Viides kerta toden sanoi – ITK-konferenssi toteutui yli puolentoista vuoden odotuksen jälkeen

• Kirjoittaja: Scott Alexander, Järjestelmäasiantuntija, Humak, 15.12.2021
• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, Yliopettaja, Humak, 15.12.2021
• Kirjoittaja: Christa Sairio, IT-asiantuntija, Humak, 15.12.2021

Korona-aikana olemme tottuneet uutisiin tapahtumien perumisesta tai siirtymisestä myöhäisempään ajankohtaan. Siksi olikin hienoa, että ITK-konferenssi onnistuttiin viimein järjestämään Hämeenlinnassa 1.-3.12.2021. Tapahtuma piti alun perin järjestää jo keväällä 2020, mutta se siirtyi koronatilanteen vuoksi ensin syksyyn 2020, sitten kevääseen 2021, minkä jälkeen se siirtyi syyskuulle 2021 ja lopulta vielä joulukuulle 2021. Tapahtuman toteuttaminen onnistui lopulta muuttamalla tapahtuma koronapassilliseksi tapahtumaksi pari viikkoa ennen aloituspäivää. Kaikkien vastoinkäymisten jälkeen ITK, eli interaktiivinen tekniikka koulutuksessa, konferenssi kokosi tapahtumaan runsaan osallistujajoukon eri koulutusasteiden oppilaitoksista ja koulutuksessa käytettävän tekniikan osaajista.

Humakissa humanismi ja teknologia kohtaavat

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on jo useamman vuoden ajan kehitetty digikampusta. Eri puolilla Suomea toimivana verkostoammattikorkeakouluna digikampuksen kehittäminen on ollut looginen ratkaisu. Opiskelijoiden näkökulmasta digitaalisesti toteutettu opetus tarjoaa mahdollisuuden paikasta riippumattomaan opiskeluun ja tuo opiskelijoiden saataville omaa kampusta laajemman Humakin tarjonnan. Vastaavasti opetushenkilöstölle digitaalisuus tarjoaa mahdollisuuden entistä laajempaan yhteistyöhön eri kampusten henkilöstön kanssa.

Humakin pitkäjänteisestä kehitystyöstä johtuen koronasta seurannut digiloikka sujui joustavasti. Korona-aikana Humakin verkko-opetusta on kehitetty edelleen, samoin kuin muita digitaalisia toimintoja. Tätä Humakin osaamista esittelimme ITK-konferenssissa.

Humakin esittelypisteellä oli mahdollisuus tutustua neljään Humakissa kehitettyyn sovellukseen. Näistä SMS massatekstienviestien lähetyspalvelu on osoittanut tarpeellisuutensa myös COVID-19 -viestinnässä. Koala-järjestelmäkartta puolestaan auttaa hallitsemaan oppilaitoksen järjestelmiä. Kolmas ITK-konferenssissa esitelty sovellus on oppilaitoksen tarpeisiin luotu vuosikello ja neljäs, Virpi eli videotehtävien palautusjärjestelmä, on luotu digitaalisten opinnäytetyöesittelyiden tekemistä varten.

Ideasta tekniseksi sovellukseksi

Virpi eli videotehtävien palautuspalvelu on kiinnostava esimerkki opettajan ja järjestelmäasiantuntijan yhteistyöstä. Yksi Humakin erityispiirteistä on vahva yhteisöllisyys, joka edesauttaa eri alojen osaajien välistä yhteistyötä. Humakin tietohallinnolle on tyypillistä kiinnostus opettajien työhön ja innokkuus auttaa opettajia löytämään parhaiten opetuksen tarpeisiin vastaavat järjestelmät ja palvelut – tai tarvittaessa kehittää ne itse.

Virpi eli virtuaalinen pitchausjärjestelmä syntyi aikoinaan tarpeesta uudistaa opinnäytetyöseminaaria. Humakin yhteisöpedagogi ylempi AMK -koulutuksessa havaittiin, että vaikka opinnäytetyöseminaaria ja opinnäytetöiden esittelyä markkinoitiin eri kanavilla ja monin eri tavoin, työelämä jalkautui vähäjoukkoisena seminaarisaleihin. Työtään esittelevät opiskelijat olivat ymmärrettävästi pettyneitä pieneen työelämäedustajien määrään seminaariyleisössä. Myös opettajat ja oppilaitoksen viestintä, joka tuki seminaarin markkinointia, olivat pahoillaan työelämäedustajien vähäisestä osallistujamäärästä. Opiskelijoiden, jotka esittelivät paljon työtä vaatineiden töidensä tuloksia, oli toivottu saavan esityksilleen laajemman yleisön. Seminaareissa ei syntynyt toivottua tulosten jalkautumista työelämään. Opetuksessa syntyi idea ajasta ja paikasta riippumattomasta videomuotoisesta opinnäytetyön esittelystä, jonka opinnäytetyöntekijä voisi tehdä heti kun opinnäytetyö on valmis toimitettavaksi arviointiin. Ja jonka ohjaavan opettajan lisäksi voisi lähettää linkkinä opiskelijan työn tilaajalle, työelämäverkostoille tai kenelle tahansa aiheesta kiinnostuneelle, jolle tekijä haluaa työtään esitellä.

Humakille tyypillisesti eri henkilöstöryhmien väliset yhteydenotot ovat matalan kynnyksen takana. Henkilöstö tuntee toisensa hyvin, ja siitäkin syystä, keskustelu on tarvittaessa helppo avata toisen yksikön työntekijöiden kanssa. Tietohallinnon kanssa syntyi varsin nopeasti keskustelu, miten opiskelija voisi tehdä mahdollisimman helposti maksimissaan kolmen minuutin mittaisen esittelyvideon opinnäytetyöstään niillä välineillä, joita hänen on opintojen alussa kerrottu tarvitsevan opinnoissaan. Käytännössä siis tietokoneen, nettiyhteyden, selaimen, kameran ja mikrofonin avulla. Tietohallinnon pohdinnan tuloksena syntyi HAKA-kirjautumiseen perustava selaimen kautta käytettävä järjestelmä, jonka käyttäminen vaatii vain klikkaukset ”käynnistä kamera”, ”nauhoita”, ”toista” ja ”tallenna”. Klikkauksen jälkeen nauhoita-painike muuttuu painikkeeksi ”stop” ja ruudulla oleva kello alkaa laskea aikaa kolmesta minuutista nollaan. Tallennuksen päätyttyä klikkaamalla toista-painiketta pääsee katsomaan oman videonsa. Mikäli video on mieluinen, klikkaamalla tallenna-painiketta video tallentuu järjestelmään. Haluttaessa videon voi tehdä uudestaan ja tallentaa vasta kun lopputulos tyydyttää itseä.

Tässä vaiheessa käsissä oli valmis sovellus, jolla ei ollut nimeä. Sopivan nimen keksiminen tuntui hankalalta. Jälleen Humakille tyypillisesti apua haettiin oman välittömän työyhteisön ulkopuolelta hyvin matalalla kynnyksellä. Nimi syntyi erään TKI-kokouksen alussa odoteltaessa kokousosallistujien saapumista yhden TKI-asiantuntijan oivaltaessa, että virtuaalinen pitchaus lyhentyy erinomaisesti nimeksi Virpi. Virpi syntyi Humakin opetuksen, tietohallinnon ja TKI-toiminnan yhteisenä lapsena.

 

Virpi meillä ja maailmalla

Virpiä on pilotoitu Humakin yhteisöpedagogi ylempi AMK -koulutuksessa syksystä 2019 saakka. Järjestelmä on täyttänyt sille asetetut toiveet helppokäyttöisenä ajasta ja paikasta riippumattomana. Paljon valmistelutyötä ja aikaa vaatineet luokkahuoneessa pidetyt seminaarit ovat jääneet historiaan. Opettajan työaikaa säästää huomattavasti, että seminaariohjelmia ja -mainontaa ei enää tarvitse tehdä. Myöskään roll-upeja tai striimauslaitteita ei tarvitse enää kantaa, pystyttää, purkaa ja viedä pois saleista.

Opinnäytetyöohjaajan työsuunnittelua helpottaa myös, että maksimissaan kolmen minuutin video on nopea katsoa ja kommentoida muiden työtehtävien välissä. Opiskelijat puolestaan vapautuvat seminaariajankohtien määrittävistä valmistumisen raameista, ja he voivat valmistua joustavasti ilman seuraavan seminaaripäivän odotusta. Moni monimuoto-opiskelija säästää myös matka- ja majoituskulut, jotka aikaisemmin tulivat maksettaviksi seminaaripäivään osallistumisen vuoksi. Opiskelijan näkökulmasta on myös yhdenvertaisuutta vahvistavaa, että kukaan ei joudu olemaan seminaaripäivän viimeinen esiintyjä, jonka esitykseen päästäessä keskusteluinto on jo laantunut ja kuulijoita painaa väsymys.

Yhteisöpedagogi ylempi AMK -koulutuksen hyvien kokemusten perusteella oli helppoa esitellä Virpiä Hämeenlinnan ITK-konferenssissa. Varsinaisen esityksen lisäksi meillä oli näyttelypiste, jossa esittelimme Virpiä muiden Humakin tietohallinnon kehittämien järjestelmien kanssa konferenssin osallistujille. Kolmen päivän aikana esittelimme näyttelypisteellä Virpiä useiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen

edustajille. Konferenssiosallistujien palaute oli hyvin positiivista ja olimme iloisesti yllättyneitä Virpin herättämästä mielenkiinnosta. Keskusteluissa näyttelypisteellä syntyi myös uusia kehittämisideoita.

Humakissa Virpin käyttö laajenee pilottivaiheen päätyttyä ylemmästä AMK:sta myös AMK-koulutukseen. Virpi kehitystyö jatkuu edelleen ja uudet ideat ovat yhä tervetulleita. Yksi kiinnostava kysymys on myös, mihin muuhun Virpiä voisi oppilaitoksessa käyttää kuin opinnäytetyöesittelyihin? Kysymykseen on jo esitetty joitakin mahdollisia vastauksia, Virpi soveltuisi esimerkiksi opiskelijan videomuotoisen harjoittelupaikkahakemuksen tai työhakemuksen tekemiseen. Aika näyttää, miten moneksi Virpistä vielä on ja leviääkö se myös muiden oppilaitosten käyttöön.

Kuvat: Scott Alexander ja Christa Sairio.