Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmien tapaaminen

Tiistaina 6.5. Arenen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmät kokoontuivat Haaga-Helian tiloihin Helsingin Pasilassa. Humakin rehtori-toimitusjohtaja Jukka Määttä toimii Arenen yhteistä toimintaa koordinoivan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ryhmän puheenjohtajana. Meillä oli ilo kutsua paikalle joukko kollegoita eri korkeakouluista, ja tilaisuuteen osallistuikin yli viisikymmentä eri ammattikorkeakoulujen rehtoria ja asiantuntijaa. Päivän agendalla oli kiinnostavia puheenvuoroja, kokemusten ja käytäntöjen jakamista sekä pienryhmä- ja paneelityöskentelyä. Yhdessä kollegoiden kanssa meillä oli mahdollisuus pohtia, miten AMK:t voivat löytää yhteisiä toimintatapoja ja edistää kestävää kehitystä entistäkin paremmin. Tilaisuuden juonsi Humakin asiantuntija Emilia Gieda.

Ryhmien kokoontuminen edelsi valtakunnallisia AMK-päiviä, joita vietettiin tänä vuonna Haaga-Helian isännöimänä.

Uusia ajatuksia ja yhteisten tavoitteiden syventämistä ja kehittämistä

Tilaisuuden avasi Määtän puheenvuoro, jossa kerrattiin yhteisen vaikuttavuustekemisen historiaa ja luotiin näkymää tuleviin tavoitteisiin. Työryhmän päämääränä on tunnistaa ja levittää keinoja, joilla kestävyys ja vastuullisuus huomioidaan ammattikorkeakouluissa.

Mutta mistä oikeastaan syntyy ammattikorkeakoulujen vaikuttavuus kestävyyden teemoissa?

”Suurin vaikuttavuus syntyy siitä, että meidän kautta kulkee satojatuhansia opiskelijoita. Kun on luotu yhteiset kompetenssit, pääsemme vaikuttamaan isoihin henkilömääriin, jotka lähtevät maailmalle viemään osaamistaan eteenpäin”, Määttä totesi.

Määttä muistutti myös roolista, joka AMK-organisaatioilla itsellään on kestävässä toiminnassa. Johtamiskäytännöt tulee sitoa osaksi kestävyyttä ja AMK:oiden on tunnistettava henkilöstön osaaminen ja valjastettava se käyttöön kestävyyden tavoitteluun. Yhteistyö eri toimijoiden, mukaan lukien yliopistot, välillä tulee korostumaan entisestään tulevaisuudessa.

Tutkitun tiedon, tieteen ja hyvinvoinnin keinoin kohti kestävyyttä

Päivän kuluessa kuultiin mm. opetusneuvos Maarit Palosta, Karvin arviointiasiantuntija Risto Hietalaa ja vuosien 2014–2023 Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajaa, professori Markku Ollikaista.

Puheenvuoroissa pohdittiin korkeakoulujen merkitystä kestävään kehitykseen sitoutumisessa. Palonen aloitti puheenvuorot omalla esityksellään, jossa muistutettiin, että kestävyyskysymysten haaste on korkeakoulukentän yhteinen, mutta keinot ja tavat voivat olla erilaisia. Kestävyys ei synny ainoastaan ympäristöseikkojen huomioimisesta, vaan myös sivistyksellisen yhdenvertaisuuden toteutumisesta, tiedon saavutettavuudesta, jatkuvasta oppimisesta ja korkealaatuisesta kasvatuksesta ja osaamisesta.

”Korkeakoulut voivat todella merkittävästi vaikuttaa kestävyyteen muun muassa tutkitulla tiedolla, tieteellä ja monitieteellisyydellä sekä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Pitäisi myös miettiä, miten voimme hyvinvoinnin keinoin edistää kestävää kehitystä korkeakoulukentällä”, Palonen totesi puheenvuorossaan.

Humanististen alojen osaaminen on merkityksellistä

Hietala täydensi Palosen puheenvuoroa, joka herätti vilkasta ja eläväistä keskustelua huoneeseen. Hietala keskittyi kuvaamaan kestävyysosaamisen tilan arviointi korkeakouluissa ja muistutti, että kestävyys on erilaista eri koulutusasteilla. Hietala peilasi korkeakoulukentän kuulemisissa saatuja havaintoja ja palautteita. Yhdessä pohdimme muun muassa, miten kestävyyteen liittyvät käsitteet saattavat olla abstraktilla tasolla ja sisällöllisesti laajoja – unohtamatta sitä tosiseikkaa, että tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä teemat voivat olla poliittisesti herkkiä tai disinformaation vääristämiä.

Ennen ryhmätyöskentelyä ja paneelikeskusteluja kuultiin vielä professori Ollikaista, joka omassa puheenvuorossaan muistutti humanististen ja yhteiskunnallisten alojen merkityksestä kestävyyskysymysten ratkomisessa.

”Kasvulle hyödyllisiä aloja. Riskinä on, että alamme liikaa ajamaan alas yhteiskunnallisia ja humanistisia aloja, myös taidealoja. Näillä aloilla on muun muassa maailmankatsomuksiin liittyvää osaamista ja keinoja kontribuoida niiden kautta kestävään kehitykseen. Se on pehmeää, mutta tärkeää osaamista.”

Antoisan päivän loppusanat kuultiin SAMOKin hallituksen jäseneltä, Humakin opiskelija Elina Liekkiseltä.

Kiitos kollegoille antoisasta päivästä!