Valmistujaisjuhlan 7.6.2024 puheet ovat luettavissa: vararehtori/koulutusjohtaja Päivi Marjanen ja yliopettaja Pia Lundbom

Humakin valmistujaiset pidetään ohjelmallisena verkkotilaisuutena perjantaina 7.6.2024 klo 13.00 alkaen Humakin Youtube-kanavalla. Vararehtori/koulutusjohtaja Päivi Marjanen ja yliopettaja Pia Lundbom pitävät puheensa suomeksi. Puheet ovat luettavissa tästä uutisesta englanniksi ja suomeksi.

 

Vararehtori/koulutusjohtaja Päivi Marjanen: Puhe valmistuville opiskelijoille

Hyvät valmistuvat opiskelijat, työelämän uudet osaajat

Meillä jokaisella on muistoja koulujen kevätjuhlista. Päällimmäinen muisto omistani on sininen taivas, vihreys ja vapaus. Kevätjuhlia on tullut ja mennyt, mutta juhlien tunnelma on säilynyt. Juhlasta alkaa kesä ja vapaus.

Teillä on takananne vuodet, joiden aikana olette oppineet uutta, rakentaneet ammatti-identiteettiänne, eläneet mahdollisesti nuoruutta tai toimineet jo työelämän asiantuntijoina. Joka tapauksessa opiskeluaika on poikkeuksellinen jakso osana elämän polullanne, se on ikimuistoinen jakso.

Humakissa tehty korkeakoulututkinto, niin perustutkinto kuin ylemmän ammattikorkeakoulun tutkinto, antavat laaja-alaisen osaamisen muuttuvaan työelämään. Uskon, että juuri tutkintojemme geneerisyys on menestyksen avain muuttuvassa työelämässä. Tutkimukset osoittavat tulevaisuuden työelämän tarpeiksi laaja-alaisen monipuolisen osaamisen. Olennaista on myös hankkia uutta osaamista koko työuran ajan.  Valmistuneiden kyselyn ja teidän tekemien haastattelutehtävien tulosten perusteella on juurikin näin.

Tärkeänä osaamisena kaikissa tutkimuksissa pidetään oppimaan oppimista, monilukutaitoja ja elämänhallinnan taitoja. Ennen kaikkea tulevaisuuden työelämässä tarvitaan kykyä selvitä epävarmuudesta, taitoa uusiutua asenteiden ja arvojen näkökulmasta ja toimia tuottavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Ammattikorkeakoulussa hankittu osaaminen, niin tiedot, taidot kuin asenteet, ovat arvostettua valuuttaa työelämässä. Opiskelijana olet varmaankin toivonut Humakilta, että saat meiltä tutkinnon, hyvälaatuista opetusta ja avaimet työelämään. Me olemme pyrkineet huolehtimaan myös siitä, että osaamisesi vastaa työelämän tarpeisiin.

Ajassa elävä uusi tulokas on tekoäly, tukiäly. Tekoälytutkijat sanovat sen olevan yhtä suuri mullistus tulevassa työelämässä kuin Internet. Teistä valmistuvista varmasti jokainen on käynyt jo kokeilemassa erilaisia tekoälytyökaluja. Uusi tulokas säästää aikaa ja avaa uudenlaisia mahdollisuuksia työelämässä. Korkeakouluissa pohditaankin nyt, miten esimerkiksi promptaus eli tekoälyn ohjeistaminen tulisi ottaa osaksi korkeakouluoppimista. Toisaalta uskon, että uudet työkalut eriarvoistavat ihmisiä ja yhä tärkeämmäksi tulee kohtaaminen ja saavutettavuuden varmistaminen kaikille ihmisille.

Humakista valmistuminen sisältää vahvasti arvopohjaisen sanoman, jolla on merkitystä muuttuvassa maailmassa. Arvopohjamme mukaisesti pyrimme kehittämään tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, joka puolustaa ihmisiä, inhimillisyyttä ja kansalaisoikeuksia. Sanomamme on vahva, puolustamme ihmistä ja ihmisten tasa-arvoisuutta tässä muutoksen maailmassa. Muistan kansliapäällikkö Anita Lehikoisen sanoneen Humakin 25-vuostisjuhlapuheessaan ”mikäli Humakia ei olisi perustettu 25 vuotta sitten, se pitäisi perustaa viimeistään nyt”. Voitte olla ylpeästi humakilaisia, paremman maailman rakentajia.

Merkittävä askel elämässänne on saavutettu. Jatkakaa uteliaina ja avoimina uusille ajatuksille ja mahdollisuuksille. Uskokaa itseenne ja työelämää uusintavaan osaamiseenne.

Toivotan leppeitä kesätuulia, kesäpilvien tähyilyä ja pysähtymistä. Nyt on aika nauttia kesästä.

Päätän onnittelusanani Maija Haaviston runon Ääretön imaginääri alkusäkeisiin vuodelta 2002.

Olet sata kertaa kaunis
tuhat kertaa viisas.
Sinulla on kaksi sydäntä
seitsemät aivot
se on osoitettu lukuisia kertoja.

Lämpimästi teitä onnitellen!

Yliopettaja Pia Lundbom: Yhteisöllisyys voimavarana

Hyvät valmistujat, hyvä yleisö,

Näin kesäkuisena upeana päivänä meillä on paljon aihetta iloon ja yhteiseen jakamiseen. Moni on saanut merkittävän rupeaman, tutkinto-opintonsa, päätökseen. Tämä juhlahetki on taitekohta ja siirtymä kohti uutta.

Meille kaikille tämä on onnen hetki – lukuvuosi on jäämässä taakse ja käännämme niin sanotusti kirjassa seuraavan sivun esille. Olemme lukuvuoden aikana yhdessä kulkeneet polkuja, jotka toisinaan ovat sekavia ja mutkaisia, toisinaan mäkisiä, räpiköineet yli toistuvien takatalvien. Olemme iloinneet onnistumisista, kohtaamisista ja asioiden valmiiksi saamisesta. Olemme saaneet jakaa, kokea yhteyttä ja yhteisyyttä. Voi pohtia, mitä olisi, jos ei olisi yhteisöjä. Ei paljon mitään.

Yhteisöä voidaan määritellä hyvin monin tavoin ja terminä se onkin erittäin monimerkityksinen. Elämä itsessään on varsin monimuotoista ja jatkuvassa muutoksessa – niin myös osaamistarpeet, työelämäodotukset kuin tulevaisuusennusteet. Kokemukset yhteisöön kuulumisesta, osallisuudesta, kohdatuksi tulemisesta ovat meille kaikille tärkeitä, puhutaanpa opiskeluyhteisöstä, työyhteisöstä, harrastusyhteisöstä tai perheen, suvun, ystävien tai naapurustojen muodostamista yhteisöistä. Yhteisössä on enemmän kuin yksi, yhteisö on enemmän kuin jäsentensä määrällinen summa. Me kaikki, henkilöstö, opiskelijat, valmistujat, yhteistyökumppanit olemme osa Humak-yhteisöä – ja siihen yhteisöön kuulumisen rooli voi elämäntaipaleella muuttua, moneen kertaan. Opiskella voi eri elämänvaiheissa ja osaamistarpeet myös muuttuvat työuran etenemisen myötä. Moni Humakin opiskelija on opintonsa aloittaessaan kokenut ammattilainen, joiden kohdalla kysymys on kenties enemmän uran tuunauksesta ja ammatillisen toimintakentän laventamisesta. Moni Humakissa opiskeleva opiskelee tutkintonsa kokonaan tai lähes kokonaan verkossa. Onpa sitten opiskelijana verkkotutkinnoissa tai kampuksella niin yhteisyyden kokemusta syntyy niissä tilanteissa, joissa on jotakin yhteistä.

Valmistujasta tulee alumni ja yhteistyökumppani. Kenties jonain hetkenä työkaveri. Ihmisten välinen ja keskinäinen yhteisöllisyys on luonnollisesti aikojen saatossa muuttunut ja kehittynyt. Teknologinen kehitys on tuonut paljon uutta, myös tapoja kokea ja paikantaa yhteisyyttä. Inhimillisesti voi kohdata ja tulla kohdatuksi myös erilaisten teknisten sovellusten ja alustojen kautta. Osallisuus ja yhteys rakentuvat erilaisissa jaetuissa hetkissä.

Toistan itseäni sanoessani, että yhteisöllisyys syntyy erilaisissa sosiaalisissa kohtaamisissa. Yhteisöllisyyden kokemus, tunne siitä, että on osa jotakin suurempaa, voi parhaimmillaan kantaa hankalien hetkien läpi. Opettaa, vahvistaa sekä mahdollistaa uusien kulmien, ajattelutapojen ja toimintamallien paikantamista. Humakin koulutusalat ovat kaikki osallisuutta ja yhteisöllisyyttä omilla tavoillaan edistäviä. Toimintakulttuurina aloillamme on saavutettavuuden edistäminen, osallisuuden tukeminen, toimintaedellytysten parantaminen. Meiltä valmistuvat ovat mahdollistajia, aktivaattoreita, puhetilan luojia, uusien avausten tuottajia ja äänen käyttäjiä.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa usein puhutaan sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalisessa pääomassa pelkistetyimmillään kyse on siitä, miten meistä tulee me – miten tunnemme olevamme kollektiivi. Politiikan tutkija Robert Putnamille sosiaalisen pääoman kaikkein olennaisin elementti on luottamus. Yhteisön kannatteleva voima liittyy keskeisesti luottamukseen ja luottamuksen kokemukseen ja tunteeseen. Luottamus ei synny itsestään vaan vaatii tuttuutta ja tutustumista. Tullakseen tutuksi ja luotetuksi tarvitaan vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta ja yhteenkuuluvuuden rakentumisen mahdollisuuksia. Luottamus lisää meille sosiaalista ja inhimillistä pääomaa.

Kysymys siitä, ketkä kuuluvat meihin, ei ole toki ongelmaton. Hyvinvoinnin kannalta esimerkiksi kokemus siitä, että ei ole osa “meitä” vaan tuntee olevansa ulkona, ulkopuolinen, voi olla iso kysymys. Moni asiantuntijatyötä tekevä tekee runsaasti etätöitä, missä kiistattomien etujen ohella voi syntyä yksinäisyyden ja osattomuuden tunnetta, kokemusta vieraudesta ja voimattomuudesta. Elämässä kohtaamme myös monenlaisia vastoinkäymisiä.

Vastuuta ja vastuullista toimijuutta voi unohtaa ja ohittaa. Yhteisössä kaikilla on vastuuta siitä, miten toimii ja pitää huolta. Pohdimmeko tätä tarpeeksi? Voisimmeko tehdä vielä enemmän yhteisen hyvän ja hyvinvoinnin eteen? Mitään tempputaikuruutta ei vaadi se, että on ihmisiksi, ihminen ihmiselle.

Yhteisöllisyys voimavarana paitsi kannattelee niin luo edellytyksiä ratkaista mitä moninaisempia ongelmia ja kysymyksiä. Yhteisössä parhaimmillaan jokainen pääsee hyödyntämään niitä omia kaikkein vahvimpia alueitaan. Jakaminen rakentaa sekä mahdollistaa yhteisön vahvistumista. Meillä itsellämme on mahdollisuus valita, mitä me tuomme lisää yhteisöön, mitä me tuomme mukanamme yhteisiin hetkiin ja miten me vahvistamme yhteisöä. Me voimme osaltamme olla tekemässä yhteisöstä kuin yhteisöstä voimavaran lähteen.

Työ- ja opiskeluyhteisössä sitoutuminen, motivaatio ja halu yhdessä ratkaista erilaisia tilanteita ovat osa yhteisön rakentumista. Toisten kunnioittaminen, arvostus ja tukeminen vahvistaa ja voimaannuttaa. Ja jos sen muistaa, että vain yhdessä voi onnistua niin voi jaksaa yli vaikeidenkin aikojen. Yhteisöstä voi löytyä sitä tukirankaa, josta ammentaa voimaa, kekseliäisyyttä, uusia ideoita.

Yhteisöllisyys on voimavara, jota kannattaa vaalia.

 

Lukemistoa:

Kangaspunta, S. 2011 (toim.). Yksilöllinen yhteisöllisyys. Avaimia yhteisöllisyyden muutoksen ymmärtämiseen. Tampere University Press. Kangaspunta_Yksilollinen_yhteisollisyys.pdf (tuni.fi)

Kuosmanen, V. 2020. Aika, arvot ja identiteetti–Itseohjautuminen ja tutkiva oppiminen 2020-luvun kestävän kehityksen näyttämöllä. Lapin ammattikorkeakoulu. Sarja D. Muut julkaisut. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/349263

Putnam, R. D. 2001. Social capital: Measurement and consequences. Canadian Journal of Policy Research, 2, 41-51.

Ruuskanen, P. 2001. Sosiaalinen pääoma – käsitteet, suuntaukset ja mekanismit. VATTtutkimuksia 81. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki.