Kesän paras viikonloppu saavutettavammaksi (osa 1)

Joensuussa järjestettävä Ilosaarirock tarjosi ensimmäisenä festivaalina Suomessa kävijöilleen suuria saavutettavuustekoja, kun Humakin tulevat kommunikaatioasiantuntijat, tulkkiopiskelijat hyppäsivät festareille mukaan. Vuoden 2024 festivaalilla päälavan juontoja pystyi seuraamaan juontajan puheen lisäksi viitotulla puheella ja digitaalisilla näytöillä näytettävät festivaali-infot olivat kuvitettu. Tässä on muillekin suomalaisille festivaaleille hieno malli toteutettavaksi, vaikka heti jo ensi kesälle 2025! Blogin ensimmäisessä osassa kerromme festivaaleille tehdystä kuvituksesta ja toisessa osassa avaamme päälavan juontojen tulkkausta viitotulle puheelle. 

Kohti esittävän taiteen tulkkauksen harjoittelua 

Humanistisen ammattikorkeakoulun tulkkiopiskelija Anna-Katarina Kokko asteli helmikuisena maanantaina Ilosaarirockin toimistolle Joensuussa ja edessä oli uskomaton harjoittelumatka. Anna-Katarina oli etsinyt puhevammaisen tulkkauksen ja kommunikaatio-ohjauksen harjoittelupaikkaa jo kauan, sillä harjoittelupaikkoja on alalta välillä vaikea löytää.

Todellisuudessa useat yritykset ja organisaatiot hyötyisivät kommunikaatioasiantuntijoiden ottamisesta harjoitteluun. Toivottavasti tämä blogi rohkaisee muitakin, esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien järjestäjiä, pyytämään tulkkauksen, kommunikaation ja vuorovaikutuksen osaajia harjoitteluun omalle toimialueelleen. 

Alana puhevammaisten tulkkauksen sekä kommunikaatio-ohjauksen voidaan sanoa olevan murrosvaiheessa. Työantajat eivät aina uskalla ottaa harjoittelijoita, sillä he saattavat kokea, etteivät välttämättä pysty tarjoamaan opiskelijalle riittävästi ohjausta. Harjoittelun ohjauksen päävastuu on kuitenkin oppilaitoksella, joten harjoittelijat voit toivottaa huoletta tervetulleeksi. 

Voi myös olla, että kaikilla ei ole tietoa, missä kaikissa tehtävissä opiskelija voisi toimia. Tähänkin saa apua oppilaitoksesta ja opiskelijoilta itseltään. Opiskelijat joutuvat usein etsimään harjoittelupaikkansa kotiinsa nähden toiselta puolelta Suomea. Tyypillisimpiä harjoittelupaikkoja ovat tulkkausalan yritykset. Heilläkin on kuitenkin rajalliset resurssit, joten useaa opiskelijaa voi olla vaikea ottaa kerrallaan harjoitteluun. 

Anna-Katarina otti yhteyttä Ilosaarirockin toiminnanjohtaja Niina Hattuseen ja ehdotti, että hän voisi tulla harjoittelunaan tekstittämään Ilosaarirockin somevideoita. Näin Ilosaarirockin somevideot olisivat saavutettavuusdirektiivin ja vuonna 2019 kansalliseen lainsäädäntöömme digitaalisten palvelujen tarjoamisesta säädetyn lain mukaisia (Aluehallintovirasto, n.d.; Digipalvelulaki 306/2019). 

Ilosaarirockilla Anna-Katarinaa olivat vastassa Niina Hattunen sekä promoottori Panu Hattunen. Ilosaarirock on yksi Suomen vanhimmista festivaaleista. Joensuun Popmuusikot ry on järjestänyt tapahtumaa jo vuodesta 1971 saakka (Ilosaarirock a, 2024). 

Ilosaarirock on kaikkien festivaali ja sen arvoihin kuuluu muun muassa, että “kaikki ovat meille tervetulleita”, “kukaan ole toista tärkeämpi” ja “teemme hommat reilusti, eettisesti ja turvallisesti, vaikka se maksaisi enemmän” (Ilosaarirock b, 2024). Kulttuurin voidaan katsoa olevan saavutettavaa, kun se palvelee erilaisia ihmisiä ja yleisöjä (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2014). 

Heti ensimmäisessä palaverissa tuli ilmi, että tapahtuman järjestäjät ovat kiinnostuneita saavutettavuudesta huomattavasti laajemmin kuin videoiden tekstityksen muodossa. Ensimmäisestä palaverista alkaen puhuttiin päälavan juontojen tulkkauksesta, kuvatuesta festivaalikävijöille, saavutettavuusavustajista sekä kirjoitustulkkauksesta. 

Anna-Katarina esitteli tilaisuudessa muassa kuvakirjoitusohjelman Widgit Onlinen käyttöä sekä kertoi yleisiä saavutettavuuden periaatteita. Yhteisymmärryksessä tässä harjoittelussa päätettiin keskittyä juontojen tulkkaukseen viitotulle puheelle sekä festivaaliympäristön kuvittamiseen.  

Puhevammaisten tulkkiopiskelija Anna-Katarina Kokko tulkkaamassa Sannin juontoa viitotulle puheelle.
Kuva Ilosaarirockin sivuilta (Tunnelmat sunnuntai – Ilosaarirock), kuva Annika Sorjonen.

Kuva 1. Puhevammaisten tulkkiopiskelija Anna-Katarina Kokko tulkkaamassa Sannin juontoa viitotulle puheelle.   

Festivaalin suuri kiinnostus saavutettavuutta kohtaan mahdollisti harjoittelupaikan useammalle tulkkiopiskelijalle samaan aikaan. Tehtävien laajuuden vuoksi perustettiin kaksi työryhmää, joista toisen vastuulla oli päälavan juontojen tulkkaus ja toisen festivaali-infojen kuvitus. 

Anna-Katarina oli osallisena molemmissa työryhmissä, ja tehtävien laajuudesta johtuen sai suoritettua Ilosaarirockin tarjoamassa harjoitteluympäristössä kolmea eri ammatillista harjoittelua: kahta tulkkauksen harjoittelua sekä yhtä pedagogista harjoittelua. Kuvatulkkaukseen työryhmään liittyivät myös Sinna Virnes ja Mona Makkonen. Päälavan juontotulkkauksen pariksi Anna-Katarinalle astui mukaan Emmi Markkanen. 

Kuvitus 

Kuvituksella tai selkokuvilla tarkoitetaan erilaisen tiedon muuttamista kuvalliseen muotoon (Selkokeskus 2024). Kuvittaminen herättää tekstin eloon, mutta lisäksi se toimii ymmärtämisen tukena. Usein kuvituksen rinnalla käytetään selkokieltä. Kuvien ja selkokielen yhdistelmästä käytetään käsitettä selkoilmaisu. Selkoilmaisu on laajempi käsite kuin selkokieli (Kaatra, Karhumaa & Lehtinen 2022). 

Ilosaarirockille tuotettiin selkomateriaalit erityisesti sähköiseen käyttöön digitaalisille näytöille. Lisäksi annettiin neuvoja eri festivaalialueen toimijoille painetun kuvituksen käyttöön erilaisia festarikävijöitä kohdatessa esimerkiksi ensiavussa tai myyntikojuilla. 

Ilosaarirockin ohjeiden ja infojen kuvitus toteutettiin Papunetin Kuvasivujen materiaalia hyödyntämällä. Papunet antoi erillisen luvan kuvien käyttöön, sillä Kuvasivujen materiaalipankki on tekijänoikeuksilla suojattu ja sen kuvien käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty (Papunet, 2023). 

Kuvittaminen ei ole pelkästään saavutettavuus- vaan myös turvallisuusteko, joten työryhmä oli kiitollinen siitä, että sai käyttää valmista kuvapankkia. Kuvituksesta hyötyvät kaikki, mutta erityisesti henkilöt, joilla on kielellisiä vaikeuksia tai henkilöt, joiden äidinkieli ei ole suomen kieli tai ruotsin kieli. Myös henkilöt, joilla on ongelmia lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa, puhevammaisten kirjon henkilöt, muistisairaat, lapset ja iäkkäät hyötyvät selkoilmaisusta. 

Jokaisella festivaalilavalla oli suuret digitaaliset näytöt (screenit), joilta kävijät näkivät muun muassa aluekartan, festivaaliohjelman, mainoksia sekä paljon erilaista ohjeita, infoa sekä tiedotteita tapahtumaan liittyen. 

Festivaalilta saadut infomateriaalit mukautettiin selkeälle suomen kielelle ja sen jälkeen kuvitettiin. Lopullisen taiton teki Ilosaarirockin oma graafikko, jotta materiaali vastasi myös tapahtuman brändin ilmettä. 

Kuvitettua Ilosaarirockin infomateriaalia lavan vieressä näytöllä

Materiaalit sisälsivät kaikkea veden juonnin muistuttelusta evakuointiohjeisiin. Tavoitteena oli tarjota selkeää, kuvitettua informaatiota mahdollisimman monenlaisille kävijöille. Kuvatuki hyödyttää kaikkia kävijöitä, mutta ennen kaikkea sellaisia henkilöitä, joilla on haasteita suomen kielen ymmärryksessä, lukemisessa tai heillä on kognitiivisia haasteita (Ydinasia, n.d.). 

Kuvittaminen haastoi työryhmää erityisesti semantiikan näkökulmasta: opiskelijajoukolla ei ollut omaa graafikkoa, ja Papunetin valmiista kuvapankista oli ajoittain haastavaa löytää kuvia, joilla olisi riittävä merkitysvastaavuus. Haasteet kuitenkin tekivät projektista myös jännittävän ja kiinnostavan. Kuvittamista joutui todella miettimään useasta eri näkökulmasta eikä selkeälle kielelle mukauttaessa saanut esimerkiksi tiivistää sanomaa liikaa. 

Todellakin kesän paras viikonloppu 

Festivaalit järjestettiin totuttuun tapaan Joensuun Laulurinteellä heinäkuun toisena viikonloppuna, kesän paras viikonloppu, kuten festivaali itse viikonloppua nimittää. Humakin opiskelijoista koostuva työryhmä pääsi tutustumaan alueeseen päivää ennen festivaalin aloitusta ohjatulla kierroksella. Päälavan ollessa jo pystyssä tuleva toimeksianto konkretisoitui. Pieni jännitys lepatti tulkkien vatsoissa, mutta he eivät malttaneet odottaa lavalle pääsyä. Samalla he näkivät screenien kuvitetut infomateriaalit ja ne näyttivät upeilta. 

Päälavan koko sekä ihmisten määrä vaikutti niin, ettei koko yleisöllä ollut mahdollisuutta asettua lavan eteen seuraamaan viittomista. Näin ollen screeneihin lisättiin tulkkiruudut. Se oli saavutettavuuden kannalta merkittävä ja asiakkaat erinomaisesti huomioonottava teko. 

Tulkkauksen ja kuvituksen lisäksi tulkkiopiskelijoiden tehtäviin kuului kirjoittaa harjoittelupaikan toimijoille esittely harjoittelustamme ja kielellisen saavutettavuuden periaatteista. Kirjoitus julkaistiin Ilosaarirockin LinkedIn-sovelluksessa. Esteettömyys- ja saavutettavuusteema näkyi myös muilla heidän somealustoillaan, tapahtuman saavutettavuudesta tiedotettiin esimerkiksi Instagramissa ja Facebookissa. 

Kesän parhaan viikonlopun onnistumisessa käytettiin tukena kuvia. Kuvat ovat vahvoja viestinnän välineitä, joista hyötyy kaikki ammattialat erilaisissa konteksteissa. Väärinymmärrykset vähenevät, kun esimerkiksi ohjeet on tekstin lisäksi kuvitettu ja sisäistettävä asia on helpompi ymmärtää. Kuvilla tavoittaa laajemman yleisön kuin tekstillä, jolloin ne ovat toimivia nopean(kin) tiedonvälitykseen. Humakin kommunikaatioasiantuntijat osaavat kuvittaa erilaisia ympäristöjä ja tilaisuuksia digitaalisesti ja fyysisesti. 

Sopisiko kuvitus myös sinun yritykseesi, tilaisuuden järjestämisen tueksi tai vaikka rakennuksen opasteiksi? Mikäli tarvitset selkeytystä toimintaohjeille, viestinnälle tai muulle informaatiolle, pyydä avuksesi esimerkiksi harjoitteluaan suorittava tulkkiopiskelija Humakista.  

Lähteet 

Aluehallintovirasto. (n.d.). Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus. Haettu 28.8.2024 osoitteesta https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/digipalvelulain-vaatimukset/videoiden-ja-aanilahetysten-saavutettavuus/ 

Digipalvelulaki 306/2019. Haettu 28.8.2024 osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306#Lidm46111191637296 

Ilosaarirock. (n.d.-a). Meistä. Haettu 2.9.2024 osoitteesta https://ilosaarirock.fi/meista/ 

Ilosaarirock. (n.d.-b). Arvot. Haettu 2.9.2024 osoitteesta https://ilosaarirock.fi/arvot/ 

Kaatra, K., Karhumaa, A. & Lehtinen, E. (2022). Mitä on saavutettava muoto? Haettu 18.9.2024 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/klaara-network/tag/selkoilmaisu/ 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2014). Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus Loppuraportti Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:15. Haettu 11.9.2024 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75254 

Papunet (2023). Kuvasivut. Tietoa kuvasivujen käyttäjille. Haettu 2.9.2024 osoitteesta https://web.papunet.net/kuva/vinkit/#to 

Selkokeskus (2024). Selkokuva. Haettu 18.9.2024 osoitteesta https://selkokeskus.fi/selkokieli/selkokuva/ 

Ydinasia. (n.d.) Kuvat kommunikoinnissa. Haettu 11.9.2024 osoitteesta https://ydinasia.humak.fi/ydinasiat/kuvakommunikointi/