Nuorilla aikuisilla on muihin ikäryhmiin verrattuna suurin riski joutua talousongelmiin. Nuoret saavat kotoaan vaihtelevat eväät oman talouden hallintaan, joten taloustaitojen opetus oppilaitoksissa on tärkeä keino talousongelmien ennaltaehkäisyssä. Tutkimusten perusteella perusasteen ja toisen asteen opetus henkilökohtaiseen talouteen liittyvissä asioissa on ollut riittämätöntä (Nuori Yrittäjyys 2019; TAT 2019; Thuneberg, Koivukangas & Vesanen 2011). Korkea-asteella opetusta ei juurikaan edes tarjota, joten henkilökohtaisiin taloustaitoihin liittyvää opetusta on syytä tuoda myös ammattikorkeakouluihin.

Henkilökohtainen taloudellinen osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää rahaa viisasti ja varovaisesti. Osaamiseen liittyvät taidot, tiedot ja vastuullisuus henkilökohtaista taloutta koskevissa asioissa. (Peura-Kapanen 2013.) Tilastojen perusteella suomalaisten taloustaitojen osaaminen näyttää huolestuttavalta. Vuonna 2019 maksuhäiriöitä on rekisteröity enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ulosotossa olevien määrä on kasvanut ja kotitalouksien velkaantumisaste on pysynyt korkealla. (Suomen Pankki 2019; Valtakunnanvoudinvirasto 2019; Asiakastieto 2018.)

Nuoret pitävät talousosaamistaan huonona

Tilastojen perusteella suurin riski talousongelmiin joutumisella on nuorilla aikuisilla (Asiakastieto 2019) etenkin, jos koulutustaso ja tulot ovat matalat (Kalmi & Ruuskanen 2016). Yli varojen elämistä esiintyy kuitenkin kaikissa tulo- ja sosiaaliluokissa (TAT 2019, 12). Tulojen kasvaessa on mahdollista ottaa suurempia taloudellisia riskejä.

Myös nuorten aikuisten omaa näkemystä nuorten talousosaamisesta on tutkittu. Vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan jopa yli puolet nuorista arveli nuorten taloustaitojen olevan erittäin tai jokseenkin huonolla tasolla. Vain 27 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä ilmoitti kokevansa olevansa valmis huolehtimaan omasta henkilökohtaisesta taloudestaan. (Danske Bank 2019.) Huolestuttavaa on sekin, että aiemmin tehdyn tutkimuksen mukaan työelämään siirtymisen jälkeen ja tulojen kasvaessa neljänneksellä 25–30-vuotiaista ei jää lainkaan rahaa säästöön (Thuneberg ym. 2011, 38–39).

Asennekasvatusta kodista korkeakouluun

Kodin rooli talouteen liittyvässä asennekasvatuksessa on suuri, mutta nuoret saavat kotoaan hyvin erilaiset eväät oman talouden hallintaan. Esimerkiksi Thunebergin ym. (2011, 34; 39; 53; 57) tutkimus osoitti, että heikossa taloudellisessa tilanteessa olevat vanhemmat keskustelevat nuorten kanssa hyvin toimeentulevia vanhempia vähemmän taloudesta ja rahankäytöstä. Heikommin toimeentulevien perheiden nuoret eivät myöskään näe taloudellista tulevaisuuttaan yhtä hyvänä kuin muut nuoret. Sen sijaan hyvin toimeentulevat vanhemmat antavat nuorille konkreettista ja asenteellista taloudellista tukea. Lisäksi he saattavat suhteidensa ansiosta tarjota paremmat eväät myös työelämässä pärjäämiseen (esimerkiksi kesätyöpaikat).

 

Säästäminen voi olla vaikeaa heikossa taloudellisessa tilanteessa
Säästäminen voi olla vaikeaa heikossa taloudellisessa tilanteessa. Piggy Bank.

Oppilaitosten merkitys talousosaamiseen liittyvän tiedon ja asennekasvatuksen välittäjänä on ensiarvoinen (Kalmi & Ruuskanen 2016, 17; Väisänen 2011, 10). Vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten mielestä koulujen talousopetus henkilökohtaiseen talouteen liittyvissä asioissa oli riittämätöntä ja erityisesti käytännön tietoa oman talouden hallintaan liittyvistä asioista tarvittiin enemmän (Thuneberg ym. 2011, 48–49; 58). Myös opettajat kokivat tarjotun opetusmateriaalin epäsopivaksi (Väisänen 2011, 10). Talousopetus onkin ollut riippuvaista yksittäisten opettajien innostuksesta ja opettajakoulutuksen ulkopuolella hankitusta osaamisesta (Nuori Yrittäjyys 2019).

Perusopetuksen opetussuunnitelmat ovat muuttuneet vuodesta 2016 lähtien. Oman henkilökohtaisen talouden hallintaa opetetaan itsensä huolehtimisen ja arjen taitoja koskevassa laajassa osaamiskokonaisuudessa, jonka sisältöjä löytyy erityisesti yhteiskuntaopista ja kotitaloudesta (Opetushallitus 2014). Tutkimustuloksia uuden opetussuunnitelman vaikutuksesta nuorten taloudellisen osaamiseen ei vielä ole.

Myös toisen asteen opetussuunnitelmiin ja kompetensseihin on lisätty oman talouden hallintaan liittyvää sisältöä. Lukioiden opetussuunnitelmiin on lisätty pakollinen taloustiedon kurssi, jonka yhtenä tavoitteena on oman talouden hallinta ja lisäksi lyhyen matematiikan opiskelijoilla on talousosaamiseen keskittyvä talousmatematiikan kurssi (TAT 2019, 5). Kaikkien ammatillisten perustutkintojen sisältökuvauksissa yhteiskunta- ja työelämäosaamisen opintojakson pakollisina osaamistavoitteina mainitaan muun muassa, että opiskelija osaa suunnitella omaa taloutta ja arvioida siihen liittyviä riskejä (Opetushallitus 2019). Vuonna 2019 julkaistujen tutkimustulosten mukaan kuitenkin vain 29 prosenttia peruskoulun ja toisen asteen opettajista kokee koulun antavan riittävät talousosaamisen valmiudet ja 64 prosenttia opettajista on huolissaan nuorten talousosaamisesta (TAT 2019, 26–27).

Riski taloudellisiin ongelmiin joutumisesta kasvaa vasta 20 ikävuoden ja erityisesti 25 ikävuoden jälkeen (Asiakastieto 2019), jolloin osa ikäluokasta on siirtynyt opiskelemaan korkea-asteelle. Tilastokeskuksen hyvinvointikatsauksen mukaan monesta muusta maasta poiketen suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ei ole lainkaan henkilökohtaista taloutta käsitteleviä kursseja tai taloudenhallintaan keskittyviä palveluita (Peura-Kapanen 2013). Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen koulutusohjelmien yhteisissä kompetensseissa henkilökohtaiset taloustaidot eivät tule lainkaan esille (ks. Arene 2010). Oman talouden hallinnassa hyödynnettävissä olevia sisältöjä opinnoista löytyy, mutta en löytänyt yhtään pelkästään henkilökohtaista taloutta käsittelevää opintojaksoa käydessäni läpi 136 suomalaisten ammattikorkeakoulujen syksyllä 2019 voimassaolevaa opetussuunnitelmaa.

Talousongelmien kasvaessa näyttää siltä, että systemaattista henkilökohtaiseen talouteen liittyvää opetusta tarvittaisiin korkea-asteellakin.  Nuori Yrittäjyys Ry on käynnistämässä Oma talous haltuun -ohjelmaa, josta tulee osa kaikki luokka-asteet ja oppiaineet läpäisevää Nuori Yrittäjyys ry:n talouskasvatuksen polkua. Siinä on mukana jonkin verran myös henkilökohtaisen talouden sisältöjä. (Nuori Yrittäjyys 2019.) Ohjelma ei kuitenkaan tavoita kaikkia nuoria, eikä tulossa oleva ohjelma auta opintonsa aiemmin aloittaneita.

Humakin kulttuurituotannon vahvuusala kantaa kortensa kekoon tarjoamalla kesällä 2020 Henkilökohtaisen talouden hallinta -nimisen opintojakson. Kaikki Humakin omat tutkinto-opiskelijat voivat suorittaa sen vapaavalintaisena opintona. Lisäksi muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa opintojakson Campus Onlinen kautta ja kaikki muut avoimen ammattikorkeakoulun kautta.

Lähteet

Arene 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Viitattu 1.7.2019. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf

Asiakastieto 2018. Maksuhäiriöissä jälleen uusi ennätys – nopeat korjauskeinot tarpeen. Tiedote 2.7.2018. Viitattu 26.8.2019. https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/maksuhairioissa-jalleen-uusi-ennatys-nopeat-korjauskeinot-tarpeen.html

Asiakastieto 2019. Maksuhäiriötilastot. Viitattu 1.7.2019. https://www.asiakastieto.fi/media/press_room/1/releases/asiakastietogroup_paymentdefaultstatisticsh1-2019.pdf

Danske Bank 2019. Taloustaidot osaksi nuorten elämäntaitoja. Viitattu 1.7.2019. https://danskebank.fi/-/media/pdf/danske-bank/fi/fi/oma-talous-haltuun_nuori-yrittaejyys-ry-.-la=fi-fi.pdf

Kalmi, Panu & Ruuskanen, Olli-Pekka 2016. Suomalaiset pärjäävät taloudellisessa tietämyksessä ja käyttäytymisessä hyvin suhteessa muihin maihin. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2016. Viitattu 1.7.2019. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/kalmi_ruuskanen.pdf

Nuori Yrittäjyys ry 2019. Oma talous haltuun – 10000 nuorelle talousosaamista. 29.3.2019. https://nuoriyrittajyys.fi/ny-yleiset/oma-talous-haltuun/

Opetushallitus 2019. Tutkintojen perusteet. Viitattu 1.7.219. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tutkintojen-perusteet

Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Viitattu 26.8.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelmien-perusteet

Peura-Kapanen, Liisa 2013. Nuorten itsenäistyminen edellyttää talousosaamista. Tilastokeskus. Hyvinvointikatsaus 4/2013. Viitattu 26.8.2019. http://tilastokeskus.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2013_04.html

Suomen Pankki 2019. Kotitalouksien velkaantumisaste ja korkorasitus Suomessa. Viitattu 26.8.2019. https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/rahoituksen-suhdannemittarit/yksityisen-sektorin-velkaantuneisuus-tai-velanhoitorasite/velkaantumisaste_ja_korkorasitus/

TAT 2019. Mun elämä, mun rahat. Opettajien talousosaaminen. Tutkimus ja raportti 2019. Viitattu 1.9.2019. https://www.tat.fi/wp-content/uploads/2019/02/TAT_Munelama_munrahat.pdf

Thuneberg, Mikko & Koivukangas, Paula & Vesanen, Marja 2011. Tykkää taloudesta! Tutkimus nuorista ja taloudesta. Teoksessa Lauren, Katja (toim.) Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen. Nuorisofoorumi 2011. Helsinki: TAT Yhtymä. Viitattu 26.8.2019. https://www.tat.fi/digilehti-temp/digilehti/nuorisofoorumi_2011/Nuorisofoorumi_2011.pdf

Valtakunnanvoudinvirasto 2019. Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2018. Julkaisu 2019:2. https://valtakunnanvoudinvirasto.fi/material/attachments/vvv2/vvvliitteet/kJEYwmT4Z/Ulosotto_Suomessa_2018.pdf

Väisänen, Kari 2011. Talousasioita on viestittävä nuorten kielellä. Teoksessa Lauren, Katja (toim.) Tykkää taloudesta! Linkki nuorten talousosaamiseen. Nuorisofoorumi 2011. Helsinki: TAT Yhtymä. Viitattu 26.8.2019. https://www.tat.fi/digilehti-temp/digilehti/nuorisofoorumi_2011/Nuorisofoorumi_2011.pdf