Opiskelija, pidä huoli luottotiedoistasi

• Kirjoittaja: Sari Peltola, lehtori, FL, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 17.10.2018

Nuorilla aikuisilla on suurin riski luottotietojensa menettämiseen. Tilastojen perusteella esimerkiksi kahdenkymmenen 20–29-vuotiaanyhmästä vähintään kaksi on menettänyt luottotietonsa. Todennäköisimmin he ovat miesoletettuja, sillä 25–39-vuotiaista miehistä yli 15 prosenttia on menettänyt luottotietonsa naisten määrän jäädessä kymmenen prosentin tuntumaan (Asiakastieto 2018a). Mikä johtaa nuorten luottotietojen menettämiseen? Mitä siitä seuraa ja miten siitä voi selvitä?

Maksuhäiriömerkinnän luottotietorekisteriin saaneiden eli luottotietonsa menettäneiden määrät ovat kasvaneet vuodesta 2009 lähtien jatkuvasti. Syyskuun lopussa heitä oli jo noin 381 700, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin Suomessa. (Asiakastieto 2018b; Asiakastieto 2018c.)

Suurin osa nuorten maksuhäiriömerkinnöistä tulee maksamatta jääneistä puhelinlaskuista, verkko-ostoksista, vuokrista ja kulutusluotoista (Valtion nuorisoneuvosto 2018). Luottotietojaa ei menetä heti, jos laskun tai velan maksu viivästyy. Yleensä ennen maksuhäiriömerkinnän saamista on tullut muistutuslaskuja niin alkuperäiseltä laskuttajalta kuin perintätoimistoltakin. Lisäksi käräjäoikeus lähettää kirjeen velalliselle, joka voi vielä laskunsa maksamalla välttää ulosottovelalliseksi päätymisen. Käytännössä laskun eräpäivästä ulosottoon päätymiseen mene vähintäänkin pari kuukautta. Kulutusluottojen osalta maksuhäiriömerkintä voi kuitenkin tulla heti, kun maksu on myöhässä yli 60 päivää. (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2014; Lowell 2018.)

Maksuhäiriömerkintä estää ja vaikeuttaa monia asioita

Maksuhäiriömerkintä estää ja vaikeuttaa monia arjen sujumiseen liittyviä asioita, kuten työpaikan, vuokran, vakuutuksen, luoton tai liittymäsopimuksen saamista (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2014). Esimerkiksi nettiliittymän saamiseksi voi joutua maksamaan kerralla ennakkomaksuna koko vuoden maksut, jos sen ylipäätään saa.

Monet nuoret asuvat vuokralla ja jossain vaiheessa voi olla tarpeen vaihtaa asuntoa tai paikkakuntaa. Siinä vaiheessa kannattaa muistaa vuokranantajien oikeus luottotietojen tarkastamiseen. Vuokranantajan kanssa voi aina yrittää neuvotella, mutta jos maksuhäiriömerkintä on tullut vuokrarästistä, tilanne on heikko.

Työantaja saa tarkistaa luottotiedot, jos työhön kuuluu merkittävää taloudellista vastuuta tai se edellyttää muutoin erityistä luottamusta (esim. kotona työskentelevä henkilökohtainen avustaja). Työsuhteen aikana luottotietoja ei tarkasteta, jos tehtävät ja vastuut eivät muutu. Ulosottoon siirtyneet velat peritään kuitenkin pääosin palkasta (Oikeuslaitos 2018). Ei siis välttämättä tunnu luontevalta istua lounaspöydässä sen työkaverin kanssa, joka on juuri tilittänyt kolmasosan palkasta ulosottoon.

Avun hakemista ei kannata hävetä

Tällä hetkellä maksuhäiriömerkinnän saaneilla merkintöjä on keskimäärin 15 (Asiakastieto 2018 c). Merkinnät säilyvät rekisterissä yleensä 2-4 vuotta. Se on pitkä aika kenelle tahansa, mutta etenkin sellaiselle, joka yrittää esimerkiksi piilotella perintäkirjeitä tai salata menetetyt luottotietonsa kumppaniltaan. Kannattaa siis puhua asiasta, vaikka se olisikin vaikeaa. Vanhemmat saattavat auttaa, jos suinkin vain voivat. Myös kavereiden kesken avoin rahasta puhuminen on suositeltavaa.

Laskujen kasaantuessa kannattaa selvittää todellinen rahatilanne ja avata myös ne laatikkoon avaamattomana survotut kirjeet. Sen jälkeen voi suunnitella rahankäyttöä esimerkiksi älypuhelimeen ladattavan sovelluksen tai vaikka Marttojen nettisivuilta löytyvien valmiiden lomakkeiden avulla.

Jos menot paljastuvat tuloja suuremmiksi, on päätettävä, mitä todella tarvitsee, mistä saa lisätuloja ja mistä menoista voi karsia. Laskuja voi myös joutua laittamaan tärkeysjärjestykseen ja tekemään maksusuunnitelmia velkojien kanssa.

Oikeastaan kaikkein tärkeintä olisi jättää vakuudettomat kulutusluotot, kuten esimerkiksi pikavipit ottamatta. Se johtaa yllättävän helposti ja nopeasti velkakierteeseen, jossa uutta velkaa otetaan edellisen maksuun. Yhtäkkiä velkaa voi olla muutaman satasen sijaan tuhansia euroja. Jos näin on päässyt käymään, lainat voi olla mahdollista yhdistää yhdeksi lyhennettäväksi lainaksi, jos on maksukykyä ja luottotiedot kunnossa.

Yllä olevien lisäksi muita neuvoja maksuvaikeuksista selviämiseen voi saada myös vuoden 2019 alussa kunnista oikeusaputoimistoihin siirtyviltä talous- ja velkaneuvojilta. Valitettavasti jonot neuvontaan ovat olleet pitkiä, mutta on parempi jonottaa muutama kuukausi kuin luoda turhaa toivoa asian järjestymisestä itsekseen (Peltola 2013, 90).

Neuvoa voi saada myös Takuusäätiön Velkalinjalta (0800 9 8009) ja Kysy rahasta -chatista. Takuusäätiöltä voi myös saada takauksen järjestelylainaan, jolla voi maksaa velat kerralla pois. Pitää kuitenkin olla säännöllisiä tuloja ja maksuohjelma on tiukka.

Apua ja tukea saattaa saada erilaisista järjestöistä ja seurakunnista. Lisäksi muutamissa kunnissa on käytössä sosiaalinen luototus. Sen avulla voi maksaa velkoja ja rästilaskuja sekä tehdä välttämättömiä hankintoja. Pienituloisuus ei haittaa, mutta maksukykyä on oltava riittävästi.

Toivonkipinöitä talousvaikeuksien kanssa painiville

Jos maksuhäiriömerkintä tulee, niin siinä on se hyvä puoli, ettei sen jälkeen velkaannu lisää ainakaan pikavippien ja muiden kulutusluottojen takia. Luottotietonsa menettäneen opiskelijan tilanne ei myöskään myöskään ole niin toivoton, kun saattaa tuntua. Velkamäärä on todennäköisesti pienehkö, vaikka se opiskelijan tuloihin nähden suurelta tuntuisikin. Esimerkiksi Takuusäätiöön (2018) yhteyttä ottaneiden keskimääräinen vakuudettomien luottojen määrä on noussut jo lähes 35 000 euroon. Tuollaista velkamäärää nuori opiskelija tuskin saa aikaiseksi.

Kun luottotiedoton maksaa velkansa, hän voi pyytää yksityishenkilöiden luottotietoja rekisteröiviä tahoja (Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy) laittamaan rekisteriin tiedon velkojen maksamisesta. Varsinaista maksuhäiriömerkintää se ei poista, mutta voi parantaa mahdollisuutta esimerkiksi kotivakuutuksen saamiseen.

Hyvä uutinen on se, että kesäkuussa kansanedustajat tekivät lakialoitteen, joka läpimennessään tarkoittaisi maksuhäiriömerkinnän poistumista heti, kun velat on maksettu. Tämä toisi toivoa myös luottotietonsa menettäneiden nuorten tilanteen nopeampaan paranemiseen. Asia on tärkeä, sillä pitkäaikaiset talousvaikeudet kasvattavat kroonisten sairauksien (Blomgren, Maunula & Hiilamo 2014, 258) ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiä (Blomgren ym. 2017, 114). Lisäksi velkojen päätyessä ulosottoon kannusteet palkkatyön tekemiseen voivat jäädä heikoiksi.

Talousvaikeuksien kanssa kamppailevilla nuorilla on ikätovereitaan suurempi riski syrjäytyä, masentua ja tuntea huonommuutta, mutta kannattaa muistaa, etteivät he ole yhtään sen huonompia ihmisiä kuin muutkaan. He vain joutuvat opettelemaan tiukkaa talouskuria kantapään kautta. Jos riittävää oppia talousasioiden hoitamiseen ei ole saanut kotoa, niin toivottavaa on, että oppi menisi perille viimeistään tässä vaiheessa perille. Toki olisi hyvä, jos ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin lisättäisiin yksityistalouden opetusta.

Lähteet:

Asiakastieto 2018 a. Maksuhäiriötilastot. Viitattu 16.10.2018. https://www.asiakastieto.fi/media/press_room/1/releases/suomen-asiakastieto-oy-maksuhairiotilastot-q3-henkilot.pdf.

Asiakastieto 2018b. Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä jo yli 380 000 – myös asuntolainoja jää maksamatta. Tiedote 11.10.2018. Viitattu 12.10.2018. https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/maksuhairioisten-henkiloiden-maara-jo-yli-380-000-myos-asuntolainoja-jaa-maksamatta.html.

Asiakastieto 2018c. Maksuhäiriöissä jälleen uusi ennätys – nopeat korjauskeinot tarpeen. Tiedote 2.7.2018. Viitattu 10.10.2018. https://www.asiakastieto.fi/web/fi/asiakastieto-media/maksuhairioissa-jalleen-uusi-ennatys-nopeat-korjauskeinot-tarpeen.html.

Blomgren, Jenni & Maunula, Nico & Hiilamo, Heikki 2014. Sairastuttaako velka? Yhteiskuntapolitiikka 2014; 79 (3): 245-263. Viitattu 16.10.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061126415.

Blomgren, Jenni & Maunula, Nico & Hiilamo, Heikki 2017. Do debts lead to disability pension? Evidence from a 15-years follow-up of 54,000 Finnish men and women. Journal of European Social Policy 2017, 27 (2), 109–122- Viitattu 16.10.2018. http://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/0958928716676548.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2014. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa elämää. Viitattu 10.10.2018. https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/Maksut-laskut-perinta/perinta/maksuhairiomerkinta/.

Lowell 2018. Maksu myöhässä. Viitattu 10.10.2018. http://maksumyohassa.fi/.

Oikeuslaitos 2018. Palkan ulosmittaus. Viitattu 10.10.2018. https://oikeus.fi/ulosotto/fi/index/velallisenaulosotossa/palkanulosmittaus.html.

Peltola, Sari-Maarit 2013. Holtitonta kulutusta vai selviytymistaistelua? Ylivelkaantuneiden kuluttajien mediarepresentaatio. Teoksessa Lammi, Minna & Mäkelä, Johanna & Mustonen, Veera (toim.) Kulutuksen kuvat. Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 8. Tampereen yliopistopaino, 84-103. Viitattu 16.10.2018. http://hdl.handle.net/10138/152246.

Takuusäätiö 2018. Takuusäätiön neuvonta ennätysruuhkainen – velallisten ahdinko syvenee. Viitattu 10.10.2018. https://www.takuusaatio.fi/takuusaation-neuvonta-ennatysruuhkainen-velallisten-ahdinko-syvenee.

Valtion nuorisoneuvosto 2018. Maksuhäiriöt. Viitattu 10.10.2018. https://indikaattorit.tietoanuorista.fi/arjenhallinta/maksuhairiot.