Hyppää sisältöön

Nuoren kielellisen häiriön tukeminen voi ehkäistä rikoksia 

Puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet lisäävät nuorten riskiä tehdä rikoksia. Tutkimusten mukaan jopa 60 prosentilla nuorista rikoksentekijöistä on kehityksellinen kielihäiriö. Nuorten vankien puheen, kielen ja kommunikaation taitoja tuetaan hankkeessamme Nuorten vankien yhdenvertaisen osallisuuden tukeminen kielellisten vaikeuksien tunnistamisen ja kuntoutuksen kautta (NuorVOKK).

Kielihäiriö on riskitekijä nuorisorikollisuudelle

Nuorten rikollisuuden riskitekijöinä ovat lapsuuskodin sosioekonominen tausta, psyykkiset sekä neuropsykiatriset häiriöt ja päihteiden käyttö. Näiden lisäksi kielelliset vaikeudet on tunnistettu yhtenä riskitekijänä. 

Kansainvälisten tutkimusten mukaan kehityksellistä kielihäiriötä ilmenee 20–64 prosentilla nuorista rikoksentekijöistä. Samanikäisillä nuorilla kielihäiriötä ilmenee vain noin seitsemällä prosentilla.   

Kehityksellinen kielihäiriö voi näkyä esimerkiksi heikkona sanavarastona, puutteellisina kerrontataitoina, ymmärtämisvaikeuksina sekä ongelmina lukemisessa ja kirjoittamisessa. Kielihäiriön aiheuttamat kommunikointivaikeudet voivat johtaa syrjäytymiseen ja altistaa rikollisuudelle.  

Kielihäiriö turhauttaa nuorta 

Kehityksellinen kielihäiriö voi vaikeuttaa tunteiden ja kokemusten ilmaisua. Kun nuori huomaa, ettei tule ymmärretyksi tai pysty ilmaisemaan itseään yhtä sujuvasti, tämä voi purkautua vihamielisyytenä, kapinointina tai koulunkäynnin vastustamisena.  

Kun nuori ei pysty pukemaan ajatuksiaan sanoiksi, se voi lisätä yksinäisyyden kokemusta ja tunnetta siitä, ettei kukaan kuule tai ymmärrä.  Nuori voi vetäytyä sosiaalisista tilanteista, kokea turhautumista ja jäädä vaille ymmärrystä. 

Puheterapia katkeaa usein liian varhain, vaikka tarve jatkuu nuoruusiässä 

Suomessa kehityksellisestä kielihäiriöstä kärsivien lasten puheterapia päättyy usein jo koulun alkaessa, jolloin vastuu kielellisten taitojen tukemisesta siirtyy terveydenhuollosta kouluille. Koulun henkilöstöllä ei kuitenkaan yleensä ole riittävää asiantuntemusta logopedisten haasteiden huomioimiseen.  

Jos puheterapia lopetetaan liian varhain, lapsen tai nuoren voi olla vaikea selviytyä koulusta. Puheterapia parantaa nuorten kielellisiä taitoja ja voi jopa auttaa katkaisemaan rikoskierteen. 

Nuorten vuorovaikutustaitoja voi tukea monin tavoin 

Nuorten kommunikaatiota voidaan tukea selkeyttämällä puhetta, hyödyntämällä kuvia kommunikaation tukena sekä toistamalla keskeisiä asioita. Myös käsitteiden konkretisointi helpottaa ymmärtämistä. Esimerkiksi abstraktin ilmaisun ”tunteiden säätely” sijaan voidaan puhua siitä, miten ihminen voi rauhoittua ollessaan vihainen. Kielellisten vaikeuksien tunnistaminen ja oikea-aikainen puheterapia voivat vahvistaa nuoren vuorovaikutustaitoja ja tukea arjessa selviytymistä. 

Hankkeessamme vahvistetaan nuorten vankien kielellisiä taitoja. Lisäksi hankkeessa kehitetään nuorten vankien kanssa työskentelevän henkilöstön valmiuksia tunnistaa kielellisiä vaikeuksia ja vastata niihin tarkoituksenmukaisilla tukikeinoilla. Tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, arjessa selviytymistä sekä mahdollisuuksia kiinnittyä koulutukseen, työelämään ja rikoksettomaan elämäntapaan. 

Kirjoittaja: 

Lähteet: 

Repo, T. (2025) Kielihäiriö voi sysiä nuorta rikoksiin. Lapin kansa. 17.3.2025. 

Pekkala, S., Turja, H-K. (2025) Kielihäiriöitä kuntouttamalla rakennetaan turvallista koulua. Rikoksentorjunta.fi. 

Pekkala, S., Urrio, L., & Rainò, P. (2022). Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet.Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59 (3). 

Lue lisää hankkeesta: