Uutta päin, osa 1: Kulttuurialan ajankohtaiset ilmiöt

Uutta päin -blogisarja käsittelee keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä Humakin ihmisläheisiltä toimialoilta. Kirjoitukset tarkastelevat osallisuuden, yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja luovuuden kehittämistä niin käytännön työn kuin tutkimuksenkin näkökulmasta. Tämä on blogisarjan 1. osa ja käsittelee sitä, miten taide ja kulttuuri elävät ja muuttuvat ajassa.

Ennakointi on osa kulttuurialan asiantuntijuutta

Kulttuurialan ammattilaisen ei tarvitse ennustaa tulevaisuutta, mutta kyky tunnistaa heikkoja signaaleja ja hahmottaa muutoksen suuntia on yhä tärkeämpi taito.

Mitä tarkoittaa, että nuorten suhde perinteisiin kulttuurilaitoksiin on murroksessa? Mitä tulisi tietää vaikkapa käsityöaktivismista ja ympäristötaiteesta nykyajan ilmiöinä? 

Näiden kysymysten äärellä ei riitä, että tunnistaa ja kuvaa sen, mitä juuri nyt tapahtuu. Tarvitaan myös kykyä ennakoida, miten ilmiöt voivat kehittyä, millaisia muutoksia ne voivat synnyttää ja mitä mahdollisuuksia tai haasteita niiden seurauksena voi avautua. 

Rakenteiden muuttaminen vaatii näkemystä

Kulttuurialan instituutiot ja toimintamallit ovat rakentuneet vastaamaan menneen ajan tarpeita ja toimintaympäristöä. Kun yhteiskunta, teknologia ja käsitykset tekijyydestä ovat muuttuneet, myös niiden perusteita on syytä arvioida uudelleen. Yhä useammin kysytään, miten kulttuurialan rakenteet voivat tukea monimuotoista tekijyyttä, yhteisöllistä omistajuutta ja ekologisesti kestävää toimintaa.

Muutos ei tapahdu itsestään, vaan edellyttää asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida olemassa olevia rakenteita, tunnistaa niiden kipupisteitä ja muotoilla perusteltuja vaihtoehtoja. Tällaiselle osaamiselle on kasvavaa tarvetta niin taidelaitoksissa, kulttuurihallinnossa kuin luovien alojen yritystoiminnassakin, jossa korostuu kyky rakentaa kestäviä ja kannattavia toimintamalleja.

Kulttuuri ei ole irrallaan ajasta

Taide ja kulttuuri eivät synny tyhjiössä. Ne reagoivat ympäröivään yhteiskuntaan, heijastelevat sen jännitteitä ja tarjoavat välineitä ihmiselämän moninaisten ilmiöiden käsittelyyn. Siksi kulttuurialan ilmiöiden seuraaminen ei ole pelkkää trendien perässä juoksemista, vaan se on tapa ymmärtää, mihin suuntaan yhteiskunta on menossa.

Viime vuosina kulttuurikenttää ovat muovanneet muun muassa tekoälyn tulo taiteelliseen työskentelyyn, aktivismin ja taiteen lähentyminen sekä kasvava kiinnostus kulttuurihyvinvointiin. Samanaikaisesti perinteiset kulttuuri-instituutiot etsivät uusia toimintamalleja resurssipaineiden ja muuttuvien yleisösuhteiden keskellä.

Tulevaisuuden kulttuurituottaja toimiikin ympäristössä, jossa sisällöt, yleisöt, teknologiat ja liiketoiminta kietoutuvat yhteen. Häneltä edellytetään kykyä ymmärtää, miten arvo syntyy luovilla aloilla ja millaisiin ansaintalogiikoihin toiminta voi perustua. Samalla on hallittava uusien medioiden logiikkaa, sillä sisällöt liikkuvat eri alustoilla ja muodoissa, mikä muuttaa sekä tuotannon että yleisösuhteen ehtoja. Tämä kytkee kulttuurituotannon tiiviisti laajempiin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin muutoksiin.

Kulttuurikentän ilmiöiden ymmärtäminen kehittämisen perustana 

Kulttuurialan ajankohtaiset ilmiöt eivät ole vain alan sisäisiä kysymyksiä, vaan ne kytkeytyvät identiteettiin, yhteisöllisyyteen, kestävyyteen ja siihen, millaiseksi yhteistä tulevaisuutta yhteiskunnassa rakennetaan. Siksi niiden ymmärtäminen kuuluu keskeisenä osana kulttuurialan asiantuntijuutta ja tukee kehittämistyötä niin kulttuurialalla kuin sen rajapinnoilla.

Opi lisää

Haluatko kehittää kykyäsi analysoida ja ennakoida kulttuurialan muutoksia?

Kirjoittajat:

Oona Tikkaoja, lehtori, TaT, Humak

Oona Tikkaoja

Mayreth Wolff, lehtori, Humak

Mayreth Wolff