Elämys syntyy tekijöiden ja kokijoiden vuoropuheluna

Kun asiakas hankkii lipun festivaalille, metsäjoogaan tai taidenäyttelyyn, mitä hän ostaa? Hän ostaa muistijäljen – kokemuksen, joka saattaa muuttaa häntä ihmisenä.

Tulkinta liittyy elämystalouteen, jossa myytävistä kokemuksista kasvaa oma talouden alueensa. Pine & Gilmoren uraauurtavan teoksen (1999) The experience economy: Work is theatre and every business a stage ennustama ajatus alan kasvusta on toteutunut, sillä elämystalous ja luovat alat ovat olleet viime vuodet yksi Euroopan nopeimmin kasvavista sektoreista. Kasvupotentiaalia tunnistetaan edelleen paljon suhteessa nykytilaan (European Commission, 2025).

Humakissa teemaa tutkitaan ja kehitetään Elinvoimaa elämyksistä -tutkimusohjelmassa, joka on yksi kolmesta vuonna 2026 käynnistyneestä Humakin tutkimusohjelmasta.

Vuosikymmenten perintö uudessa muodossa

Humakin uusi ja utelias Elinvoimaa elämyksistä -tutkimusohjelma rakentuu yli 25 vuoden koulutus-, tutkimus-, innovaatio- ja kehittämiskokemuksella vastaamaan tulevaisuuden keskeisiin haasteisiin.

Humakin kehittämistyö on käytännössä toteuttanut alussa mainittua Pine & Gilmoren elämystalouden ajatusta, sillä molempien kaari on kestänyt saman, noin 25 vuoden ajan. Humakista on valmistunut tänä aikana tuhansia ammattilaisia, jotka ovat vieneet kulttuuri-, taide- ja elämyspalveluja ihmisten luo maaseudulla ja kaupungeissa. Samaan perintöön kuuluu myös pitkäjänteinen työ luovien alojen yrittäjyyden tukena. Creve-alusta on toiminut Humakissa vuosien ajan hautomona ja oppimisympäristönä luovan alan yrittäjille ja tekijöille.

Ohjelman vahvuus on sen monialainen, humakilainen perusta, joka kiedotaan tässä yhteen uudella tavalla: Seikkailu- ja luontokasvatuksen tutkimusperinne (mm. Saaranen-Kauppinen, 2020) tuo mukanaan toiminnalliset, kehollisesti tiedostavat menetelmät. Ne mahdollistavat elämyksiä myös niille, joiden kynnys osallistua perinteisiin kulttuurisisältöihin voi olla korkea.

Pelikasvatuksen ja digitaalisten ympäristöjen osaaminen (mm. Tikkaoja, 2023) avaa puolestaan uusia alustoja ja tiloja elämyksille, joissa fyysinen ja digitaalinen todellisuus lomittuvat. Kulttuurin ja taiteen kenttä toimii kaiken tämän kantavana rakenteena (mm. Poprawski & Kuligowski, 2023; Kraatari, 2025).

Monialaisuus heijastaa syvempää ymmärrystä siitä, että elämysala on rajapinta, jossa eri osaamiset kohtaavat ja tekevät kehittämistyötä yhdessä. Päiviö-Häkämies ja Vartiainen (2022) ovat kuvanneet, kuinka ammatillinen osaaminen elämysalalla rakentuu monenlaisten rajapintojen hallinnasta ja kyvystä toimia eri tahojen välillä.

Elämystuottajat aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina

Elinvoimaa elämyksistä -tutkimusohjelma ammentaa kulttuuri- ja käsitehistoriasta ja katsoo tulevaisuuteen megatrendejä haistellen. Suomalainen sivistystraditio tarjoaa elämysalan käsitteiden ymmärrykseen oman, edelleen hämmentävän ajankohtaisen näkökulmansa: J. V. Snellmanin 1800-luvulta kumpuavan sivistyskäsitteen mukaan ihmisen ensimmäinen velvoite on ymmärtää aikansa vaatimukset ja tarttua ihmiskunnan suuriin kysymyksiin (Miettinen, 2023; Miettinen ym., 2024). Snellmania mukaillen myös elämys voi tarkoittaa parhaimmillaan väylää yleisinhimilliseen kohtaamiseen, yhteiskunnan haasteiden ratkaisemiseen, oppimisen iloon ja ihmisenä kasvuun.

Yksi ohjelman keskeisimmistä lähtökohdista onkin näkemys elämystuottajasta aktiivisena yhteiskunnallisena toimijana – ei vain palveluntuottajana, vaan muutoksentekijänä. Kulttuurituottajat, seikkailukasvattajat tai luovien alojen yrittäjät eivät ainoastaan järjestä tapahtumia tai tuota sisältöjä. He ovat kehittäjiä, jotka rakentavat tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata, jakaa ja muuttua.

Hyvinvointi ja elinvoima kohtaavat toisensa monissa menestyvissä ja tulevaisuuteen tähtäävissä elämystuotannoissa. Tämä on tuttua myös kuntakentältä: Kuntaliiton erityisasiantuntija Sami Niemi on havainnut, että hyvinvointi ja elinvoima toistuvat lähes kaikkien kuntien strategioissa aiempaa enemmän toisiinsa kietoutuneina ja osana kuntien keskeistä palvelutuotantoa ja viestintää (Niemi, 2026). Elinvoimaa elämyksistä -ohjelman kehittämistyössä näemme saman ajatuksen; elämys ei ole vain hyvinvoinnin lähde yksilölle, vaan hyvinvoiva ja osallistuva yhteisö on itsessään alueen elinvoiman rakennusaine.

Elämysalalla on merkittävä rooli yksinäisyyden torjumisessa, yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja sosiaalisen osallisuuden lisäämisessä, jotka ovat yleisesti sekä suomalaisessa että eurooppalaisessa politiikassa toistuvia haasteita (OKM, 2024). Ohjelmassa tutkitaan, miten ympäristöt, tilat ja kokemukset vaikuttavat ihmisten kuulumisen tunteeseen. Ja miten näitä voidaan suunnitella yhdessä yhteisöjen ja kuntien kanssa.

Elämysten saavutettavuus

Yksi kehittämisen painopiste on saavutettavuudessa ja inklusiivisuudessa. Elämysalan palvelujen tulisi olla kaikkien tavoitettavissa, ei vain valikoitujen yleisöjen. Kielellinen saavutettavuus ja monikieliset elämysympäristöt on huomioitava nykyistä paremmin myös alan johtamisessa (Päiviö-Häkämies, 2025b).

Kielellisen saavutettavuuden osaaminen on Humakissa pitkän linjan vahvuus. Tulkkikoulutus ja monikielisen viestinnän tutkimus ovat vuosikymmenten aikana tuottaneet ymmärrystä siitä, miten ymmärretyksi tuleminen ja ymmärtäminen toteutuvat kielellisesti moninaisissa tilanteissa (Segler-Heikkilä & Halkosaari, 2022).

Kuurojen työelämäosallisuutta on tarkasteltu esimerkiksi Päivi Rainòn tutkimuksissa, ja ohjelmatekstitysten laatua sekä merkitystä eri katsojaryhmille on tutkittu redundanssin ja relevanssin käsittein (Kóbor-Laitinen, 2022). Tätä osaamista on toki yhdistetty elämysalan kysymyksiin jo aiemminkin, mutta Elinvoimaa elämyksistä -ohjelmassa yhdistäminen tehdään ensimmäistä kertaa systemaattisesti.

Saavutettavuus ei ohjelmassa tarkoita vain sitä, että tapahtumat ja sisällöt tuotetaan saavutettavasti. Se tarkoittaa myös sitä, kuka niitä tekee. Mitä moninaisempi tekijäkunta tuottaa kulttuuria, sitä paremmin voidaan tavoittaa erilaiset asiakasryhmät.

Elämykset voivat myös käsitellä vaikeita asioita, joiden työstäminen tuotannoiksi vaatii erityistä osaamista ja sensitiivisyyttä. Näitä taitoja pohditaan tutkimusohjelman kehittämistyössä. Yhteisölähtöinen taidetuotanto, festivaalien osallistava suunnittelu ja maastoihin, maisemiin ja muistipaikkoihin sidotut elämysympäristöt tarjoavat välineitä kollektiiviselle muistelulle ja eri tunteille.

TKI-toiminnalla ja kansainvälisyydellä kasvun mahdollisuuksia

Miten ala etsii kasvua? Työ- ja elinkeinoministeriön Luovien alojen kasvustrategia 2025–2030 (TEM, 2025) korostaa luovien alojen roolia kansantaloudellisena vetovoimatekijänä ja kestävän kasvun lähteenä. Vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittinen selonteko (OKM, 2024) painottaa kulttuurin merkitystä hyvinvoinnille, yhteisöllisyydelle ja demokratialle. Kun selontekoa jalkautetaan nyt vuodesta 2026 alkaen, keskusteluissa tulee oletettavasti nousemaan esiin myös tarve uudenlaisille avauksille ja rahoituspohjalle.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on Elinvoimaa elämyksistä -ohjelman keskeinen työskentelytapa. Hankkeiden kautta kehitetään ja tutkitaan kokemuksellisia lähestymistapoja, osallisuutta ja hyvinvointia tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Samalla pohditaan ja tutkitaan ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä etsitään työtä, toimeentuloa ja kasvua.

Elämystalous elää ajassa. Pine ja Gilmore ovat myös päivittäneet alussa mainittua elämystalouden teoriapohjaa, ja tutkimus on sen jälkeen laajentanut käsitettä uusiin konteksteihin, kuten teknologian suuntaan (Pine & Gilmore, 2013).

Teknologia, digitalisaatio ja uudet elämysympäristöt avaavat alalle jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Immersiiviset musiikkielämykset, web3-alustat luoville sisällöille ja metaversumin mahdollisuudet ovat teemoja, joita ohjelma tutkii – ei teknologia edellä, vaan ihminen ja yhteisö keskiössä (mm. Tikkaoja, 2023; Wolff, 2025). Kysymys on siitä, miten uudet teknologiat ja tekoäly voivat laajentaa elämysalan saavutettavuutta, tuoda uusia yleisöjä ja syventää osallistumisen kokemusta.

Ohjelma rakentaa aktiivisesti eurooppalaista verkostoa: se on muun muassa jäsenenä ENCATC-yhteisössä, Luova Eurooppa -hankkeissa sekä Erasmus- ja Horizon-rahoitteisissa konsortioissa. Kansainvälinen yhteistyö on keino peilata suomalaista osaamista eurooppalaisiin käytäntöihin, oppia kumppaneilta ja tuoda uusia avauksia ja innovaatioita kotimaisten toimijoiden käyttöön. Pohjimmiltaan kaikessa on kysymys vaikuttavuudesta.

Kutsu yhteistyöhön

Elinvoimaa elämyksistä -tutkimusohjelma on avoin yhteistyölle. Etsimme jatkuvasti kumppaneita, jotka haluavat tuottaa ja kehittää elämyksiä, tavoittaa erilaisia yleisöjä tai rakentaa kestävää liiketoimintaa luovilla aloilla. Olemme kiinnostuneita yhteisistä TKI-hankkeista niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, koulutusyhteistyöstä sekä käytäntö- ja tutkimustiedon jakamisesta.

Elämysala tarvitsee laajempia hartioita – ja niitä rakennetaan vain yhdessä. Tervetuloa mukaan.

Kirjoittaja:

Laura Päiviö-Häkämies

Johtava tutkija Helsingin kampus

Laura.Paivio-hakamies@humak.fi

Kopioi leikepöydälle

0451703346

Kopioi leikepöydälle

Näytä profiili

Lähteet:

Elinvoimaa elämyksistä -tutkimusohjelman kotisivu. Viitattu 5.9.2026.

Creven kotisivu. Viitattu 5.9.2026.

European Commission. (2025). Unleashing the potential of the cultural and creative industries. Directorate-General for Research and Innovation.

Kóbor-Laitinen, Z. (2022). Redundanssista ja relevanssista kielensisäisessä tekstityksessä. Teoksessa L. Segler-Heikkilä & L. Halkosaari (toim.), Kommunikaation monet kasvot: The many faces of communication. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.9.2026.

Kraatari, E. (2025). Luovan toimialan kehittämisen polkuja Ruotsissa. Teoksessa Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2025. Viitattu 22.9.2026.

Miettinen, R. (2023). J. V. Snellmanin sivistyskäsite, oma aikamme ja kasvatustiede. Kasvatus, 54(2), 160–174. Viitattu 22.9.2026.

Miettinen, R., Ojanen, E., Hämäri, S., & Lemmetty, S. (toim.). (2024). J. V. Snellman ja suomalainen sivistyskäsitys (Aikuiskasvatuksen 55. vuosikirja, SoPhi 157). Jyväskylän yliopisto. Viitattu 22.9.2026.

Miettinen, T., & Pohjanmäki, T. (toim.). (2020). Humak 2030. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.9.2026.

Niemi, S. (2026). Elinvoimasta hyvinvointia ja hyvinvoinnista elinvoimaa. Kuntaliitto. Viitattu 5.9.2026.

OKM (Opetus- ja kulttuuriministeriö). (2024). Kulttuuripoliittinen selonteko. Valtioneuvosto. Viitattu 22.9.2026.

Päiviö-Häkämies, L. (2025a). New dots in European cultural policy map. ENCATC Tracker, 12. Viitattu 22.9.2026.

Päiviö-Häkämies, L. (2025b). Leadership challenges in cultural and event management—An international call for better practices. Humak.Viitattu 22.9.2026.

Päiviö-Häkämies, L., & Vartiainen, P. (2022). The focus area of arts and cultural management. Teoksessa Kaalikoski K. & Kiuru H., Humak: Towards a more humane world. Humak University of Applied Sciences. Viitattu 22.9.2026.

Pine, B. J., & Gilmore, J. H. (1999). The experience economy: Work is theatre and every business a stage. Harvard Business School Press.

Pine, B. J., & Gilmore, J. H. (2013). The experience economy: Past, present and future. Teoksessa Handbook on the experience economy. Edward Elgar Publishing.

Poprawski, M., & Kuligowski, W. (2023). Festivals and values: Music, community engagement and organisational symbolism. Springer Nature. Viitattu 22.9.2026.

Saaranen-Kauppinen, A. (2020). Seikkailukasvatuksen mahdollisuudet elämyspedagogiikan kentässä. Teoksessa Miettinen T. & Pohjanmäki T (toim.), Humak 2030. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.9.2026.

Segler-Heikkilä, L., & Halkosaari, L. (2022). Introduction. Teoksessa L. Segler-Heikkilä & L. Halkosaari (toim.), Kommunikaation monet kasvot: The many faces of communication. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.9.2026.

TEM (Työ- ja elinkeinoministeriö). (2025). Luovien alojen kasvustrategia 2025–2030. TEM julkaisuja. Viitattu 22.9.2026.

Tikkaoja, O. (2023). Aloittelijana metaversumissa: havaintoja metaversumialustojen käytön aloittamisesta. Teoksessa Halonen K. & Hero L-M. (toim.), Luovat web3-ajassa. Unelmia, haasteita ja ansaintamahdollisuuksia (TAITO-sarja 116). Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.9.2026.

Wolff, M. (2025). Tarinoista ekosysteemeiksi: Miksi luovien alojen on tartuttava transmediaan nyt? Teoksessa Äärynen M. & Reponen E-K., Väläyksiä Humakista, 9. Viitattu 22.9.2026.