Kohtaamista, väyliä ja välittämistä – keinoja lieventää nuorten kokemaa työelämäpainetta

Viimeisin Nuorisobarometri (2025) kertoi sen, mitä monet nuorten parissa työskentelevät ovat tienneet ja todeksi kokeneet: työllistyminen on yksi suurimmista nuoria paineistavista tekijöistä. NUORI2026-tapahtumassa TREENI – työelämän yhteistreenit -hanke pyysi ammattilaisia pysähtymään tämän aiheen äärelle kysymyksellä: Miten nuorten työelämää koskevia paineita voisi ja tulisi lievittää?

Hanke osallistui NUORI-tapahtumaan nyt jo kolmannen kerran Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) esittelypisteellä. Vuosittain järjestettävä NUORI-tapahtuma on koko nuorisoalan kokoava valtakunnallinen kouluttautumis- ja verkostoitumistapahtuma. Tänä vuonna Finlandia-talolla osallistujia oli ennätysmäärä, joten standilla riitti kuhinaa! Jokaisena vuonna kyselyllä on kerätty nuorten parissa toimivilta ammattilaisilta vastauksia erilaisiin kysymyksiin, tänä vuonna edellä mainittuun nuorten kokemiin työelämäpaineisiin.

Hanketyöntekijät saivat kerättyä tapahtuman aikana yhteensä 131 vastausta. Vastaukset muodostavat mielenkiintoisen poikkileikkauksen siitä, mitä kentällä nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset – nuorisotyöntekijät, opettajat, sosiaalialan ammattilaiset, TE-palveluiden asiantuntijat ja monet muut – ajattelevat keinoista ratkaista nuorten työelämää ja työllistymistä koskevia paineita.

Kohtaaminen ennen kaikkea

Eniten vastauksia yhdisti yksi ajatus: nuori tarvitsee aitoja kohtaamisia, ei vain järjestelmiä. Vastauksissa toistui tarve kuunnella oikeasti, olla läsnä ja antaa nuorelle kokemus siitä, ettei hän ole työelämään liittyvässä toivottomuudessaan yksin.

”Aidoilla kohtaamisilla ja ajankäyttämisellä työelämän kokonaisuuteen. Tähän liittyy myös toive siitä, että nuorille tarjottaisiin vertaiskokemus – joku, joka on itse elänyt saman matkan ja puhuu aidolla kokemuksella.” Vastaaja #2

Uskottavin viesti on viesti nuorelta nuorelle.

Viisi vahvinta keinoa vaikuttaa nuorten työelämäpaineisiin ovat kyselyvastausten mukaan:

1. Matalan kynnyksen väylät

Harjoittelupaikat, työkokeilut, kesätyöt ja lyhyet työsuhteet ilman monimutkaisia hakuprosesseja. Nuorelle pitää antaa mahdollisuus päästä sisään työelämään.

2. Varhainen työelämäkasvatus

Useampi vastaaja ehdotti, että työelämävalmennus kannattaisi aloittaa jo 6. luokalta, yläkoulussa on jo liian myöhäistä monille.

3. Häpeän normalisointi

Työttömyyden ei tulisi olla häpeällistä. Lisäksi tarvitaan avoimempaa puhetta ja ilmapiiriä, jossa myös nuori uskaltaa pyytää apua.

4. Työnantajien tukeminen

Rahallista tukea ja ohjausta työnantajille, jotka palkkaavat niitä nuoria, joita tulee auttaa kasvamaan.

5. Paine pois, usko tilalle

Moni vastaaja korosti, ettei nuorten tarvitsisi vielä 16–18-vuoden iässä tietää, mihin he elämässään päätyvät. Kilpailuhenkinen ilmapiiri ja tehokkuuspuhe saavat nuoret tuntemaan, että epäonnistuminen on katastrofi, vaikka se todellisuudessa kuuluu väistämättömänä osana kasvuun.

”Ylipäätään tulisi poistaa näkemystä siitä, että kaikki on kilpailua. Pitää tiedostaa erilaisia vaihtoehtoja ja sitä, ettei nuoren tarvitsekaan päästä mihinkään lopulliseen päämäärään.” Vastaaja #10

Toinen vastauksissa toistunut seikka oli muistutus siitä, ettei työ määritä ihmistä. Useat vastaajat – erityisesti opinto-ohjaajat ja nuorisotyöntekijät – toivoivat enemmän viestintää siitä, ettei oma arvo riipu työllistymisestä.

”Koitetaan luoda toiveikkuutta ja antaa tukea ja rohkaista, ei vain luoda negatiivisia mielikuvia ja tulevaisuudennäkymiä.” Vastaaja #59

Rakenteelliset esteet – kentän huoli

Osa vastaajista nosti esiin myös poliittisen ja rakenteellisen tason. Kelan työnhakuvelvoitteet, suojaosien poisto ja hallituksen leikkaukset mainittiin useaan kertaan tekijöinä, jotka ovat lisänneet nuorten stressiä sen sijaan, että ne olisivat vähentäneet sitä. Nämä kommentit olivat kentältä tulevia signaaleja siitä, että tarvitaan järjestelmätason ratkaisuja – ei ainoastaan yksilökohtaista valmennusta.

”Kelan työnhakuvelvoitteet pois. Ne stressaavat ihan kauheasti, myös työnantajia, eikä niillä ole työllistävää vaikutusta.” Vastaaja #22

Mitä tällä tiedolla tehdään?

NUORI2026-tapahtumassa kerätyt vastaukset eivät jää pöytälaatikkoon. Ne ovat hyödyllistä kokemusaineistoa, jota TREENI-hanke hyödyntää kehittäessään toimintamalleja ja ekosysteemityötä yhdessä yritysten, julkisten palveluiden ja järjestöjen kanssa. TREENI-hanke päättyy syyskuun lopussa, mutta NUORI2026-päiviltä kerättyä tietoa tullaan hyödyntämään hankkeen lopputuotosten valmisteluissa. Kiitos teille nuorten parissa toimivat ammattilaiset arvokkaista ajatuksistanne, ideoistanne ja ehdotuksistanne!

Lähteet: 

Laine, Sofia & Happonen, Konsta (toim.) Ihan paineissa. Nuorisobarometri 2025. Valtion nuorisoneuvosto. Nuorisotutkimusseura. Julkaisuja (Nuorisotutkimusseura) ISSN 1799-9219, nro 192. 

Kirjoittajat:

Sari Huttu, lehtori, yhteisöpedagogikoulutus, järjestö-ja nuorisotyö, hankkeessa nuorisotyön asiantuntijana. 

Kati Tikkamäki, lehtori, yhteisöpedagogikoulutus, työyhteisön kehittäminen, hankkeessa Humakin osatoteutuksen projektipäällikkönä ja työpaikkojen kehittämisen asiantuntijana.

Sari Huttu

Kati Tikkamäki