Paralleeli-ilmiö oppilaitoksessa

Jos minä lehtorina innostun ryhmässä toimimisesta, myös opiskelijani tahtovat innostua siitä. Ja minä lehtori innostun, koska minulla on positiivisia kokemuksia ryhmissä toimimisesta aiemmasta työpaikastani. Opiskelijat puolestaan vievät tällaista innostusta omiin toimintaympäristöihinsä.

Paralleeli-ilmiö tarkoittaa, että vuorovaikutussuhteessa ryhmäprosessit siirtyvät seuraavalle tasolle, henkilöstön jäseneltä työyhteisöön, opettajalta opiskelijalle ja opiskelijalta työelämään. Siirtyminen tasoilta toiselle on usein tiedostamatonta ja elämyksellistä eli emme välttämättä tunnista ilmiötä, ellemme pysähdy sitä reflektoimaan. (Salovaara & Honkonen, 2013, s. 15.)

Paralleeli voi olla symmetristä tai epäsymmetristä, tarkoittaen että eri tasoilla joko kertautuvat ryhmän vuorovaikutuksen dynamiikat tai sitten ne ovat ristiriitaiset aiempien kokemusten kanssa. Epäsymmetrinen paralleeli tarkoittaa, että ryhmässä on ristivetoa eri ryhmän jäsenten kokemusten välillä. (Salovaara & al., 2013, s. 15.) Esimerkiksi ryhmässä toimimiseen voi peilautua aiemmat ryhmäkokemukseni, kuten lapsuuden perhekokemukseni. Töissä tämä voi siirtyä kokemuksiini koskien tiimityötä. Ristivetoa voi ilmetä, jos jonkun tiimin jäsenen kokemukset eroavat omistani. Hän tuo mukaan aiemmat kokemuksensa siinä missä minäkin.

Erityisesti työhön liittyvät paralleelikokemukset kiinnostavat minua Hyvinvoiva Humak -hankkeessa ja olenkin pohtinut omaa rooliani hankkeen projektipäällikkönä, Turun yhteisöpedagogilehtorin tiimivastaavana ja lehtorina. Mitä minä kuljetan mukanani ryhmätilanteisiin? Miten minä ilmennän kokemuksiani ryhmässä toimimisesta? Millainen tiimipelaaja olen? Tuonko työpaikalle nurisijan vai kannustajan ja mikä merkitys tällä on? Toisaalta osana työyhteisöä ja organisaatiota, miten meidän johtajamme, esihenkilömme, päällikkömme ja rehtorimme toimivat ja miten tämä kulkeutuu paralleelina aina opiskelijoille asti? Pohtivatko he tätä paralleelia? Esimerkiksi valmentava ote, näkyykö se opetuksen lisäksi johtamisen käytännöissä?

Erityisen merkitykselliseltä tämä aihe tuntuu, kun työskentelemme opiskelijoiden kanssa. He ovat tulevia ammattilaisia, jotka ovat tiimeissä ja työskentelevät erilaisten kohderyhmien ja asiakkaiden kanssa (jo opintojensa aikana). Minkälaisena he ovat kokeneet Humak-yhteisön ja minkälaisia kokemuksia he vievät paralleelina omiin työpaikkoihinsa. Toiveeni on, että Humakin kaikilla tasoilla ja jokaisessa ryhmässä, paralleeli-ilmiö on sellainen, joka tukee humakilaista arvomaailmaa, inhimillistä otetta ja kohtaamista. Oman kokemukseni mukaan näin pitkälti on, mutta silti on syytä palata aika ajoin siihen, minkälaista ryhmässä toimiminen Humakin eri ryhmätilanteissa on ja miksi.

Lähteet

Salovaara, R., & Honkonen, T. (2013). Voi hyvin, opettaja! PS-kustannus.

Teksti: Jenny Honka, TaM, lehtori, projektipäällikkö Hyvinvoiva Humak