Viittomakielibarometri 2024 -kyselytutkimus on käynnistynyt

Viittomakielibarometrin tarkoituksena on selvittää, mitä mieltä viittomakieliset kielivähemmistön edustajat ovat kunnan ja valtion palveluiden saatavuudesta heidän omalla kielellään. Humak on toista kertaa toteuttamassa viittomakielibarometria.

Kielibarometrit antavat taustatietoa kielilainsäädännön soveltamisesta

Viittomakieltä käyttäville kansalaisille tarkoitettu Viittomakielibarometri 2024 -kyselytutkimus on nyt avattu. Kyselyllä kerätään suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä henkilöiltä kokemustietoa ja näkemyksiä Suomen kielioloista, kieli-ilmapiiristä sekä kielellisten oikeuksien ja omakielisten palvelujen toteutumisesta.

Tietoja käytetään tausta-aineistona vuonna 2025 julkaistavassa hallituksen kertomuksessa kielilainsäädännön soveltamisesta ja tuolloin 10 vuotta voimassa olleen viittomakielilain arvioinnissa.

Oikeusministeriö on tilannut kyselytutkimuksen jälleen Humanistiselta ammattikorkeakoululta.

Samanlaisia selvityksiä kielellisten oikeuksien toteutumisesta tehdään paraikaa myös Suomen kaksikielisissä kunnissa asuville suomen- ja ruotsinkielisille henkilöille sekä saamenkielisille saamelaisten kotiseutualueella. Kielibarometrikyselyjä on toteutettu vuosituhannen alkupuolelta kerran vaalikaudessa; viittomakielisille henkilöille kysely suunnataan nyt toista kertaa.

Kysely toteutetaan verkkoalustalla monikielisesti

Verkkoalustalla oleva nelikielinen, viittomakielisille suunnattu kyselytutkimus on nähtävissä ja vastattavissa suomalaisella ja suomenruotsalaisella viittomakielellä sekä suomeksi tai ruotsiksi.

Barometrikysymykset ovat suurimmaksi osaksi samat kuin vuonna 2020 (Rainò 2021). Näin eri vuosina saadut tulokset ovat paremmin vertailtavissa.

Kyselytutkimukseen pääsee verkko-osoitteesta https://barometri2024.fi/. Verkkokysely on avoinna 30. kesäkuuta 2024 asti.

Väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen ilmoittaneet henkilöt ovat saaneet postitse kotiinsa tiedotteen tutkimuksen käynnistymisestä. Tähän vapaaehtoiseen tutkimukseen voivat osallistua myös muut viittomakielen ensikielekseen kokevat, vaikka eivät olisi ilmoittaneetkaan väestötietojärjestelmään viittomakieltä äidinkielekseen.

Kuva: Sergey Zolkin / Unsplash

Edellinen viittomakielibarometri nosti esiin kehittämiskohtia lain toteuttamisessa

Vuonna 2020 tehty ensimmäinen viittomakielibarometri (Rainò 2021) osoitti selkeitä epäkohtia lainsäädännön toteutumisessa viittomakielisten kieliolojen suhteen.

Esimerkiksi 87 % viittomakielisten asioimistilanteista oli ollut sellaisia, joissa viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei ollut toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla, minkä takia asiakas joutui tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta.

Suomenruotsalaista viittomakieltä (ja erityisesti sitä hyvin) taitavien tulkkien määrä oli neljä vuotta sitten vastaajien mielestä riittämätön. Myös tietoa oli suomenruotsalaisella viittomakielellä saatavilla äärimmäisen harvoin.

Lähes kaikki (90 %) barometriin osallistuneista suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävistä pitivät kielellisiä oikeuksia tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Joka kymmenes vastanneista oli kääntynyt kielellisissä syrjintäasioissa esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen.

Oikeusministeriö julkaisee sekä viittomakielibarometrista että muistakin kielibarometreista raportit vuoden 2024 lopussa. Tuolloin nähdään, millaiset kieliolot ovat neljän vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna

 

Teksti: Päivi Ràino (tutkija, dos., FT) ja Karoliina Miettinen (koulutussuunnittelija, Tulkki (AMK), AmO, FM)