Uutta päin, osa 11: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus tulkkausalalla

Uutta päin -blogisarja käsittelee keskeisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä Humakin ihmisläheisiltä toimialoilta. Kirjoitukset tarkastelevat osallisuuden, yhteisöllisyyden, saavutettavuuden ja luovuuden kehittämistä niin käytännön työn kuin tutkimuksenkin näkökulmasta. Tämä on blogisarjan 11. Osa, jossa tarkastellaan tulkkaustoiminnan kehittämistä osana yhteiskunnallista vuorovaikutusta. 

Tulkkaus osallisuuden mahdollistajana 

Yhteiskunnallinen vuorovaikutus rakentuu kommunikaation varaan. Tulkkausalalla tämä tarkoittaa sillan rakentamista ihmisten, kielten ja kulttuurien välille – usein tilanteissa, joissa osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät toteutuisi ilman ammattitulkkausta. Tulkkaus on paljon enemmän kuin lauseiden välittämistä: se on aktiivinen osa toimivaa demokratiaa ja arjen sujuvuutta. 

Tulkkauspalvelut ovat keskeinen keino turvata yksilön perusoikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Yhteiskunnalliset tilanteet, kuten viranomaisasiointi, koulutus, terveydenhuolto ja työelämä, edellyttävät sujuvaa vuorovaikutusta. Kun yhteinen kieli puuttuu tai kommunikointi on jostakin syystä estynyt tai rajoittunut, tulkki mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen. Näin tulkkaus tukee aktiivista kansalaisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. 

Viittomakielen tulkkaus – kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä 

Suomessa on tarjolla tulkkauspalveluita suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä. Viittomakielen tulkkaus perustuu kielitaidon lisäksi kuurojen yhteisön kulttuuriseen tuntemukseen. Tulkki ei toista mekaanisesti puhuttua merkityssisältöä viittomakielellä tai päinvastoin, vaan sovittaa viestin vastaanottajan kielelliseen ja kulttuuriseen kontekstiin. 

Yhteiskunnallisissa tilaisuuksissa, opetuksessa ja mediassa viittomakielen tulkkaus lisää saavutettavuutta vahvistaen kuurojen asemaa osana yhteiskuntaa. Viittomakieli ja sen tulkkaus saa näkyvyyttä myös tutkimuksen kohteena. Suomen yliopistoista valmistuu yhä enemmän väitöskirjoja, joiden aiheena on kuurotutkimus, suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli tai näiden viittomakielten tulkkaus. 

Tulkkaus eri asiakasryhmille

Kuurosokeiden tulkkaus – monikanavaista vuorovaikutusta

Kuurosokeille tulkkaus on usein yksilöllisesti räätälöityä ja monimuotoista. Se sisältää viittomakielen eri muotoja (taktiiliviittomista, kapeaan näkökenttään tuotettua viittomista yms.), kirjoitustulkkausta, haptiisien käyttöä eli kosketusviestintää sekä opastusta ja ympäristön kuvailua.

Eri tulkkausteknikoiden ja kommunikaatiotapojen yhdisteleminen edellyttää tulkilta erityisosaamista, hienovaraista vuorovaikutusta ja kykyä soveltaa kieltä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Puhevammaisten tulkkaus ja kommunikaatio-ohjaus

Puhevammaisten tulkkaus sekä kommunikaatio-ohjaus palvelevat henkilöitä, joiden puhe on epäselvää tai puuttuu kokonaan. Tulkki auttaa viestimään asiakkaan omilla keinoilla, kuten kommunikointikansioiden, -laitteiden tai eleiden avulla. Kommunikaatio-ohjaus puolestaan tukee asiakkaan lähiympäristöä – perhettä, opettajia ja hoitohenkilökuntaa – oppimaan toimivia vuorovaikutustapoja. Näin kommunikaatio ei jää yksittäisiin tilanteisiin, vaan vahvistuu arjen kaikissa kohtaamisissa.

Puhuttujen kielten asioimistulkkaus globaalissa yhteiskunnassa

Monikielinen yhteiskunta tarvitsee asioimistulkkausta viranomais- ja palvelutilanteissa. Puhuttujen kielten tulkki tukee sekä maahanmuuttaneita että palvelujärjestelmää, edistäen ymmärrystä ja luottamusta. Oikeudenmukainen kohtelu, oikeusturva ja sujuva asiointi ovat mahdollisia vain, kun osapuolet ymmärtävät toisiaan.

Tulkkien yhteiskunnallinen asema ja vaikuttamismahdollisuudet Suomessa

Tällä hetkellä tulkkien yhteiskunnallinen asema Suomessa on ristiriitainen: samalla kun tulkkaus on välttämätöntä yhdenvertaisuuden, oikeusturvan ja osallisuuden toteutumiselle, tulkin ammattinimikettä ei ole suojattu eikä ammattiasemaa ole säädelty yhtenäisesti. Tämä altistaa alan pirstaleisuudelle, epäselville laatuvaatimuksille ja vaihteleville työehdoille.

Tulkit voivat kuitenkin vaikuttaa omaan asemaansa monin tavoin. Ammatillinen järjestäytyminen, aktiivinen osallistuminen alan kehittämishankkeisiin, tutkimukseen ja koulutuksen kehittämiseen sekä näkyvä asiantuntijarooli yhteiskunnallisessa keskustelussa vahvistavat tulkkien ääntä.

Yhteistyö tilaajien, päätöksentekijöiden ja käyttäjäryhmien kanssa on tärkeää, jotta tulkkauksen vaativuus ja eettinen vastuu tunnistetaan paremmin. Edistämällä yhteisiä ammattieettisiä periaatteita ja jakamalla tietoa tulkkauksen merkityksestä tulkit voivat vaikuttaa paitsi omaan asemaansa myös koko tulkkausalan kestävään kehittämiseen ja arvostukseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Opi lisää

Syksyllä alkavan Tulkkaustoiminnan kehittämisen 90 op ylemmän AMK-tutkinnon osana toteutetaan Yhteiskunnallisen vuorovaikutus tulkkausalalla -opintojakso (5 op), jossa alan ammattilaiset voivat yhdessä pohtia, mitä yhteiskunnallinen vuorovaikutus tarkoittaa juuri heidän kohdallaan.

Kirjoittaja:

Zita Kobor-Laitinen