Maailmaa muutetaan myös sanavalinnoilla
- Kirjoittaja: Laura Keihäs, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 29.11.2021
Tänä syksynä on keskusteltu kiivaasti tasa-arvotyöhön liittyvästä woke-kulttuurista ja joillekin kommentoijille intersektionaalisuus vaikuttaa olevan lähestulkoon kirosana.
Useimmilla keskustelijoilla lienee pohjimmiltaan samankaltaisia tavoitteita rauhallisesta yhteiselosta ja yhdenvertaisesta yhteiskunnasta, mutta keskustelu on usein kärjistynyttä ja herättää voimakkaita tunteita. Siitä huolimatta vaikeistakin asioista olisi hyvä pystyä puhumaan rakentavasti, toista kunnioittaen. On myös hyvä tiedostaa, millaisia ilmiöitä käsitteiden takana on.
Kieli luo todellisuutta ja muuttuu ajan mukana
Kieli ja sen käsitteet muokkaavat ajatteluamme luoden todellisuutta. Hahmotamme maailmaa kielen avulla, nimeämällä asioita ja ilmiöitä. Kieli muuttuu jatkuvasti, ajan mukana. Tieto lisääntyy, ajattelu kehittyy, ymmärrys syvenee ja loukkaavia termejä kyseenalaistetaan ja muutetaan kunnioittavammiksi. Niin on ollut aina – ja hyvä niin, kun ajatellaan vaikkapa termejä ‘vajaamielinen’ vrt. ‘kehitysvammainen’ tai ‘hullu’ vrt. ‘mielenterveyspotilas’. Nopean reagoinnin aikakaudella on hyvä pysähtyä hetkeksi ja pohtia, haluammeko ylläpitää syrjivää puhetta vai kiinnittää huomiota sanavalintoihin, jotka tukevat yhdenvertaisemman yhteiskunnan luomista.
Olisi hienoa, jos valtamedioissa annettaisiin tilaa niille, joita asia koskee ja tutkijoille, jotka ymmärtävät, missä konteksteissa erilaiset käsitteet ovat syntyneet ja miksi. Kuten tutkija Olli Löytty (2021) kirjoittaa:
”Alan tutkijoista voisi olla sikälikin hyötyä, että osa keskustelua kinnaavista ongelmista liittyy käsitteiden määrittelyyn – tai siis tuon määrittelyn sekavuuteen. Keskustelijat saattavat käyttää samoja sanoja eri merkityksissä. Asiaa ei helpota sekään, että eräät avaintermit on tuotu Suomeen ja suomeen täysin erilaisista kulttuurisista ympäristöistä. Esimerkiksi woke-käsitettä on paljon helpompi ymmärtää sen yhdysvaltalaisessa syntykontekstissa. (…) koko ilmiö ja sitä koskeva keskustelu ovat kehittyneet omanlaisensa historian seurauksena ja reaktiona tietynlaiseen tilanteeseen, joka poikkeaa monessa suhteessa suomalaisesta nyky-yhteiskunnasta.”
Woke on englannin slangisana ja tarkoittaa herännyt. Henkilö on ’woke’, jos hän on ’hereillä’, eli tietoinen yhteiskunnallisista epäkohdista. Woke-kulttuuri voidaan kokea hyökkäävänä ja tuomitsevana, kuten viime aikojen keskustelu on osoittanut. Woke-kulttuurissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse tasa-arvoisuudesta, kuten Ndéla Faye (2021) muistuttaa ja toteaa: ”Tuntuu nurinkuriselta, että pyrkimys mielipahan tai epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseen puheistamme tai kulttuuristamme on joidenkin mielestä huono asia.” Onko mahdotonta olla käyttämättä n-sanaa, jos sen tietää loukkaavan kanssaihmisiä?
Epätasa-arvoisuuden purkaminen lähtee etuoikeuksien tiedostamisesta
Intersektionaalista näkökulmaa hyödynnetään nykyään käytännön tasa-arvotyössä ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. ’Intersektionaalisuus’ käsitteen teki tunnetuksi amerikkalainen oikeustieteen professori Kimberlé Crenshaw jo vuonna 1989. Hänen mukaansa intersektionaalinen feminismi pyrkii tarkastelemaan, miten epätasa-arvon monet muodot vaikuttavat usein toisiinsa ja pahentavat toistensa vaikutusta. (UN Women Suomi 2021). Epätasa-arvon näkökulmasta intersektionaalisuutta voidaankin kutsua myös risteäväksi eriarvoisuudeksi.
Etuoikeuskehä (power wheel) auttaa hahmottamaan intersektionaalisuutta, valtaa ja etuoikeuksia yhteiskunnassa. Etuoikeuskehän on alun perin kehittänyt Canadian Council for Refugees, joka hyödyntää sitä omassa työssään, estääkseen syrjintää. Yhdenvertaisuusasiantuntija Michaela Moua käänsi etuoikeuskehän suomeksi ja esitteli sen alkuvuodesta 2021 (Huolman 2021). Intersektionaalisuus kuvaa sitä, miten ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttavat sukupuolen ohella monet muutkin tekijät, kuten kansalaisuus, ihonväri, yhteiskuntaluokka, ikä, koulutus, varallisuus, seksuaalinen suuntautuminen jne.
Rasismin vastustaminen edellyttää oppijan asennetta
Kuten viimeaikaisesta keskustelusta olemme voineet huomata, rasismi on tulenarka ja tunteita herättävä aihe. Silti siitä on tärkeää puhua, sillä rasismi on syvältä historiasta juontuva globaali ongelma, jolle me kaikki olemme altistuneita. Rasismi on todellinen ongelma myös meillä Suomessa, jossa 63 prosenttia afrikkalaistaustaisista ihmisistä on joutunut kohtamaan rasistista häirintää (European Union Agency for Fundamental Rights 2018). Monet muutkin vähemmistöryhmät kokevat rasismia ja syrjintää maassamme.
Rasismikeskustelussa pelko väärinymmärretyksi tulemisesta ja toisaalta pelko vihapuheesta vie usein tilaa itse asialta ja oppimiselta, kuten tutkimuspäällikkö Shadia Rask Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) totesi A-studion keskustelussa 22.11.2021. Rasisminvastainen toiminta edellyttää meiltä kaikilta rohkeutta kohdata vaikeitakin tunteita sekä motivaatiota jatkuvaan itsereflektioon ja oppimiseen. On hyvä pyrkiä ymmärtämään, miltä rasismi tuntuu yksilötasolla ja minkälaisia rasismin ja syrjivien asenteiden seuraukset voivat olla koko yhteiskunnalle.
Myös feministisen ja antirasistisen kansalaisjärjestö Fem-R:n (2021) toimijat korostavat oppimisen merkitystä: ”Rasisminvastaisen toiminnan pitää olla lähtökohtaisesti aktiivista ja siihen sitoutuneiden ihmisten täytyy olla valmiita uudistumaan, hakemaan uutta tietoa ja sisäistämään ne etuoikeudet ja olemassa olevat valtarakenteet, joiden keskellä elämme ja jotka vaikuttavat muun muassa arkielämäämme, arvoihimme, ja siihen miten maailmaa katsomme. Tällöin antirasistin täytyy sietää tukalaa oloaan ja pyrkiä ymmärtämään mahdollisia virheitään. Tämä ei ole meistä kyttäyskulttuuria, vaan me tahdomme aidosti käydä keskustelua suomalaisen yhteiskunnan kipupisteistä.”
Syrjivä puhe loukkaa ihmisarvoa
Keskustelussa (kasvokkain tai verkossa) pitäisi muistaa toisen kunnioittaminen. Silloinkin, kun ollaan eri mieltä. Silloinkin, kun loukkaannutaan. Se on vaikeaa, sillä vuorovaikutuksessa tunteilla on iso rooli. Silti varsinkin jokaisen valtaa pitävän olisi tiedostettava valta-asemansa, etuoikeutensa ja vastuunsa. Syrjivää puhetta ei pidä hyväksyä sananvapauteen vedoten, sillä se loukkaa ihmisarvoa.
Jotta opimme tarkastelemaan asioita erilaisista näkökulmista käsin, ehkä tärkeintä on kysyä ja kuunnella, mitä niillä ihmisillä on sanottavaa, joita asia koskee. Aktiivinen kuunteleminen ilman tulkintaa ja tuomitsemista ei ole helppoa, vaan vaatii meiltä kaikilta jatkuvaa ennakkoluulojen työstämistä. Kannattaa kuitenkin yrittää harjoitella itsereflektiota ja omien “totuuksien” kyseenalaistamista, sillä parhaimmillaan kunnioittava dialogi saattaa synnyttää uusia oivalluksia ja myötätunto kanssaihmisiä kohtaan lisääntyy.
Hankalissa moraalisissa kysymyksissä on hyvä pitää mielessä ihmisoikeudet ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistuksen (1948) tavoitteet, jotka ovat edelleen tärkeitä ja ajankohtaisia. Julistuksen johdannossa todetaan: ”Kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa.” Kenenkään ihmisarvon ja -oikeuksien loukkaaminen sanoin tai teoin ei ole hyväksyttävää.
Loppujen lopuksi me kaikki voimme parhaiten yhteiskunnassa, jossa jokaisella on turvallista elää. Omalta osaltaan Humak pyrkii oppilaitoksena edistämään tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa, jossa puolustetaan inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksia. Humak tarjoaa myös moninaisuuden osaaja (20 op) -kokonaisuuden, jossa voi kehittää moninaisuusosaamistaan.
Lähteet
– Canadian Council for Refugees. Anti-oppression & Power Wheel. https://ccrweb.ca/en/anti-oppression Viitattu 24.11.2021.
– European Union Agency for Fundamental Rights 2018. Second European Union Minorities and Discrimination Survey. Being Black in the EU. https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2018-being-black-in-the-eu_en.pdf
– Faye, Ndéla 2021. Näkökulma: Woke-kulttuurissa on kyse tasa-arvosta – loukkaavien termien hylkääminen ei ole yliherkkyyttä. Viitattu 24.11.2021. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2021/02/24/nakokulma-woke-kulttuurissa-on-kyse-tasa-arvosta-loukkaavien-termien
– Huolman, Sanna 2021. (Epä)reilu pala kakkua. Jos etuoikeuskeskustelu ärsyttää, on luultavasti itse etuoikeutettu. Mitä siitä pitäisi ajatella? Helsingin Sanomat. Viitattu 24.11.2021.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000007946151.html
– Ihmisoikeusliitto. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Viitattu 24.11.2021. https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
– Löytty, Olli 2021. Niin muuttuu maailma, Eskoni. Viitattu 24.11.2021. https://www.ollipakerran.fi/post/668633158701531136/niin-muuttuu-maailma-eskoni?fbclid=IwAR2ndlwVOBqm-ATKcA8ahVLJgizsywjrnfMe9MJeD-doWnvbVZIBF43VVP4
– Mäkynen, Alina & Suikkanen, Päivi 2021. Pelko on yhteistä meille kaikille, selittää THL:n tutkimuspäällikkö viikonloppuna kärjistynyttä rasismikeskustelua. Viitattu 24.11.2021. https://yle.fi/uutiset/3-12199142
– UN Women Suomi 2021. Intersektionaalinen feminismi: Mitä sillä tarkoitetaan ja miksi se on tärkeää juuri nyt? Viitattu 24.11.2021. https://unwomen.fi/yleinen/intersektionaalinen-feminismi-mita-silla-tarkoitetaan-ja-miksi-se-on-tarkeaa-juuri-nyt/
