Tammikuussa 2020 alkanut Tulkkaustoiminnan kehittämisen koulutus (ylempi AMK) oli Humakin ja Diakin yhdessä järjestämä. Koulutukseen osallistui yhteensä 24 opiskelijaa, jotka edustivat kieliasiantuntijuutta viittomakielen tulkkauksen, puhevammaisten tulkkauksen tai puhuttujen kielten asioimistulkkauksen osalta. Opinnäytetöiden sadonkorjuu ajoittui tänä vuonna marras-joulukuuhun.
YAMK-opinnäytetyöt ovat tutkimuksellisia kehittämistöitä, joissa korostuu työelämänlähtöisyys sekä tekijöiden asiantuntijuuden ja alan tuntemuksen hyödyntäminen opinnäytetyön toteutuksessa. Tänä syksynä valmistui kymmenen opinnäytetyötä, joista yksi toteutettiin Humakin ja Diakin opiskelijaparin yhteistyönä. Opiskelijat suorittavat opintonsa työn ohessa monimuoto-opintoina, joten opinnäytetöitä valmistuu eri tahtiin. Syksyllä 2021 järjestettiin kaksi julkistamisseminaaria, joista ensimmäinen oli 4.11.2021 ja toinen 2.12.2021. Marraskuun seminaarin opinnäytetöitä esitellään Väläyksiä Humakista V -julkaisussa (2021) ja tässä blogissa keskitytään joulukuussa valmistuneisiin opinnäytetöihin.
Joulukuun seminaaria varten kokoonnuttiin Diakin tiloissa Helsingin Kalasatamassa. Edellisellä kerralla julkaisutilaisuus järjestettiin Humakin Helsingin kampuksella Valkean talon auditoriossa. Lähitapaamiset tekivät näistä tilaisuuksista lämpimiä, juhlavia ja mieleen painuvia. Ennen tätä opetus on ollut koronapandemian vuoksi kokonaan verkossa. Lähiopetuksena järjestetyistä julkaisemisseminaareista muodostuikin koulutuksen “grande finale” eli loppuhuipennus.
Joulukuun seminaarissa käsiteltiin neljä opinnäytetyötä perinteiseen tapaan. Opinnäytetyön tekijän puheenvuoron jälkeen opponentit antoivat työn tekijälle kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Yleisö ja ohjaajat saivat myös esittää kysymyksiä ja huomioita opinnäytetöistä. Keskustelusta ilmeni, että eri aloilla työskentelevien kieliasiantuntijoiden tutkimukselliset kehittämistyöt tarjoavat sellaisia näkökulmia ja tietoja, joita muutkin koulutukseen osallistujat voivat suoraan soveltaa omaan työhönsä ja ammatilliseen toimintaansa. Keskusteluissa sivuttiin puhuttujen ja viitottujen kielten tulkkeja sekä puhevammaisten tulkkeja yhdistäviä isoja teemoja: ammattietiikkaa, etätulkkausjärjestelyitä, maahanmuuttajille tulkkauksen erityispiirteitä sekä muita tärkeitä ja ajankohtaisia aiheita.
Kaikkia Tulkkaustoiminnan kehittämisen YAMK-opinnäytetöitä yhdistää pyrkimys vaikuttaa yhteiskunnallisesti oman alan kehittämiseen. Minh Phuong Hoang (2021) on laatinut terveysalan tulkkauksen käsikirjan. Hän on määritellyt työnsä kohderyhmiksi seuraavat ammattiryhmät:
Marja Järvikangas, Anniina Suomalainen & Pinja Ulmanen (2021) ovat tarkastelleet opinnäytetyössään viittomakielen tulkkien kokemuksia maahanmuuttajille tulkkaamisesta. Maahanmuuttajat ovat olleet viittomakielen tulkkien asiakasryhmänä jo pitkään, mutta tulkeille ei edelleenkään ole tarjolla koulutusta heidän kohtaamiseensa.
Järvikankaan, Suomalaisen ja Ulmasen tavoitteena olikin saada aikaan keskustelua maahanmuuttaja-asiakkaille tulkkaamisesta. Työssään he tuovat esiin niitä haasteita, joiden kanssa tulkit ovat joutuneet kamppailemaan yksin. Kehittämistyön tavoitteena on ollut muuttaa tulkin yksin kokemat haasteet enemmän kollektiivisiksi haasteiksi, jotta näille voidaan löytää tulkkausalalla hyväksyttyjä ratkaisuja ja luoda yhteisiä toimintatapoja.
Sanna Kirjosen ja Outi Manusen (2021) opinnäytetyö antaa vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli yhtenäistää alan käytänteitä ja tarjota myös uransa aloittaville tulkeille sekä tulkkiopiskelijoille hyvät perustiedot puhevammaisille tulkkauksen periaatteista.
Kirjosen ja Manusen opinnäytetyö avaa uusia näkökulmia myös kokeneille tulkeille, ei pelkästään puhevammaisille tulkkauksen vaan laajemminkin tulkin eettisen toiminnan pohdintaan. Opinnäytetyön tuotteena syntynyt opas koottiin puhevammaisten tulkeille suunnatun kyselyn tulosten perusteella.
Johanna Korhonen ja Anna Uttula (2021) puolestaan pohtivat palvelumuotoilun lähestymistapojen hyödyntämisen mahdollisuuksia laatutyössä viittomakielen tulkkauksen alalla. Tulkkaus on liiketoiminta, jossa laadun varmistaminen on ratkaiseva tekijä. Palvelumuotoilu on sopiva työkalu laadun kehittämiselle. Tulkkausalalla palvelujen hyvästä laadusta huolehtiminen on tulkkauspalveluja tuottavien yritysten yhteinen päämäärä siitä huolimatta, että firmat kilpailevat keskenään. Yhteisvoimin saadaan aikaan toimivia ja kestäviä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia asiakkaita tasavertaisesti. Palvelumuotoilu edistää tätä tavoitetta ja vahvistaa myös tuotekehitystä ja sen kautta tulkkausyrityksen asemaa kentällä.
Lähteet:
Minh Phuong Hoang (2021). Terveysalan käsikirja asioimistulkeille. Diakonia ammattikorkeakoulu, Tulkkaustoiminnan kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö (tulossa).
Marja Järvikangas, Anniina Suomalainen & Pinja Ulmanen (2021) Tulkkien kokemuksia maahanmuuttajille tulkkaamisesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaustoiminnan kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö (tulossa).
Sanna Kirjonen & Outi Manunen (2021). Katseenkestävää tulkkausta – vinkkejä ja työkaluja puhevammaisten tulkkien eettiseen työskentelyyn. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaustoiminnan kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö (tulossa).
Johanna Korhonen & Anna Uttula (2021). Palvelumuotoilun lähestymistapojen hyödyntäminen laatutyössä viittomakielen tulkkauksen alalla. Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tulkkaustoiminnan kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö (tulossa).