Nuorisotyö eurooppalaisuuden äärellä

• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 05.10.2018
• Kirjoittaja: Teemu Vauhkonen, VTM, tutkija, Nuorisotutkimuksen osaamiskeskus, 05.10.2018

Ryhmä suomalaisia osallistui EU:n Erasmus+ ohjelman Youth in Action-konferessiin Wienissä.

Itävallassa Wienissä järjestettiin osana Itävallan EU- puheenjohtajuuskautta  (1.7.–31.12.2018) järjestyksessä neljäs Erasmus + -ohjelman RAY (Research-based Analysis of Youth in Action) -verkoston  konferenssi. Paikalla oli päättäjiä, nuorisotyöntekijöitä, nuorisoalan kouluttajia, vapaaehtoisia ja tutkijoita yli 30 maasta. Suomesta verkoston yhteystaho on OPH; opetusneuvos Irmeli Karhio oli näkyvässä roolissa tapahtuman järjestelyissä. Suomea tapahtumassa osallistujina edustivat Kanuunan verkostopäällikkö Suvi Lappalainen, nuorisotoimen ylitarkastaja Päivi Pienmäki-Jylhä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta, Nuorisokeskus Marttisen toimitusjohtaja Helena Vuorenmaa sekä tämän tekstin kirjoittajat Humakin yliopettaja Merja Kylmäkoski ja Nuorisotutkimusverkoston tutkija Teemu Vauhkonen. Päivän aikana keskityttiin kolmeen pääteemaa: 1) eurooppalaiset arvot, 2) osallistuminen ja kansalaisuus sekä 3) osaamisen rakentaminen nuorisoalalla. Tarkastelemme seuraavassa suomalaista nuorisotyötä ja nuorisotutkimusta osana yhteistä eurooppalaista nuorisoalan kehittämistyötä.

Eurooppalaiset arvot yhteisenä lähtökohtana

Konferenssin keskeiset teemat olivat eurooppalaiset arvot, osallisuus ja kansalaisuus. Identiteetiltään Eurooppa näyttäytyy kansallisten kulttuurien kokoelmana, mutta EU on saanut arvopohjalleen rakentuneen identiteetin. Vuoden 2016 Eurobarometrissa todetaan, että suomalaiset pitävät Euroopan unionin keskeisimpinä arvoina rauhaa, ihmisoikeuksia, lakien kunnioitusta ja demokratiaa. Muiden EU-maiden kansalaisiin verrattuna suomalaiset liittävät muita enemmän Euroopan unioniin rauhan, ihmisoikeudet ja lakien kunnioittamisen (Eurobarometri 2016, 2). Vaikka EU:n yhtenäisyyttä horjuttavat trendit ovat viime vuosina voimistuneet, tutkimusten mukaan pidemmällä aikavälillä Euroopan unionin arvopohja näyttää pikemminkin lujittuneen.

Euroopan yhteisön vuoden 1973 Kööpenhaminan julistuksen mukaan eurooppalaista identiteettiä tuli vahvistaa. Tällaisen identiteetin katsottiin perustuvan niin arvoihin ja periaatteisiin sitoutumiseen kuin kasvavaan elämäntapojen yhdentymiseen. Myös ensimmäisen vuonna 1989 käynnistyneen Erasmus-ohjelman tavoite oli tukea EU-integraatiota ja oppia ymmärtämään diversiteettiä, moninaisuutta ja kulttuurisia eroja. Kokemus EU:n kansalaisuudesta vaikuttaakin kasvaneen niin Suomessa kuin muualla Euroopassa. Euroopan komission EU:n uutta nuorisostrategiaa koskevassa tiedonannossa (Euroopan komissio 2018, 4) todetaan, että vuoden 1980 jälkeen syntyneiden (73 %) tunne EU-kansalaisuudesta on voimakkaampi kuin ennen vuotta 1946 syntyneillä (54 %).  Niin ikään suomalaisnuorten keskuudessa luottamus Euroopan parlamenttiin on suurempaa (74 %) kuin vanhempien sukupolvien keskuudessa.

Suomalainen nuorisotyön koulutus tukee yhteisten eurooppalaisten arvojen mukaista yhteiskuntaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä pitämällä näitä arvoja toimintansa keskiössä. Humakissa on tehty jo pitkään työtä ihmisoikeuskasvatuksen puolesta. Esimerkiksi vuonna 2016 Humakissa toteutettiin Suomen suurimpien kuntien nuorisotoimien kehittämisverkoston Kanuunan aloitteesta Ihmisoikeuskoulutuksen kouluttajaopinnot (15 op). Koulutuksen materiaali on saatavissa Kanuunan materiaalipankista.

Humak edistää myös tutkintoon johtavassa yhteisöpedagogikoulutuksessa ihmisoikeusosaamista ja moninaisuuden kohtaamisosaamista.

Yhteisöpedagogikoulutuksen (AMK) uudessa opetussuunnitelmassa on viiden opintopisteen laajuinen opintojakso, jossa opiskelija opiskelee mm. ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja demokraattisen arvopohjan merkityksestä ammatillisen ajattelunsa ja toimintansa perustana, hahmottaa toiseuteen liittyviä tekijöitä, oppii ammatillisesti arvioimaan moninaisuutta ja perehtyy kulttuuri- ja sukupuolisensitiiviseen työotteeseen sekä oppii toimimaan esteettömyyttä ja osallisuutta edistävällä tavalla. (Yhteisöpedagogi AMK opetussuunnitelma 2018, 16.)  Yhteisöpedagogi AMK opintoihin kuuluu myös 5 opintopisteen laajuinen opintojakso Monimuotoinen yhteiskunta, jossa opiskelija paneutuu yhteiskunnan monimuotoisuuteen ja kehittää aktiivista kansalaisuutta edesauttavia tilanteita ja toimintatapoja. Lisäksi opiskelija osallistuu jonkin yhdenvertaisuutta edistävän toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen. (Mt., 17.)

Nuorten vahva yhteys eurooppalaisuuteen ei näy poliittisessa osallisuudessa

Tilastokeskuksen tietojen mukaan edellisissä vuoden 2014 eurovaaleissa Suomessa asuvista suomaisista äänioikeuttaan käytti 42 %. Myönteisestä suhtautumisestaan huolimatta nuoret käyttävät laiskasti perinteistä vaikuttamiskeinoa eli äänestämistä. Nuorisobarometrin mukaan vain 45 % vaalipäivän jälkeen haastelluista 625 nuoresta kertoi äänestäneensä vuoden 2014 eurovaaleissa (Myllyniemi 2014, 77–78). Niin ikään Alueellisen terveys- ja hyvinvointikyselyn (2012– 2014) mukaan vain 23 % kyselyyn vastanneista 8796 alle 30-vuotiaasta ilmoitti äänestäneensä eurovaaleissa äänestysaktiivisuuden ollessa huomattavasti suurempaa vanhemmissa ikäryhmissä. Luottamus sinänsä on hyvä pohja äänestysaktiivisuuden kasvulle, ja nuorten eurovaalien äänestyslaiskuudessa lieneekin kyse lähinnä koetusta etäisyydestä EU-politiikkaan. (Vauhkonen 2018.)

Keskusteltaessa osallisuudesta oli hienoa olla Suomen edustaja tapahtumassa. Suomessa on rakennettu nuorten osallisuutta systemaattisesti jo Paavo Lipposen toisen hallituksen (1999–2003) hallitusohjelmasta lähtien, ja osallisuuden voidaan sanoa olevan läpileikkaava ajatus kaikessa julkisessa toiminnassa. Osallisuus on myös ollut – ja on edelleen – nuorisotutkimuksen ja nuorisotyön koulutuksen keskiössä. Aiheesta on julkaistu lukemattomia tutkimuksia ja opinnäytetöitä, ja se on yksi painopiste uusissa OKM:n rahoittamissa nuorisoalan osaamiskeskuksissa. Osallisuuteen keskittyvää osaamiskeskusta vetävät Nuorten Akatemian hallinnoima yhteenliittymä ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry.

RAY-tapahtumassa puhuttaessa nuorten osallisuudesta yksi tärkeä esiinnoussut näkökulma oli osallisuuden laatu. Vaalidemokratiaan perustuva osallisuus on varsin passiivista osallisuutta, perinteisen sutkautuksen mukaan kansalaiset ovat vapaita ja vaikuttajia vain vaalipäivänä. Entisaikoihin verrattuna nykyajasta on tullut nopearytmisempään ja asioihin halutaan vaikuttaa välittömästi. Tästä yksi esimerkki ovat mm. pop up -tapahtumat. RAY-tapahtumassa pohdittiin myös yksilön ja yhteisön osallisuutta. Mahdollisuudet osallisuuteen painottuvat ryhmille tarjottaviin mahdollisuuksiin. Kuitenkin moni nuori haluaisi vaikuttaa myös yksilönä.  Jotta nuorten osallisuus EU:ssa vahvistuisi, tarvitaan uudenlaisia nuorille mielekkäitä vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Tässä digitaalisen osallisuuden ja vaikuttamisen kehittäminen on avainasemassa.

Suomalainen Verke esimerkki osallisuuden rakentamisen osaamisesta

Yksi RAY-tapahtumassa esiinnoussut osaamisen rakentamiseen liittyvä keskusteluteema oli digitalisaation ja nuorisotyön välinen kuilu. Tässä yhteydessä suomalainen Verke nostettiin esiin esimerkkinä digitaalisuuden käsittelemisestä taitavasti. Suomalaisina olikin hienoa olla paikalla kuulemassa kuinka suomalaista osaamista nostettiin esiin muidenkin kuin suomalaisten osallistujien toimesta. Suomalaisessa nuorisotyön koulutuksessa ja nuorisotutkimuksessa on jo pitkään keskusteltu digitaalisesta nuorisotyöstä ja diginatiiveista. Esimerkiksi kouluttajana Humak on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä digitaalista nuorisotyötä mm. yhteistyössä Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa jo päättyneessä Distanssi-hankkeessa, jossa parannettiin nuorisoalan valmiuksia ja nuorisotyöntekijöiden digitaalisen nuorisotyön osaamista. Humak on myös mukana Koordinaatin yhteistyökumppanina Erasmus +-rahoitteisessa DOYIT-hankkeessa perehdyttämässä nuorten tieto- ja neuvontatyön kouluttajia verkko-oppimisalustojen käyttöön. Nuorisotutkimusseura puolestaan tekee tutkimusta mm. nuorten kaupunkielämän digitaalisesta arjesta hankkeessa Diginuoruus mediakaupungissa.

Yhtenä kehittämiskohteena RAY-tapahtumassa nousi esiin kuilu kansallisen ja kansainvälisen nuorisotyön välillä sekä kansallisten nuorisostrategioiden ja EU:n strategian välillä. Keskustelussa todettiin, että nuorisotyöntekijät eivät tiedä mitä tehdä. Erityisesti kaivattiin tutkimustulosten vahvempaa jalkauttamista käytäntöön.

Nuorisotutkimusseura ja sen osana toimiva Nuorisotutkimuksen osaamiskeskus tekee nuorisotyötä tukevaa tutkimusta. Osaamiskeskuksen toiminta koostuu neljästä hankkeesta. NEET nuorten palvelut, kustannukset ja kohdentuminen-hankkeessa sekä tarkastellaan nuorisotyön vaikuttavuutta että vaikuttavuuden mekanismeja, joiden kautta pyritään tuottamaan tietoa nuorisotyön resurssien optimaalista kohdentamista varten. Lasten ja nuorten harrastamisen yhdenvertaiset mahdollisuudet hankkeessa puolestaan selvitetään lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien toteutumista valtakunnallisesti kuntatasoa painottaen. Tehtävässä tutkimuksessa selvitetään erityisesti kuntien ja järjestöjen tarjoamia harrastusmahdollisuuksia ja niihin suunnattuja taloudellisia resursseja, ja toisaalta harrastusten saavutettavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on edistää yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia.  Nuorisotyön koulutusarkkitehtuuri Suomessa hankkeessa luodaan kokonaiskuva suomalaisesta nuorisotyön koulutuksesta. Näkökulmana on se, miten Suomessa tuetaan nuorisotyöntekijöiden oppimista erityisesti formaalin koulutuksen puitteissa. Hanke tuottaa kuvauksen suomalaisesta nuorisotyöstä eurooppalaiselle yleisölle sekä analysoi, millaiseen käytäntöarkkitehtuuriin suomalainen nuorisotyön koulutus liittyy. Tiedontarpeet ja selvitykset hankkeessa puolestaan tuotetaan nuoria ja nuorisoalaa koskevia ajantasaisia selvityksiä valtionhallinnon tarpeisiin ja kansainvälisten nuorisoalan verkostojen luomiseksi.

Wien tuliaiset

Suomalaisittain oli hienoa nähdä, miten suomalainen nuorisotyö on eurooppalaisittain edellä kävijä, ja oli kiintoisaa tavata muiden maiden osallistuja sekä kuulla kertomuksia heidän kansallisista tilanteistaan. Samanaikaisesti vahvistui näkemystä siitä, että edessä on vielä iso työsarka niin eurooppalaisten arvojen, osallisuuden kuin nuorisoalan osaamisen kehittämisen tematiikassa. Missään tapauksessa ei olla vielä valmiita ja yhteinen ymmärrys ei ole aukoton. Euroopan unionin yhteistyön kentällä liike on perinteisesti ollut ensisijaista päämäärään nähden. Hyvä esimerkki tästä on eurooppalainen integraatio, jossa uusien maiden mukaan saaminen on ollut tärkeämpi prioriteetti kuin yhteiset tavoitteet. Yhtenäisyys on myös ajoittain rakoillut. Myöskään nuorisopolitiikan osalta ei voida sanoa, että olisi olemassa yhtä yhtenäistä eurooppalaista nuorisopolitiikkaa. Kuitenkin saksalaisista teoreetikkoa Eduard Bernsteinia (1850–1932) mukaillen voidaan sanoa, että tärkeintä on liike eikä päämäärä: kokoamalla yhteen eurooppalaisia nuorisoalan toimijoita edistetään myös yhteisten päämäärien muodostumista ja syvennetään monimuotoisuuden ymmärtämistä. Ja liike ja liikkuvuus tukevat Erasmus + -ohjelman RAY-verkoston työtä eteenpäin. Suomalainen nuorisotyö ja nuorisotutkimus ovat etujoukoissa mukana liikkeessä.

Lähteet

Eurobarometri 2016, nro 86. Kansallinen raportti. Kansalaismielipide Euroopan Unionissa. Viitattu 17.9.2018. https://ec.europa.eu/finland/sites/finland/files/st86_natrep_repfi.pdf

Euroopan komissio 2018. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet. Lausuntopyynnön diaarinumero: EU/2018/1069. Viitattu 17.9.2018. https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1e2249ab-0b30-4c1f-8463-24f6c4dd35d4

Myllyniemi, Sami 2014. (toim.) Ihmisarvoinen nuoruus. Nuorisobarometri 2014. Viitattu 17.9.2018. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf

Tilastokeskus 2018. Suomi lukuina. Vaalit. Viitattu 17.9.2018. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaalit.html#europarlamenttivaalit2014

Vauhkonen, Teemu 2018. Eriarvoisuus ja äänestäminen. Vielä julkaisematon käsikirjoitus.

Yhteisöpedagogi AMK opetussuunnitelma 2018. Viitattu 17.9.2018. https://wiki.humak.fi/display/OS/Humakin+opetussuunnitelmat#

 

Sivun ylälaidan ryhmäkuvassa vasemmalta oikealle: Merja Kylmäkoski,  istumassa Päivi Pienmäki-Jylhä, seisomassa Teemu Vauhkonen ja Helena Vuorenmaa. Kuvasta puuttuu Suvi Lappalainen, joka otti kuvan.

Piirrokset: Coline Robin, https://coline.graphics/

Konferenssin nettisivu: http://www.researchyouth.eu/ray-triangular-summit-2018