Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen perusteella eri alojen taiteen perusopetukseen osallistuu vuosittain yli 100 000 lasta, nuorta ja aikuista. Lisäksi taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset järjestävät vuosittain yli 90000 näyttelyä, näytöstä, konserttia ja tapahtumaa. Niihin osallistuu yli 750 000 ihmistä. Taiteen perusopetuksesta voidaan siis puhua merkittävänä suoraa, ja erilaisten tilaisuuksien myötä myös epäsuoraa kulttuurikasvatusta tarjoavana tahona. (Suominen 2019, 23.) Myös monella Humakin kulttuurituottajaopiskelijoista on takanaan taiteen perusopetuksen opintoja.

Taiteen perusopetus ei ole nimestään huolimatta osa perusopetuksen taidekasvatusta, vaan oma opetusmuotonsa. Sen järjestämistä säätelevät erityiset lait ja asetukset. (Opetushallitus 2019a.) Taiteen perusopetusta järjestetään siis rinnakkain peruskoulujen taito- ja taideaineiden opetuksen kanssa. (Suominen 2019, 18.) Kummankin kehittäminen yhdessä, mutta kuitenkin erikseen on erittäin tärkeää. Taiteen perusopetusta järjestetään myös aikuisille.

 

Taiteen perusopetus on tavoitteellista harrastamista

Opetushallitus vahvisti viimeksi vuonna 2017 uudet taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat. Taiteen perusopetus eri taiteenaloihin eli arkkitehtuuriin, kuvataiteeseen, käsitöihin, mediataiteisiin, musiikkiin, tanssiin, teatteritaiteeseen, sanataiteeseen ja sirkustaiteeseen liittyen etenee tasolta toiselle opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. (Opetushallitus 2019a.)

Eri taiteenalojen opintoja voi suorittaa joko yleisen (500 tuntia) tai laajan (1300 tuntia) oppimäärän mukaisesti (Opetushallitus 2019a). Niiden tavoitteet ovat hieman erilaiset. Esimerkiksi musiikin yleisen oppimäärän opintojen tavoitteena on tukea oppilaan omaehtoista musiikin harrastamista, kun laajan oppimäärän tavoitteena on musiikillisen osaamisen kehittämisen lisäksi antaa valmiuksia musiikin itsenäiseen harrastamiseen ja musiikkiopintojen jatkamiseen muilla koulutusasteilla. (Opetushallitus 2019b.) Lisäksi pienimmät lapset voivat suorittaa varhaisiän opintoja.

Kansainvälisten vertailujen perusteella taiteen perusopetuksen ympärille on luotu Suomessa ainutlaatuinen valtiollinen rakenne, joka mahdollistaa eri taiteenalojen tavoitteellisen harrastamisen lapsesta aikuisikään asti. Taiteen perusopetukseen osallistuu noin 12-15 prosenttia suomalaisista lapsista ja nuorista. Aikuisten osalta tilastoissa on vaihtelua, mutta arvot ovat noin 10 000 oppilaan tuntumassa. Taiteen perusopetusta tarjotaan yli 85 prosentista kunnista. Päätoimipisteitä on noin 400 ja sivutoimipisteitä yli 500. (Suominen 2019, 18-19.) Saavutettavuutta voidaan tästä näkökulmasta katsottuna pitää kohtuullisen hyvänä, mutta tilanne on kehittymässä yhä parempaan suuntaan.
 

Taiteen perusopetus on merkittävä kulttuurikasvattaja -blogin kuvituskuva, jossa nainen soittaa huilua.

 

Opetustuntien ja järjestämislupien määrä lisääntyy vihdoin

Taiteen perusopetusta voivat järjestää kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt, säätiöt ja valtion oppilaitokset (Opetushallitus 2019a). Käytännössä taiteen perusopetusta järjestetään esimerkiksi musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, muissa taideoppilaitoksissa sekä kansalaisopistoissa. Samassa kunnassa voi siis toimia useampikin taiteen perusopetusta tarjoava kunnallinen tai yksityinen organisaatio.

Muut kuin kunnat tarvitsevat taiteen perusopetuksen järjestämiseen luvan opetus- ja kulttuuriministeriöltä, mutta käytännössä kunnatkin tarvitsevat sen, sillä muuten ne eivät saa valtionosuusrahoitusta (Opetushallitus 2019a). Valtionosuuden piirissä olevista taiteen perusopetuksen oppilaitoksista noin 47 prosenttia on kuntien ylläpitämiä (niistä 20 kansalaisopistoja), noin 30 prosenttia on järjestön tai yhdistyksen ylläpitämiä ja noin 19 yksityisiä yrityksiä (Suominen 2019, 20).

Kunnan ei ole siis ole pakko järjestää taiteen perusopetusta itse, vaan se voi hankkia taiteen perusopetuksen palvelut julkiselta tai yksityiseltä taholta. Kunnan ei myöskään tarvitse avustaa rahallisesti hankkimaansa palvelua. Joka tapauksessa kunta, tai joku muu koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opetuksessa noudatetaan lakia ja taiteen opetuksen opetussuunnitelmaa. (Opetushallitus 2019a.)

Valtionosuuden piiriin kuuluvan taiteen perusopetuksen järjestäjien ja opetustuntien määrä on pysynyt samana koko 2010-luvun ajan (Suominen 2019). Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen marraskuussa 2019 tekemän päätöksen myötä taiteen perusopetuksen järjestämisluvan sai kolmetoista uutta koulutuksen järjestäjää. Lisäksi viiden lupa laajeni. (Valtioneuvosto 2019.) Tämä parantaa ilman muuta opetuksen saavutettavuutta.

Valtionosuus myönnetään koulutuksen järjestäjälle Opetus- ja kulttuuriministeriön päättämän opetustuntien määrän perusteella (Opetushallitus 2019a). Vuoden 2020 alusta lähtien myös opetustuntien maksimimäärä nousee 43 600 tuntia, eli 1 837 400 opetustuntiin. Siitä musiikin osuus on 1 658 000 opetustuntia ja muiden taiteenalojen osuus on 179 400 opetustuntia. (Valtioneuvosto 2019.) Voidaan siis todeta, että vuoden taiteen perusopetuksen saavutettavuus paranee erityisesti muiden kuin musiikin taiteenalojen osalta, sillä niiden määrärahatasoa on korotettu lähes 30 prosenttia.
 

Taiteen perusopetuksen kautta kulttuurituottajaksi

Taiteen perusopetus antaa valmiuksia itseilmaisun lisäksi taiteenalan ammatilliseen koulutukseen ja taiteenalan korkea-asteen koulutukseen (Opetushallitus 2019a). Taiteen perusopetusta voidaankin pitää hyvänä väylänä myös kulttuurituottajan opintoihin. Esimerkiksi Humakin Jyväskylän toimipisteessä kulttuurituotannon opinnot syksyllä 2018 aloittaneista opiskelijoista suurin osa on suorittanut taiteen perusopetuksen opintoja. Alana korostui musiikki, mutta myös muita taideaineita on opiskeltu. Opiskelijat pitivät taiteen perusopetusta erinomaisena pohjana opintoihinsa.

 

Lähteet

Opetushallitus 2019a. Opetuksen järjestäminen. Viitattu 16.12.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opetuksen-jarjestaminen.

Opetushallitus 2019 b. Musiikki taiteen perusopetuksessa (2017-). Viitattu 16.12.2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/musiikki-taiteen-perusopetuksessa-2017.

Suominen, A. 2019. Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:27. Viitattu 16.12.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161668/27_19_Taiteen_perusopetus_OK.pdf

Valtioneuvosto 2019. Ministeri Kosonen myönsi taiteen perusopetuksen järjestämisluvat. Tiedote 15.11.2019. Viitattu 15.11.2019. https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410845/ministeri-kosonen-myonsi-taiteen-perusopetuksen-jarjestamisluvat.