Mielenterveyspolitiikka, opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi ja yhteisöllisyyden merkitys
- Kirjoittaja: Hanna Kiuru, VTT, TKI-lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 15.1.2020
Luvun 2020 alku uudistuksineen on merkityksellinen kansallisen mielenterveyspolitiikan ja -työn näkökulmasta. Uudistukset koskettavat myös oppilaitoksia, joissa opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi näkyy valitettavan usein käytännön opetusarjessa. Olen joutunut myös itse hiljattain korkeakoululehtorina tilanteisiin, joissa luokkahuoneessa on tullut nopeasti reagoida yksittäisen opiskelijan ilmaisemaan pahaan oloon siten, ettei ryhmän toiminta ja dynamiikka vaarantuisi kohdaten kuitenkin samalla myös yksittäisen opiskelijan. Kansallinen mielenterveyspolitiikka ja -työ muovaat osaltaan sitä toimintaympäristöä, jossa opetushenkilöstö näitä tilanteita kohtaa.
Opiskelijoiden psyykkinen pahoinvointi
Lukiolaisiin kohdistetut vaatimukset, heidän uupumisensa ja edellä mainittujen vaikutukset mielialaan, ovat herättäneet laajaa keskustelua viime vuosina. Korkeakouluopiskelijat puolestaan kärsivät yhä useammin mielenterveysongelmista, minkä on osoittanut muun muassa vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus. Tutkimuksen kyselyyn vastanneista opiskelijoista peräti 16 prosenttia kärsi päivittäin uniongelmista, keskittymisvaikeuksista, jännittyneisyydestä, masentuneisuudesta, ahdistuneisuudesta tai muista psyykkisistä oireista. Lisäksi huolista johtuvasta unettomuudesta, ylirasittuneisuudesta tai muista psyykkisistä ongelmista raportoi 30 prosenttia vastaajista. Kysymykseen itsemurhan suunnittelemisestä vastasi myöntävästi 5,7 prosenttia opiskelijoista. (Kunttu, Pesonen & Saari 2016.)
Tutkimuksen osoittamia lukemia voidaan pitää huolestuttavina, mutta ei kovinkaan yllättävinä. Käytännön opetusarjessa tilanteet, joissa opiskelijan pahoinvointi ilmenee, ovat valitettavan yleisiä, ja vaativat opetushenkilöstöltä herkkyyttä ja tunnetaitoja opiskelijan kohtaamisessa. Rinnalla saattaa kulkea myös huoli, saako opiskelija itselleen riittävää tukea psyykkisesti kuormittavassa elämäntilanteessaan siihen tarkoitettujen palveluiden piiristä. Opiskelijoiden psykososiaalinen tukeminen ei sinällään kuulu opetushenkilöstön tehtäviin. Reagointia vaativat tilanteet voivat olla kuitenkin moninaisia sisältäen myös opiskelijan kuuntelemista ja velvollisuuden ohjata opiskelija tuen piiriin.
Kansallinen mielenterveyspolitiikka ja -työ
Tammikuun 2020 alussa julkaistiin itsemurhaa yrittäneiden henkilöiden hoitoon laadittu Käypä hoito -suositus, jonka tavoitteena on tehostaa yhteistyötä sosiaalityön, terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon välillä. Lisäksi suosituksen tavoitteena on luoda yhtenäiset käytännöt itsemurhayrityksen tehneiden potilaiden hoitoon. Poikkeuksellista nyt laaditussa suosituksessa on, ettei sen perustana ole mikään spesifi sairaus tai diagnoosi, vaan itsemurhan kaltainen ilmiö, joka prosessiluontoisena kietoutuu moniin tekijöihin. Niihin lukeutuvat osaltaan yksilön sosiaaliset ja psyykkiset vaikeudet, jotka näkyvät myös oppilaitoksissa osana opiskelijoiden pahoinvointia.
Julkistamista odottaa niin ikään Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma 2020–2030. Strategia ohjaa mielenterveystyötä kyseisinä vuosina. Sen avulla pyritään varmistamaan mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta ja ajantasaisuutta. Strategiaan lukeutuu myös itsemurhien ehkäisyohjelma. Strategian luonnos oli lausuntokierroksella loppuvuodesta 2019 ja se sisälsi viisi mielenterveyspoliittista painopistettä sekä ehdotukset tavoitteiden saavuttamiseksi: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveys, mielenterveysoikeudet, tarpeenmukaiset laaja-alaiset palvelut ja mielenterveysjohtaminen.
Vaikka suomalaisen mielenterveyspolitiikan kehittymistä voidaan luonnehtia terveyden edistämiseen, ennaltaehkäisemiseen ja hoidon kehittämiseen keskittyneeksi hyvinvointivaltion politiikaksi, on ennaltaehkäisevien rakenteiden ja toimenpiteiden riittävyys saanut vuosien varrella myös kritiikkiä osakseen. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) vaikuttavuuden arviointi on osoittanut, että laki on tehostanut monin osin opiskeluhuoltoa ja parantanut sen tilaa kokonaisuutena kaikissa koulutusmuodoissa. Koulujen välillä on kuitenkin yhä suurta vaihtelua. Tulevaisuudessa tulee yhä kiinnittää huomiota yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalveluiden riittävyyden ja varhaisen tuen turvaamiseen. (Summanen, Rumpu & Huhtanen 2018.) Psykologiliitto (2019) esitti Mielenterveysstrategiaan liittyvässä lausunnossaan, että strategiaan tulisi kirjata tarpeet vahvistaa lakisääteisiä oppilashuollon palveluita varhaisen vaiheen psykososiaalisen tuen (ks. myös Kiuru 2018) merkityksellisyyden vuoksi. Luonnollisesti myös opiskelijahuollon tulee mahdollistaa riittävä psykososiaalinen tuki.
Vuonna 2021 toteutuu opiskeluterveydenhuollossa AMK-opiskelijoiden kannalta merkittävä uudistus, jota on odotettu kauan. Eduskunnan keväällä 2019 hyväksymän lain myötä myös AMK-opiskelijat tulevat Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n terveydenhuollon piiriin. Kyseisen uudistuksen voidaan katsoa olevan linjassa uuden Mielenterveysstrategian painopisteiden kanssa ja se toivottavasti parantaa AMK-opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tukea myös psyykkisesti kuormittavissa elämäntilanteissa.
Yhteisöllisyys voimavarana
Tiedetään, että turvallinen kouluilmapiiri ehkäisee nuorten sosiaalisia ongelmia ja mielenterveysongelmia sekä vähentää masentuneisuutta. Sen sijaan puutteet sosiaalisessa pääomassa voivat lisätä nuoren käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, kuten masennusta ja aggressiivisuutta. (Punamäki, Tirri, Nokelainen & Marttunen 2011.) Vuoden 2016 korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (Kunttu ym. 2016) mukaan ihmissuhteet olivat opiskelijoille voimavaroja tuottavia asioita. Oppilaitos sosiaalisena ympäristönä mahdollistaa opiskelijalle ihmissuhteita tai aiheuttaa kokemusta ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ja yksinäisyydestä.
Näin ei ole merkityksetöntä, miten opetushenkilöstö kykenee reagoimaan tilanteisiin, joissa opiskelija ilmaisee psyykkistä pahoinvointia – jokaisen opiskelijan tulisi voida kokea kuuluvansa ryhmään. Vaikka opetushenkilöstön tehtäviin ei kuulu opiskelijoiden psykososiaalinen tukeminen, pedagogisiin tehtäviin voidaan katsoa kuuluvaksi yhteisöllisyyden edistäminen, joka välillisesti johtaa myös opiskelijoiden tukemiseen. Nähtäväksi osaltaan jää, millaisia vaikutuksia 2020-luvun kansallisella mielenterveyspolitiikalla ja -työllä tulee olemaan oppilaitosten toimintaympäristöön.
Lähteet:
Ahonen, Karoliina 2020. Väitös: Suomalainen mielenterveyspolitiikka on unohtanut vakavasti sairaat ihmiset. Uutiset ja tiedotteet. Helsingin yliopisto. Viitattu 11.1.2020. https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyvinvointiyhteiskunta/vaitos-suomalainen-mielenterveyspolitiikka-on-unohtanut-vakavasti-sairaat-ihmiset?fbclid=IwAR2fVh02LkZ15DbsKbDhcBHAx4BP6BifOpKJNF9p-MTw7LKArDEhFTCaBB4
Hakala, T. Juha 2018. Lukiolaiset väsyvät, ja osasyynä on professorin mielestä turhien vaatimusten vyöry – “Ei nuorilla ole taustaa arvioida kriittisesti sellaista puhetta”. Uutiset. Yle. Viitattu 13.1.2020. https://yle.fi/uutiset/3-10537552
Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, MIELI Suomen Mielenterveys ry:n, Suomen Psykiatriyhdistyksen, Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020. Viitattu 11.1.2020. www.kaypahoito.fi
Kiuru, Hanna 2018. Itsemurhien ehkäisytyö ja kohtaamisen merkitys kuormittavissa elämäntilanteissa. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Päivystävät humanistit. Viitattu 11.1.2020. https://www.humak.fi/blogit/itsemurhien-ehkaisytyo-ja-kohtaamisen-merkitys-kuormittavissa-elamantilanteissa/
Kunttu, Kristina & Pesonen, Tommi & Saari, Juhani 2016. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2016 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-09-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3224
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013.
Psykologiliitto 2019. Mielenterveyden edistämiseen taattava matalan kynnyksen palvelut. Psykologiliitto. Viitattu 11.1.2020. https://www.psyli.fi/psykologiliitto-mielenterveyden-edistamiseen-taattava-matalan-kynnyksen-palvelut/
Punamäki, Raija-Leena & Tirri, Kirsi & Nokelainen, Petri & Marttunen, Mauri 2011. Koulusurmat – Yhteiskunnalliset ja psykologiset taustat ja ehkäisy. Suomalaisen tiedeakatemian kannanottoja 2/2011. Viitattu 29.5.2019. http://www.acadsci.fi/kannanottoja/koulusurmat.pdf
STM 2019. Mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelman luonnos 10.9.2019. Viitattu 11.1.2020. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=43cca9fc-28e7-4c35-9a4a-ab0c1fc28b1f
Summanen, Anna-Mari & Rumpu, Niina & Huhtanen, Mari 2018. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon arviointi esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 4:2018.
