Opinnäytetöiden satoa ja tyytyväisiä opiskelijoita – Humakin ja Diakin välinen onnistuneen yhteistyön tulos

• Kirjoittaja: Lena Segler-Heikkilä, FT, yliopettaja, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 16.12.2021

Tulkkaustoiminnan kehittäminen (ylempi AMK-koulutus) on toteutettu jo useamman kerran Humakin ja Diakin yhteistyönä. Onnistuimme myös tällä kertaa yhteisvoimin ja koronarajoituksista huolimatta edistämään opiskelijoiden oppimista ja valmistumista määräajassa.

Kirjoitus keskittyy toimenpiteisiin ajanjaksolta 1.2.–3.12.2021. Juttuun on sisällytetty opiskelijoiden vastauksia palautekyselyyn, jotka koskivat koulutuksen sisältöjä, järjestelyjä ja opetuksen laatua. Palautteita kerättiin 15.11.–1.12.2021. Vastauksia saatiin 13/23 ja niistä keskusteliin yhdessä opiskelijoiden kanssa koulutuksen viimeisenä päivänä. Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa koulutukseen sisältöjen (keskiarvo 4,3/5), järjestelyjen (keskiarvo 4,5/5) ja opetuksen laadun (4,5/5) osalta. He toivoivat palautteessaan, että seuraava yhteinen koulutus järjestettäisiin kaksivuotisena monimuotokoulutuksena.

Monialainen ja monikulttuurinen ryhmä sekä monipuolinen osaaminen

24 opiskelijan ryhmä aloitti opintonsa syksyllä 2020. Humakin ja Diakin opiskelijoita oli saman verran ja ryhmä koostui viittomakielen tulkeista, asioimistulkeista ja puhevammaisten tulkeista. Opiskelijoiden palautteiden perusteella tämä heterogeenisuus koettiin myönteisenä asiana, koska monipuolinen tulkkausalan asiantuntijuus oli omaa ammatillista horisonttia laajentavaa ja omaa osaamista tukevaa. Monialaisuuden etuja huomattiin pienryhmätyöskentelyssä, jossa ”sekaryhmä” koettiin voimavarana. Palautteiden mukaan opiskelijat oppivat paljon saadessaan työskennellä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Ryhmällä oli hyvä yhteishenki ja jäsenet käyttivät mm. erilaisia sovelluksia, kuten WhatsApp-sovellusta kommunikointikanavana.

Opinnäytetöiden anti

Myös opinnäytetöiden julkistamistilaisuuksissa 4.11.2021 ja 2.12.2021 annettiin paljon myönteistä palautetta muiden tuotosten kiinnostavista esittelyistä, jotka tukivat tai täydensivät omaa osaamista. Moni opiskelija näki useassa käsiteltävässä aiheessa yhtäläisyyksiä omaan erikoisalaansa, mikä kävi ilmi vilkkaista keskusteluista opinnäytetyöesitysten jälkeen. Myös opponointi koettiin toimivana vertaisarvioinnin menetelmänä.

Marras- ja joulukuussa esitettyjen opinnäytetöiden sisällöt todistavat, että ryhmän jäsenillä on erittäin laaja ja monipuolinen asiantuntemus tulkkausalasta. Työt kertovat myös tulkkausalan laajasta tutkimuskentästä.

Markus Aro (Humak) ja Tomas Uusimäki (Humak) paneutuvat työssään kuurojen tulkkien työhön ja tulkkausmenetelmiin. Minh Phuong Hoang (Diak) on laatinut tutkimuksellisessa kehittämistyössään terveysalan käsikirjan asioimistulkeille. Marja Järvikangas (Humak), Anniina Suomalainen (Humak), Pinja Ulmanen (Humak) keskittyvät työssään tulkkien kokemuksiin maahanmuuttajille tulkkaamisesta. Sanna Kirjonen (Humak) ja Outi Manunen (Humak) keskittyvät opinnäytetyössään Katseenkestävää tulkkausta puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn. Johanna Korhonen (Humak) ja Anna Uttula (Humak) työstävät opinnäytetyössään palvelumuotoilun lähestymistapojen hyödyntämistä laatutyössä viittomakielen tulkkauksen alalla. Tiina Maja (Humak) työstää sitä, miten teknologiavälitteinen tulkattu työhaastattelu toimii vuorovaikutustilanteena. Matleena Messo (Humak) ja Marianna Pajunen (Diak) ovat kehittäneet oppaan viittomakielen tulkkauksesta etätulkkauksen tueksi. Munira Rashid (Diak) käsittelee työssään puhuttujen kielten tulkkien ammattiosaamista. Mina Rezaeen (Diak) opinnäytetyön aihe on, miten voidaan edistää tulkkien ja lääkäreiden yhteistyötä. Bakhcha Shaban (Diak) tutkii tulkkausta mielenterveyspalveluissa.

Zita Kóbor-Laitinen kertoo pian ilmestyvissä Humakin vuosikirjassa marraskuun ja joulukuun julkistamisseminaarissa esiteltyjen opinnäytetöiden sisällöistä (Kóbor-Laitinen 2021a, 2021b, 2021c). Toisen julkistamisseminaarin ja koko koulutuksen viimeisen yhteisen tapaamisen aikana todettiin koulutuksen antaneen hyödyllisten ja asiantuntijuutta tukevien koulutussisältöjen lisäksi myös jokaiselle opiskelijalle laajan asiantuntijaverkoston.

Ohjaustiimin tehtävät ja opetuksen toteuttaminen

Ohjaustiimi Satu Holm (Diak), Zita Kóbor-Laitinen (Humak), Lena Segler-Heikkilä (Humak), Gun-Viol Vik (Diak) oli yhdessä vastuussa ylempi AMK-koulutuksen järjestelyistä sekä laajasta opintokokonaisuudesta Työelämän tutkimuksellisen kehittämisen opinnot (40 op), johon sisältyi opinnäytetöiden ohjaus ja tutorointi.

Opinnäytetyöohjaus sujui opiskelijoiden mielestä hyvin ja se sai paljon kiitosta. Ohjaustunteja tarjottiin palautteiden mukaan riittävästi ja aikataulullisesti sopivasti. Myös yleisesti ottaen oltiin tyytyväisiä yhteistyöhön opettajien kanssa. Kaikki ohjaustiimin jäsenet olivat myös vastuussa koulutuksen muistakin opintojaksoista. Ryhmää opettavia opettajia oli yhteensä seitsemän ja lisäksi pyydettiin koulutuksen aikana myös vierailevia asiantuntijoita luennoimaan ajankohtaisista aiheista.

YAMK-koulutuksen alkuperäiseen toteutussuunnitelmaan kuului tapaamisia kerran kuussa. Koronan takia koko koulutuksen opetus toteutettiin kuitenkin verkkovälitteisesti lukuun ottamatta jo yllä mainittuja julkistamisseminaareja, jotka järjestettiin lähiopetuksena. Opiskelijat kokivat järjestelyjen toimineen hyvin ja puhdas verkkototeutus nähtiin pääosin myönteisessä valossa sen käytännöllisyyden sekä sen aikaa ja kustannuksia säästävän luonteen vuoksi.

Palautteissa toivottiin jatkossa oppimisympäristön selkeyttämistä. Opetuksen etäyhteyteen toivottiin yhtä ainoaa linkkiä, joka olisi kaikille opettajille ja opiskelijoille yhteinen. Jatkossa tämä voidaan toteuttaa, sillä myös Diak ottaa ensi vuodesta alkaen Collaboraten sijasta Zoomin käyttöön. Humakin tulkkausala suosii Zoomia, koska se on viittomakielen tulkeille helpompi työväline. Nyt opiskelijat olivat välillä hukassa kahden verkkokokousjärjestelmän välissä. He etsivät toisiltaan tukea ja vinkkejä oikean linkin löytämiselle WhatsApp-sovelluksen avulla.

Opiskelijat tapasivat toisensa kasvokkain ensimmäisen kerran vasta marraskuun julkistamisseminaarissa. Lisäksi kaksi opiskelijaa, jotka olivat kirjoittaneet opinnäytetyönsä yhdessä, tapasivat toisensa ensimmäisen kerran kasvotusten vasta seminaarissa. Tapaaminen kasvotusten koettiin jännittävänä ja loppukeskustelusta kävi ilmi, että yhteiset lähipäivät olivat antaneet opiskelijoille sellaista inhimillistä ja sosiaalista syvyyttä, jota ei verkkovälitteisesti koskaan pystytä samaan aikaan. Siitä syystä ehdotettiin tulevia ryhmiä varten mallia, jossa olisi sekä etä- että kontaktiopetusta.

Opiskelijat olivat tyytyväisiä opintojaksojen toteutuksiin ja koulutuksen rytmitykseen. Opiskelijoiden kontaktiopetuspäiviä järjestettiin kaksipäiväisinä kerran kuussa ja ne olivat pituudeltaan kahdeksantuntisia. Opetuksessa pyrittiin tarjoamaan monipuolisia verkkopedagogisia ratkaisuja ja ne saivat loppupalautteessa hyviä arvosanoja. Keskusteluille toivottiin kuitenkin enemmän aikaa. Lisäksi tehtävänantoja ei olisi tarvinnut käydä niin yksityiskohtaisesti läpi kuin koulutuksessa usein tehtiin. Opiskelijat ehdottivat joitakin parannusehdotuksia opinnäytetyöprosessiin kuten yhteisiä kirjoitusretriittejä tai opinnäytetyöpajoja.

Opiskelijat ehdottivat myös koulutuksen muuttamista kaksivuotiseksi nykyisen puolitoistavuotisen koulutuksen sijaan. Tämän ajallisen pidentämisen avulla opinnäytetöistä saataisiin todennäköisesti sisällöltään entistä laadukkaampia ja syvällisempiä. Myös opiskelun mielekkyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta puolen vuoden pidennyksellä olisi opiskelijoiden mukaan varmasti myönteisiä vaikutuksia. Nyt moni koki varsinkin loppuvaiheen opiskelun työn ohessa henkisesti kuormittavaksi. Pidentäminen helpottaisi opiskelua ja valmistumista hyvinvointia tukevasti.

Tähtihetket

Erityisen antoisana koin opinnäytetyön ohjauksen kahdenkeskiset keskustelut opiskelijan kanssa. Lisäksi näin erittäin myönteisenä ja toimivina metodeina kaikki ne (verkko)tehtävänannot, joissa opiskelijat pystyivät hyödyntämään asiantuntijuuttaan. Tämä toteutui esimerkiksi opintojaksossa Yhteiskunnallinen vuorovaikutus tulkkausalalla, jonka kokoavana lopputehtävänä oli kirjoittaa ja julkaista omaan alaan liittyvä kirjoitus. Tuotoksena syntyi monta erinomaisesti kirjoitettua lehtijuttua. Kolmantena koin antoisana todella hyvän yhteistyön Humakin ja Diakin välillä, jonka sain kokea tämän lukuvuoden aikana.

Lähteet

Kóbor-Laitinen, Zita. 2021a. YAMK-opinnäytetyöt tulkkaustoiminnan kehittämisen välineenä. Teoksessa: Väläyksiä Humakista V. Toim. Mikko Äärynen. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja. (tulossa)

Kóbor-Laitinen, Zita. 2021b. Tutkimuksellinen kehittämistyö taistelevana tutkimuksena. Teoksessa: Väläyksiä Humakista V. Toim. Mikko Äärynen. Humanistisen ammattikorkeakoulun julkaisuja. (tulossa)

Kóbor-Laitinen, Zita. 2021c. Tulkkaustoiminnan kehittämisen YAMK-opinnäytetöiden satoa. Humakin asiantuntijablogi. (tulossa)