Osaamisesta opintopisteitä: jatkuvan oppimisen monimuotoinen mosaiikki

• Kirjoittaja: Minna Hautio, FM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 20.2.2023
• Kirjoittaja: Jonna Mikkola, kulttuurituotannon (amk) opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 20.2.2023
• Kirjoittaja: Jenna Romppanen, kulttuurituotannon (amk) opiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 20.2.2023

Työelämän ja yhteiskunnan nopeat muutokset edellyttävät osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Jatkuvan oppimisen kehittäminen onkin noussut yhdeksi keskeisimmistä tavoitteista koulutuspolitiikassa. Jatkuvan oppimisen linjauksissa painotetaan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista sekä monimuotoisia koulutuskokonaisuuksia. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023a.)

Oppimista tapahtuu kaiken aikaa ja hyvin erilaisissa ympäristöissä. Opitun asian näkyväksi tekemisen kannalta olennaista on sen tunnistaminen. Kun opittu on tunnistettu, se voidaan tunnustaa, eli muuttaa muodolliseksi suoritukseksi hyväksilukuprosessin kautta.

Virallisen koulutusjärjestelmän lisäksi Suomessa on suuri määrä vapaan sivistystyön oppilaitoksia, joissa tapahtuvaa oppimista ei ole tähän asti mitattu muodollisesti. Tähän on nyt tullut muutos, sillä vuoden 2021 elokuusta alkaen kansalaisopistot ovat voineet tuottaa osaamisperusteisia kursseja, jotka tuottavat opintopisteitä. Opintopisteytetyt kurssit perustuvat opetussuunnitelmaan ja suoritetut kurssit myös arvioidaan. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023b.)

Miten kansalaisopistojen opintopisteytetyt kurssit solahtavat opiskelun kokonaisuuteen ammattikorkeakoulun näkökulmasta? Tätä lähtivät selvittämään kulttuurituotannon opiskelijat Jenna Romppanen, Jonna Mikkola, Essi Parkas ja Jesper Autio kehittämistyössään, jonka tilaajana toimi Kansanvalistusseura sr:n Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hanke. Osana selvitystyötä he haastattelivat neljää Humakin lehtoria ja toteuttivat kyselyn opiskelijoille. Tämä blogikirjoitus pohjautuu suurelta osin kyseisen selvitystyön raporttiin (Parkas, Mikkola, Romppanen & Autio 2022).

 

Mitä osaamisperusteiset kurssit tarjoavat Humakin opiskelijoille?

Lehtorit näkivät kansalaisopistojen osaamisperusteisten kurssien etuna sen, että opiskelijoiden hyödynnettävissä on kattavampi opintotarjonta. Opintojen hyväksiluku ammattikorkeakoulussa antaisi opiskelijalle mahdollisuuden painottaa tutkintoon kuuluvia vapaavalintaisia opintoja itseään kiinnostavaan suuntaan. Jos opiskelija on kiinnostunut esimerkiksi kansainvälisestä työstä, ovat kansalaisopiston kieliopinnot hyvä mahdollisuus edistää omaa ammatillista osaamista. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa tutkinnon vapaavalintaisiin opintoihin onkin tietyin ehdoin mahdollista sisällyttää sellaisia kieliä, jotka eivät ole osa opetussuunnitelman pakollisia opintoja.

Haastatteluissa nousi myös esiin kansalaisopiston toiminnan ketteryys. Kansalaisopistojen on mahdollista reagoida kurssisisällöissään opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin ja työelämän tarpeisiin ammattikorkeakoulua nopeammin. Esimerkiksi digitalisaation nopea kehitys muuttaa työelämän käytänteitä jatkuvasti. Tulevaisuudessa kansalaisopiston olisi mahdollista tarjota opiskelijoille lisäkoulutusta ammatillisesti hyödyllisistä aiheista kuten tekoälystä tai ohjelmoinnista.

Humakin opiskelijoille tehdyn kyselyn (n=59) mukaan myös opiskelijat tunnistavat kansalaisopiston osaamisperusteisten kurssien hyödyt osana omaa opintopolkuaan. Kyselystä kävi ilmi, että Humakin opiskelijat eivät ole tällä hetkellä kovinkaan tietoisia kansalaisopistojen osaamisperusteisista kursseista, mutta tieto sellaisten kurssien olemassaolosta herättää kiinnostusta kansalaisopistoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia kohtaan. Osaamisperusteisista kansalaisopiston kursseista kiinnostavimmat aihealueet ovat opiskelijoiden mukaan kielet sekä kulttuuri ja kirjallisuus.

 

 

Osaamisperusteisten kurssien hyväksiluku kannustaa jatkuvaan oppimiseen

Kansalaisopistojen osaamisperusteisten kurssien hyväksilukemisen lähtökohtana on, että osaaminen edistää opiskelijan ammatillista identiteettiä. Osaamisen tulee siis olla kytköksissä opiskeltavaan tutkintoon. Tutkimukseen osallistuneiden lehtoreiden näkökulmasta hyväksiluku edellyttäisi kurssien ammattikorkeakoulutasoista sisältöä ja opetusta. Ammattikorkeakoulutasoinen opiskelu edellyttää kurssin sisällöltä muun muassa teoriaa, joten kurssin tiedoista tulee ilmetä sen teoriasisältö. Tämän lisäksi kurssin tiedoissa tulee olla selkeästi ilmaistuna, mitä aiheita kurssilla on käyty läpi ja miten opiskelijoiden osaaminen on todennettu.

Kansanvalistusseura sr:n hankkeen viestintäkoordinaattori Joanna Hamberg kertoo, että osaamisperusteisten kurssien osaamistavoitteet on määritelty kurssikuvauksessa. Työmäärältään osaamisperusteiset kurssit vastaavat korkeakoulujen opintopisteiden kerryttämistä ─ yksi opintopiste vastaa 27 työtuntia. Arviointikriteerien avulla selvitetään, ovatko osaamistavoitteet täyttyneet. Arvioinnin perusteet ovat selkeät ja suoritus arvioidaan yleensä arvosanalla ”hyväksytty” tai ”hylätty”.

Tällä hetkellä kansalaisopistojen osaamisperusteisten kurssien hyväksiluku etenee informaalin osaamisen tunnistamisena. Prosessi on sama kuin esimerkiksi työssä tai vapaa-ajalla hankitun osaamisen tunnistamisessa: opiskelijan on tuotettava suullinen tai kirjallinen näyte osaamisesta. Suora opintopisteiden hyväksiluku edellyttäisi lehtoreiden mukaan yhteistyötä, kuten yhdessä sovittua kriteeristöä opetuksen laadusta, sisällöstä ja dokumentoinnista.

Lehtoreiden haastatteluissa kävi selväksi, että aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen opiskelijalähtöisesti kuuluu nykyaikaisen ammattikorkeakoulun toimintaan. Ammattikorkeakoulun ulkopuolelta hankitun osaamisen hyväksilukeminen osaksi tutkintoa kannustaa opiskelijoita jatkuvan oppimisen periaatteisiin. On tärkeää muistaa, että oman osaamisen kerryttäminen ei rajoitu pelkästään opiskeluaikaan, vaan se jatkuu myös työelämässä.

 

Mistä osaamisperusteiset kurssit löytyvät?

Osaamisperusteisia kursseja löytää kansalaisopistojen verkkosivujen kurssihaun kautta. Osaamisperusteisen kurssin tunnistaa valtakunnallisesta Noppa-merkistä. Lisäksi kurssitiedoissa tulee olla ilmoitettu, että onko kurssi toteutettu osaamisperusteisesti ja kuinka monta opintopistettä siitä on mahdollista saada.

 

Kansalaisopistojen liitto ylläpitää valtakunnallista kurssihakua, josta löytyvät 176 eri kansalaisopiston tarjoamat lähi- ja verkkokurssit. Kursseja on mahdollista hakea esimerkiksi hakusanan, sijainnin tai kategorian mukaan. Osaamisperusteisia kursseja löytää kirjoittamalla hakukenttään “opintopiste”. Vaihtoehtoisesti kursseihin voi tutustua lähimmän kansalaisopiston nettisivuilla, kertoo viestintäkoordinaattori Joanna Hamberg.

Haastattelussa nousi esiin lehtoreiden kiinnostus valtakunnallisesti toimivaa kurssihakupalvelua kohtaan. Kun osaamisperusteisten kurssien rajaaminen tarjonnasta tapahtuu sujuvasti, on lehtoreiden mahdollista ehdottaa opiskelijoille sopivia kursseja yksilöllisiä opintopolkuja suunniteltaessa. Tämä kurssihakupalvelua koskeva kehittämisehdotus onkin jo viety hankkeen toimesta eteenpäin Kansalaisopistojen liitolle (KoL).

Hanketta koordinoivan Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka kertoo, että Etelä-Helsingin kansalaisopisto haluaa tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia täydentää omia korkeakouluopintojaan osaamisperusteisilla kursseilla tai löytää uusia harrastuksia sen kurssivalikoimasta. Hän muistuttaa, että kansalaisopistojen kurssiohjaajana toimiminen on myös mahdollinen työpaikka opintojen oheen. Hänen mukaansa Humakin opiskelijoiden toteuttama kehittämistehtävä antoi kansalaisopistolle arvokasta ymmärrystä korkeakouluopiskelijoiden suhtautumisesta osaamisperusteisiin kursseihin ja kerätty palaute auttaa kehittämään sen kurssivalikoimaa ja toimintaa. Rehtori Talikka toivoo, että yhteistyö korkeakoulujen ja kansalaisopistojen välillä syvenee jatkossa.

 

Koulutusasteet ylittävä yhteistyö luo uusia oppimismahdollisuuksia

Lehtorit kannattivat yhteistyötä, jonka lopputuloksena luodaan yhteinen toimintamalli kansalaisopistojen osaamisperusteisten kurssien hyväksilukemiselle. Toimintamalli pitäisi sisällään yhdessä sovitun kriteeristön, jolla varmistetaan korkeakoulutason saavuttaminen kurssin sisältöjen osalta. Sen lisäksi tarvitaan yhteiset standardit, joiden mukaan opittu asia dokumentoidaan ja osaaminen todennetaan.

Yhdessä suunniteltu toimintamalli ottaa huomioon eri toimijoiden näkökulmat ja sujuvoittaa sekä opiskelijoiden että oppilaitosten toimintaa. Tästä huolimatta on tärkeää muistaa, että hyväksilukeminen ei ole automaattista vaan sen tulee aina olla perusteltua opiskelijan tutkintokokonaisuuden näkökulmasta ja se voi edellyttää lisänäyttöä saavutetusta osaamisesta.

Korkeakoulukentän sisällä verkostoituminen on vahvaa: ammattikorkeakoulujen yhteinen Campus Online on hyvä esimerkki siitä, miten opintotarjonta rikastuu, kun useat toimijat ryhtyvät tekemään yhteistyötä. Tähän asti verkostot ovat vielä toimineet pääasiassa oman koulutusasteensa sisällä, mutta kurotuksia tehdään niin toisen asteen kuin yliopistojenkin suuntaan. Humakillakin on tarjolla “kurkistuskursseja” lukiolaisille, ja yliopistojen kanssa tehdään ristiinopiskeluyhteistyötä.

Oppilaitosten yhteistyö on aina hedelmällistä, ja erityisen hedelmällistä se on oppijan näkökulmasta, kun hänen oppimismahdollisuutensa monipuolistuvat. Jotta eri puolilta saatu oppiminen jäsentyy kokonaisuudeksi ja tulee näkyväksi, on tärkeää, että se saa tunnistamisen ja hyväksilukemisen kautta näkyvän muodon. Samaan aikaan on kuitenkin tärkeää, että kukin koulutusmuoto säilyttää oman identiteettinsä ja omat vahvuutensa. Rinnakkain toimiessa yhteistä tarttumapintaa on tästä huolimatta runsaasti ja sitä kannattaa hyödyntää. Loppujen lopuksi kaikki ovat kuitenkin yhteisellä asialla – jatkuvaa oppimista mahdollistamassa.

Lisätietoa Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hankkeesta ja kehittämistehtävästä löytyy helmikuussa julkaistusta Kvs -säätiön blogitekstistä.

 

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023a. Jatkuva oppiminen. Viitattu 1.2.2023. https://okm.fi/jatkuva-oppiminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023b. Koski ja osaamisen tunnistaminen. https://okm.fi/koski-ja-osaamisen-tunnistaminen

Parkas, Essi & Mikkola, Jonna & Romppanen, Jenna & Autio, Jesper 2022. Kuinka kansalaisopistoista saadaan vetovoimaisia opiskelijoille? Tilaajana KVS-säätiön Opistojen tunnettavuuden lisääminen palvelumuotoilun ja viestinnän keinoin -hanke. Raportti. Ei julkaistu.