Toimijuus luo toiveikkuutta – Diggaan!-ryhmätoiminta vahvistaa nuorten hyvinvointia ja synnyttää onnistumisia

Juuri nyt Suomessa tuhannet nuoret kamppailevat arjen hallinnan, työllistymisen ja koulutukseen kiinnittymisen kanssa. Vuoden 2025 Nuorisobarometrin mukaan nuorista seitsemän kymmenestä on kokenut paineita työn saamisesta. Paineita tulee myös opinnoista ja niihin hakeutumisesta. (Laine & Happonen 2026.) KEHA-keskuksen mukaan valtakunnallinen nuorisotyöttömyys (alle 25-vuotiaat) oli 13,8 % korkeampi toukokuussa 2026 kuin vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla sama luku oli 13 prosenttia. (Helsingin Seudun Suunnat 2026.)

Nuoret tarvitsevat usein muutenkin tukea työnhakuun. Taustalla voi olla sosiaalisia ongelmia, osaamisen ja koulutuksen puutteita sekä työ- ja toimintakyvyn vajeita. Pulmana on, että sanktiot ja kovat työllisyystoimet eivät välttämättä ratkaise pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa, vaan nuoret tarvitsevat tukea seuraavien askelten ottamiseen. (Ylistö 2023.)

HOPE-hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hanke tarjoaa yhden vastauksen tähän haasteeseen yhdistämällä digiharrastamisen, yhteisöllisyyden ja yksilöllisen tuen. Vuosien 2025–2026 tuloksemme osoittavat, että toiminnalla on selkeä ja myönteinen vaikutus osallistujien elämään.

Monimuotoinen ryhmä, yhteinen tarve

HOPE-hankkeen ytimessä on NEET-tilanteessa olevat nuoret. Hankkeen Diggaan! -ryhmätoiminta on tavoittanut eri-ikäisiä nuoria, joita yhdistää samankaltainen elämäntilanne ja tarve mielekkäälle ja eteenpäin vievälle tekemiselle. Vuonna 2026 Diggaan!-ryhmissä oli mukana 59 osallistujaa Uudeltamaalta ja Etelä-Karjalasta. Tärkeimmät syyt nuorten tavoittamiselle ovat olleet toimivat kumppanuudet ja asiakasohjaus, mutta hankeen edetessä myös tehty viestintä on tuonut toimintaan mukaan nuoria.

Toiminnalla on pyritty tavoittamaan erityisesti naisia ja muun sukupuolisia nuoria. Osallistujat edustavat sukupuoleltaan moninaista joukkoa: miehiä oli hieman enemmän (noin 47–50 %), naisia noin neljännes ja lisäksi mukana oli muunsukupuolisia sekä henkilöitä, jotka eivät halunneet määritellä sukupuoltaan. Tämä kertoo hankkeen saavutettavuudesta eri taustoista tuleville nuorille.

Ikäjakauma painottuu nuoriin aikuisiin: merkittävin ryhmä on 22–25-vuotiaat (noin 40 % osallistujista), mutta mukana on myös alaikäisiä sekä yli 25-vuotiaita.

Hankkeen tilastojen perusteella merkittävä osa osallistujista on työttömiä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Esimerkiksi Uudellamaalla keväällä 2026 44 % osallistujista ilmoitti olevansa työttömiä, 19 % oli kuntouttavassa työtoiminnassa ja saman verran opiskelemassa. Etelä-Karjalassa työttömien osuus oli vieläkin suurempi, 65 %. Kuntouttavassa työtoiminnassa puolestaan oli 12 % osallistuneista.

Huomion arvoista on, että monilla osallistujilla työttömyys tai toimettomuus oli myös pitkittynyttä: osa oli ollut tilanteessa yli kaksi vuotta. Ryhmäprosessin merkitys korostuu juuri pitkäaikaisesti NEET-tilanteessa olevien nuorten tukemisessa.

Hyvinvointi kääntyy kasvuun

HOPE-hankkeen keskeinen tavoite on vahvistaa osallistujien hyvinvointia. Tulokset osoittavat selkeästi, että tässä onnistutaan.

Uudellamaalla elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivien osuus on kasvanut ryhmätoiminnan aikana merkittävästi, samalla kun huonoksi koettu elämänlaatu on vähentynyt. Samankaltainen kehitys näkyy myös Etelä-Karjalassa, jossa valtaosa osallistujista arvioi elämänlaatunsa hankkeen lopussa hyväksi.

Uudellamaalla keväällä 2026 loppukyselyssä jopa 56 % osallistujista arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi, kun alkutilanteessa vastaava osuus oli selvästi pienempi. Samalla huonoksi koettu elämänlaatu vähenee merkittävästi hankkeen aikana.

Samansuuntaisia tuloksia nähdään myös Etelä-Karjalassa, missä “hyväksi” arvioitu elämänlaatu korostuu hankkeen edetessä.

Kyse ei ole vain hetkellisestä kokemuksesta, vaan laajemmasta muutoksesta: arki alkaa jäsentymään, toimintakyky paranee ja tulevaisuus näyttää valoisammalta.

Osallisuuden kokemus vahvistuu

Yksi Diggaan! -toiminnan merkittävimmistä vaikutuksista liittyy osallisuuden kokemukseen. Osallistujien arvioissa tapahtuu systemaattista nousua lähes kaikilla mittareilla. Nuorilla on kykyjä, joita he eivät aina itse tiedosta. Toiminnan yksi keskeisimmistä tehtävistä onkin tukea nuoria oman potentiaalinsa ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistamisessa.

Yksi hankkeen merkittävimmistä vaikuttavuusmittareista on THL:n osallisuusindikaattori (THL, 2023). Tulokset osoittavat systemaattista parannusta kaikilla osa-alueilla. Uudellamaalla kokemus arjen tekemisten merkityksellisyydestä nousee tasolta 3,5 tasolle 4,0. Myös kokemus yhteisöön kuulumisesta, avun saamisesta ja luottamuksesta omiin mahdollisuuksiin vahvistuu.

Etelä-Karjalassa kehitys on paikoin vieläkin voimakkaampaa. Esimerkiksi kokemus omaan elämäänsä kasvaa selvästi, mikä kertoo lisääntyneestä toimijuuden kokemuksesta. Kokemus vaikuttamismahdollisuudesta omaan elämään nousi tasolta 3,7 tasolle 4,3.

Osallisuus ei ole pelkkä tunne, vaan se heijastuu konkreettisesti osallistujien arkeen: uskallus kokeilla uutta kasvaa ja oma paikka yhteiskunnassa alkaa hahmottua. Nämä tulokset osoittavat, että Diggaan!-ryhmät tukevat paitsi konkreettista arjen toimintakykyä myös psyykkistä hyvinvointia ja toimijuuden kokemusta.

Digiharrastaminen tuo merkitystä ja rytmiä arkeen

Diggaan! -toiminnan ytimessä on ohjattu digiharrastustoiminta. Sen merkitys osallistujille on huomattava.

Osallistujat kokevat vahvasti, että digiharrastaminen tuo mielekästä sisältöä elämään – arviot nousevat jopa lähes maksimitasolle (4,9/5). Toiminta tukee myös hyvinvointia, tuo rytmiä arkeen ja auttaa löytämään uusia sosiaalisia kontakteja.

Lisäksi digitoiminta tarjoaa konkreettisia taitoja, joilla on merkitystä opintojen ja työelämän kannalta. Tämä yhdistelmä, mielekäs tekeminen ja hyödylliset taidot, tekee toiminnasta erityisen vaikuttavaa.

Matka kohti opintoja ja työtä on pidempi

Vaikka hyvinvointi ja osallisuus kehittyvät selvästi, siirtyminen työelämään tai koulutukseen ei tapahdu useinkaan nopeasti. Keväällä 2026 noin 25–33 % osallistujista oli hakenut töihin viimeisen kuukauden aikana. Samanaikaisesti merkittävä osa, jopa yli puolet ei ollut hakenut työ- tai opiskelupaikkaa. Työttömyystilanne Suomessa on samaan aikaan Euroopan vaikein (European Union, 2026), kun huhtikuussa maamme työttömyysprosentti oli 10,6 %.

15–24-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta oli huhtikuussa 2026 28,0 %, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä enemmän vuoden takaiseen verrattuna (Tilastokeskus, 2026).

Merkittävä osa Diggaan! -ryhmiin osallistuneista ei ollut hakenut töitä tai koulutukseen lainkaan. Tämä kertoo siitä, että monien kohdalla tarvitaan todella pitkäjänteistä tukea ennen kuin konkreettiset siirtymät ovat mahdollisia.

Toisaalta hankkeen tulokset viittaavat siihen, että perusta tälle muutokselle rakentuu: kun hyvinvointi ja osallisuus vahvistuvat, myös valmius edetä kohti koulutusta ja työelämää kasvaa.

Mikä sitten on Diggaan!-ryhmien onnistumisen ytimessä?

Toiminta on tavoittanut haavoittuvassa asemassa olevia nuoria aikuisia, mutta yllättävintä on ollut ryhmiin tulleiden viikoittaiseen toimintaan sitoutuminen sekä useimpien jatkamishalukkuus ryhmissä seuraavallakin ryhmäjaksolla. Tätä on osallistujien palautteen perusteella erityisesti tukenut turvalliseksi koettu ilmapiiri ja tavoitteellinen, mutta tilaa antava 12-13 viikkoa kestävä ryhmätoiminnan rakenne. Lisäksi noin kolme tuntia kerrallaan kestävät tapaamiset ovat tarjonneet osallistujien toimijuutta edistävää digitaalisen harrastamisen sisältöä sekä henkilökohtaiseen arjen hallintaan ja yhteisöllisyyteen liittyviä työkaluja.

Ryhmätoimintaa on hankkeen edetessä kestoltaan pidennetty, koska siirtymä pois NEET-tilanteesta vie aikaa.

”Erilaiset onnistumisen kokemukset tukevat työllistymistä”. (Ylistö 2023)

Toivoa tulevaisuuteen

Vaikka siirtyminen työelämään ja opintoihin on isolle osalle osallistujista vielä kesken, pitkäjänteinen ryhmätoiminta luo perustaa tälle kehitykselle. Tulokset osoittavat, että kokonaisvaltainen, osallisuutta ja merkityksellisyyttä vahvistava toiminta on keskeinen keino tukea nuoria kohti aktiivista ja itsenäistä elämää.

Kun nuorelle tarjotaan mielekästä tekemistä, mahdollisuutta kuulua joukkoon sekä tukea oman polun rakentamiseen, muutos on mahdollinen.

Hankkeen keskeinen viesti on selkeä: toimijuuden kokemus syntyy ennen kaikkea siitä, että on merkityksellinen muille, kykenevä sekä kuuluu yhteisöön.

Mikään hanke ei ratkaise kaikkia haasteita, mutta se voi näyttää suunnan – ja monelle osallistujalle HOPE-hanke tarjoaa juuri sitä, mitä nimi lupaa: toivoa.

***

HOPE-hanke on osa “Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027” -ohjelmaa, ja sen tavoitteena on tukea nuorten hyvinvointia, osallisuutta sekä kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa osallistujilta Vuosien 2025-2026 kerätty tilastokooste osoittaa, että toiminta tavoittaa moninaisia osallistujia ja tuottaa myönteisiä muutoksia erityisesti osallisuuden kokemuksessa, elämänlaadussa sekä arjen merkityksellisyyden tunteessa.

Lähteet

European Union. 01.06.2026. Euro area unemployment. Haettu 03.06.2026 osoitteesta https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-euro-indicators/w/3-01062026-ap

Helsingin Seudun Suunnat, 2026. Nuorisotyöttömyys (KEHA-keskus). Työmarkkinat. Luettu 1.6.2026. Saatavissa https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/fi/tyomarkkinat/tyottomyys-ja-avoimet-tyopaikat-keha-keskus/nuorisotyottomyys-keha-keskus

Laine, S & Happonen, K. 2026. Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Luettu 1.6.2026. Saatavissa https://tietoanuorista.fi/julkaisut/nuorisobarometri-2025/

THL, 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Luettu 8.6.2026. Saatavissa https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/6130cddb-50e5-42f2-92d4-0b0a105dca48/content

Tilastokeskus. 27.05.2026. Haettu 08.06.2026 osoitteesta https://stat.fi/fi/julkaisu/cmfp8nlhv9vsy07vyxe6o3l4x

Ylistö, Sami. 2023. Työttömyys, nuoret ja aktivointi. Tutkimus pitkäaikaistyöttömien nuorten elämänhallinnallisista valinnoista työmarkkinoilla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Luettu 1.6.2026. Saatavissa file:///C:/Users/e311539/Downloads/978-951-39-9822-6_vaitos24112023.pdf

Kirjoittajat

Miki Mielonen (Yhteisöpedagogi YAMK) työskentelee nuoriso- ja järjestötyön lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Helsingin kampuksella ja toimii HOPE-hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään -hankkeessa projektipäällikkönä.

Miia Tyrisevä-Ryösö (TtM) työskentelee hoitotyön lehtorina hyvinvointiyksikössä LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimii HOPE-hyvinvointia, osallisuutta ja polkuja työelämään hankkeessa asiantuntijana.

Miki Mielonen