaan, keskustelu ei päättynyt siihen. Päinvastoin. Yksi ajatus johti toiseen, ja huomasimme pian tarkastelevamme aivan uusia mahdollisuuksia.

Marika: Juuri se jäi minulle vahvasti mieleen. Ensimmäisen idean ei tarvitse olla valmis tai edes toteuttamiskelpoinen, jotta keskustelu olisi hyödyllinen. Tärkeämpää on, että joku kiinnostuu ajatuksesta ja lähtee kehittämään sitä yhdessä.

Yrittäjänä olen tottunut siihen, että uusia mahdollisuuksia syntyy usein juuri tällaisista kohtaamisista. Oli hienoa huomata, että sama ajattelutapa toimii myös korkeakouluyhteisössä.

Työelämän muutos toi keskusteluun uuden suunnan

Jarmo: Keskustelujemme aikana Suomessa oli käynnissä merkittävä muutos työllisyyspalveluissa. Vuoden 2025 alussa vastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyi valtiolta kunnille ja työllisyysalueille.

Uudistus herätti meissä kysymyksen: millaista uudenlaista osaamista työllisyyspalveluiden asiantuntijat tarvitsevat, kun työnvälityksen tuloksellisuus, työnantajayhteistyö ja alueen elinvoiman kehittäminen korostuvat?

Humakin näkökulmasta kysymys oli kiinnostava myös siksi, että kyse ei ollut pelkästään yksittäisten työmenetelmien uudistamisesta. Muutoksessa oli kyse laajemmin työnvälityksen asiantuntijuudesta.

Marika: Tunnistin saman muutoksen omassa työssäni yrittäjänä ja uravalmentajana. Työnantajien tarpeiden ja työmarkkinoiden toiminnan ymmärtäminen ei tietenkään ollut uutta, mutta niiden merkitys oli kasvamassa.

Ei enää riitä, että työnhakija ohjataan seuraavaan palveluun. On yhä useammin kysyttävä, millaista osaamista alueen työnantajat tarvitsevat ja miten työnhakijan osaaminen ja todelliset työmahdollisuudet saadaan kohtaamaan.

Samalla näin läheltä, miten alan asiantuntijat etsivät keinoja vastata muuttuviin odotuksiin. Halu kehittää omaa osaamista on selkeästi ilmaistu. Työnvälityksessä tarvitaan asiakasohjausosaamisen rinnalle entistä vahvempaa työmarkkinoiden ymmärrystä, työnantajayhteistyötä ja myös myynnillistä työotetta.

Jarmo: Tuo viimeinen havainto oli erityisen kiinnostava. Työnvälitystä tarkastellaan usein ennen kaikkea työnhakijan palveluprosessina, vaikka vaikuttava työnvälitys edellyttää kahden suunnan ymmärtämistä: sekä työnhakijoiden osaamista että työnantajien tarpeita.

Aloimme yhdessä pohtia, miten nämä näkökulmat voitaisiin yhdistää koulutukseksi, joka auttaisi asiantuntijoita onnistumaan muuttuneessa toimintaympäristössä.

Ideasta koulutukseksi – mitä yhteisessä kehittämisessä tapahtui?

Marika: Tässä vaiheessa mukaan tuli myös Humakin liiketoimintapäällikkö Sikke Leinikki. Nyt yhteinen ideointi muuttui järjestelmälliseksi kehittämistyöksi.

Kartoitimme alan toimijoiden osaamistarpeita, perehdyimme olemassa oleviin ohjausalan koulutuksiin, analysoimme kilpailevaa tarjontaa ja pohdimme, mitä osaamista työnvälityksen uudessa toimintaympäristössä erityisesti tarvitaan.

Itselleni oli kiinnostavaa nähdä korkeakoulun kehittämisote käytännössä. Samalla tunnistin siinä paljon samaa ajattelua, johon meitä opiskelijoitakin oli kannustettu: tutkitaan, kokeillaan, kyseenalaistetaan ja kehitetään yhdessä.

Jarmo: Meille yhteistyö toi jotain sellaista, mitä emme olisi saaneet aikaan pelkästään korkeakoulun sisäisellä suunnittelulla.

Saimme mukaan yrittäjän ja kokeneen uravalmentajan suoran näkymän kentän arkeen. Sen rinnalle pystyimme tuomaan pedagogisen osaamisemme, koulutuksen suunnittelun ja ymmärryksemme työelämän osaamistarpeiden muutoksesta.

Kehittämistyössä oli olennaista, ettemme lähteneet rakentamaan vain yhtä uutta ohjausalan koulutusta muiden joukkoon. Halusimme tarkastella työnvälitystä kokonaisuutena, jossa asiakasosaaminen, työmarkkinoiden tuntemus, työnantajayhteistyö sekä kuntien talous ja elinvoima kytkeytyvät toisiinsa.

Marika: Näistä ajatuksista syntyi lopulta 25 opintopisteen laajuinen Vaikuttava työnvälitys -koulutus, jonka uskomme vastaavan työllisyyspalveluiden muuttuneisiin osaamistarpeisiin.

Ajatus oli edennyt aika kauas siitä ensimmäisestä puhelusta, jossa keskustelimme monikielisestä yhteiskuntaorientaatiosta!

Jarmo: Niin oli. Tämä on mielestäni yhteistyön kiinnostavin opetus: kehittämisen lopputulosta ei tarvitse tietää etukäteen. Kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset tunnistavat yhteisen kiinnostuksen ja vievät ajatuksia eteenpäin, alkuperäinen idea muuttuu usein kokonaan uudenlaiseksi ratkaisuksi.

Korkeakoulukontaktin ei tarvitse päättyä valmistumiseen

Marika: Jos joku olisi opintojeni ensimmäisenä päivänä kertonut minulle, että olisin joskus mukana rakentamassa Humakin kanssa uutta koulutuskokonaisuutta, olisin luultavasti nauranut. Ajatus olisi kuulostanut melko kunnianhimoiselta.

Nyt yrittäjäalumnina koen voivani tuoda korkeakouluun suoraan työelämästä nousevia havaintoja, tarpeita ja joskus haastaviakin kysymyksiä.

Vastavuoroisesti Humak tarjoaa ympäristön, jossa ajatuksia voidaan tarkastella uudesta näkökulmasta ja jalostaa konkreettiseksi koulutukseksi tai toiminnaksi.

Jarmo: Juuri tällaista alumniyhteistyötä korkeakoulussa tarvitaan enemmän. Alumni ei ole vain entinen opiskelija tai mahdollinen yhteistyökumppani, vaan työelämän asiantuntija, jonka osaaminen ja verkostot avaavat korkeakoululle uusia mahdollisuuksia.

Uskon kyllä, että yhteistyö on vastavuoroista. Korkeakouluna saamme uusia näkökulmia ja yhteyksiä työelämään, alumnina pääset kehittämään omaa alaansi ja parhaassa tapauksessa syntyy jotain, mistä hyötyvät myös muut alan ammattilaiset.

Marika: Ehkä juuri siksi alumnina oleminen tuntuu luontevalta jatkumolta opinnoille. Valmistuminen ei ollut päätepiste, vaan uuden yhteistyön alku.

Jarmo: Ajatella. Kaikki lähti yhdestä puhelusta. Kannatti vastata.

Soiko puhelimesi? Alumnien uraseurantakysely alkoi 9.10.2026 ja jatkuu 9.11.2026 saakka. Humakin uraseurantakyselyssä ovat mukana lehtorimme, jotka soittavat kaikille vuonna 2021 valmistuneille alumneillemme.

Puheluun kannattaa vastata. Ehkä se on alku uudelle yhtä hedelmälliselle yhteistyölle korkeakoulusi kanssa.

Alumnien uraseurantakysely on käynnissä aina syksyisin

Soiko puhelimesi? Alumnien uraseurantakysely alkoi tänä vuonna 9.10.2026 ja jatkuu 9.11.2026 saakka.

Humakin uraseurantakyselyssä ovat mukana lehtorimme, jotka soittavat nyt kaikille vuonna 2021 valmistuneille alumneillemme. Uraseuranta tehdään aina syksyisin viisi vuotta sitten valmistuneille.

Puheluun kannattaa vastata. Ehkä se on alku uudelle yhtä hedelmälliselle yhteistyölle korkeakoulusi kanssa, kuin mistä tämäkin blogi kertoo.

Jarmo Röksä

Marika Nieminen