Ehkäisevä työ on monialaisuudesta, moniammatillisuudesta ja verkostotyöstä punottu diskursiivinen verkko, jonka avulla pyritään edistämään kansalaisten hyvinvointia. Hyvinvoinnin edistäminen ei kuitenkaan poista pahoinvointia eikä ratkaise rakenteisiin piiloutuneita ongelmia. Ehkäisevälle työlle on kuitenkin tilausta, sillä sillä ehkäistään myöhemmin kehittyviä ongelmia.

Kirjan ovat toimittaneet Sanna Pylkkänen ja Reijo Viitanen.

Nuoriso- ja järjestötyön Ehkäisevä työ -teoria taustalla

Ehkäisevä työ pedagogisesti kuvaa erilaisia ehkäisevän työn näkökulmia. Ongelmien tai haittojen ehkäisyä voidaan voidaan tarkastella eri näkökulmista. Niitä ovat esimerkiksi varhainen tuki, varhainen puuttuminen, sosiaalinen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy eri konteksteissaan. Teoksessa tarkastellaan ehkäisevä työn käsitettä yhteiskunnallisesta näkökulmasta ja pohditaan termin sisältöä eri ammattiryhmissä ja erilaisissa toimintaympäristöissä.

Artikkelit nivoutuvat nuoriso- ja järjestötyön teorian, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä yhteisöpedagogikoulutuksen opetussuunnitelman sisältöihin. Julkaisu soveltuu sekä ehkäisevän työn teoreettisen että työelämälähtöisen aseman tarkasteluun.

Julkaisu soveltuu ehkäisevän työn ammattilaisille ja opiskelijoille

Ehkäisevä työ pedagogisesti on suunnattu ehkäisevän työn parissa työskenteleville ammattilaisille kunnissa, järjestöissä ja oppilaitoksissa. Se soveltuu ammatillisella toisella asteella ja korkeakouluissa työskenteleville ammattilaisille ja opiskelijoille oppimateriaaliksi.

Julkaisu antaa lukijalle pohdittavaksi erilaisia ehkäisevän työn näkökulmia ja avaa käsitystä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön näkökulmasta käsitystä aiheesta. Julkaisun artikkelien sisäänkirjoitettua antia ovat työelämälähtöisyys, monialainen ja moniammatillinen yhteistyö sekä rajat ylittävä yhteiskehittäminen.

Yleisradio: Ehkäisevä työ kannattaa

Ehkäisevä työ on ajankohtainen ja paljon puhuttu aihe. Yleisradio uutisoi kirjan julkaisupäivänä siitä, kuinka parin vuoden takainen ehkäisevään työhön panostaminen on romahduttanut kaupungissa toimeenpantujen lasten huostaanottojen määrän. Kaupunki päätti vähentää laitoshoitopaikkoja ja panostaa rahat ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Kaupungissa tapahtuvien huostaanottojen määrä on vähentynyt viidessä vuodessa yhdeksästä kolmeen.

Artikkelissa haastateltu Imatran kaupungin lasten- ja nuorten kasvuntuen palvelupäällikkö Kirsi Leinonen korostaa sitä, että kaupungissa puututaan lasten ja perheiden ongelmiin mahdollisimman varhain ja mietitään yhdessä moniammatillisesti sitä, mitä kukin tekee lapsen puolesta, sen sijaan, että tukea tarvitsevia pompoteltaisiin luukulta toiselle.

Artikkelin mukaan ehkäisevä työ on tuonut kaupungille huomattavia säästöjä kalliiden laitospaikkasijoitusten vähennyttyä. Yksi laitospaikka maksaa – sijoituspaikasta riippuen – Taloussanomien artikkelin mukaan noin 100 000 euroa vuodessa. Yhteiskunnalliset kustannukset ovat myös merkittävät. Sijaishuollon kustannukset olivat vuonna 2014 yli 600 miljoonaan euroon