Enemmän aisteilla, vähemmän tunteella – Goodstock uudistaa esittävien taiteiden alaa kiertotaloudella

Goodstock.fi -palvelu on luovien alojen kiertotalousalusta, jota operoi The Goods Company Oy. Sen kautta voi ostaa, myydä ja vuokrata erilaisia esineitä ja materiaaleja erityisesti esittävien taiteiden käyttöön esimerkiksi lavasteiksi, sisustukseksi tai somisteiksi. Palvelun takana ovat pitkän linjan yrittäjät Jyri Sucksdorff ja Panu Sirkiä, joiden missio on avata luovien alojen varastot kaikkien saataville. Kehitystyössä ovat mukana myös elokuvalavastaja Kari Kankaanpää ja tuottaja Sanna Kultanen.

”Tavoite on vähentää uutena hankittavien tavaroiden tekemistä ja panostaa siihen, että saataisiin jo olemassa olevat materiaalit esille ja käyttöön paremmin. Että aina ei tarvitsisi aloittaa alusta, vaan voidaan hyödyntää jo olemassa olevia materiaaleja”, Jyri Sucksdorff kertoo.

”Varsinkin esittävissä taiteissa – oli kyse sitten teatteriesityksistä, tanssiryhmistä tai elokuvapuolesta – aina hankitaan joitain lavastemateriaaleja”, Panu Sirkiä kertoo. ”Aikaisemmin toimiala on ollut aika siiloutunut. Eri toimijoilla on ollut joko omia varastojaan ja kontaktejaan tai materiaalit on hankittu uutena kaupoista tai eri toimittajilta.”

”Kun on etsitty vaikkapa 1980-luvun tietokoneita tai sairaalarekvisiittaa, on vain pitänyt tietää että niitä on jossain autotallissa tai on täytynyt tuntea jonkin teatterin käyttöpäällikkö, että on päässyt lainaamaan tai vuokraamaan tiettyä rekvisiittaa. Goodstock.fi:n tarkoitus on tuoda nuo varastot kaikille näkyväksi ja tasata mahdollisuuksia erilaisten materiaalien löytämiseen ja auttaa jo olemassaolevia toimijoita – esimerkiksi vuokraamoita löytämään uutta asiakaskuntaa. Ja totta kai säästää myös aikaa ja rahaa kaikilta osapuolilta”, Sirkiä kertoo.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Kasvua ja kansainvälisyyttä – haasteista huolimatta ja niistä johtuen

Goodstock.fi -palvelu julkaistiin vuonna 2024. Alusta on rakennettu toimivaksi ja nyt käyttäjäkuntaa halutaan kasvattaa niin erilaisia materiaalia ja tavaroita tarjoavien toimijoiden kuin niitä tarvitsevienkin osalta. ”Tällä hetkellä kerätään palautetta ja madalletaan kynnystä palvelun käyttöön ottamiseen. Isoilla organisaatioilla muutos on välillä hidasta ja vaatii toki vuoropuhelua siitä, miten he voisivat omien resurssiensa rajoissa avata varastonsa myös muille ja miten me voimme olla apuna siinä”, Sucksdorff kertoo.

”Kulttuurialan tämänhetkinen tilanne leikkauksineen heijastuu myös meidän tilanteeseemme. Esimerkiksi televisiopuolella tuotantoja tehdään aiempaa huomattavasti vähemmän ja meneillään olevilla projekteilla vaikuttaisi olevan pienemmät budjetit”, Sucksdorff toteaa. ”Periaatteessa se tarkoittaa meillekin vähemmän asiakkaita, mutta kolikon toinen puoli on se, että jos pitää pärjätä vähemmällä, Goodstock on siihen erinomainen työkalu – sopivia materiaaleja löytää edullisemmin tai oman varastonsa voi avata muiden käyttöön ja ansaita sillä.”

“Kulttuurikenttä ei ole millään tavalla erillään muusta yhteiskunnasta, vaan osa sitä. Nykytilanne on toiminut itselleni yhtenä syynä kuvitella ja mallintaa uusia tapoja toimia ja tehdä asioita”, Sirkiä sanoo.

Goodstock.fi:llä on jo myös erinomaisia esimerkkejä materiaalien kiertotaloudesta. Esimerkiksi Chisun menneen kiertueen lavasteita on käytetty Slushissa ja Olavi Uusivirran kiertueella mukana olleet peilit löysivät tiensä Jannika B:n livetuotantoon. Goodstock näkyy myös maaliskuisessa Emma-gaalassa, jonne on suunnitteilla yhteistyötuotos tukholmalaisen toimijan kanssa.

“Seuraavaksi haluamme aktivoida toimijoita mukaan muissa Suomen isoissa kaupungeissa kuten Turussa, Tampereella ja Oulussa. Tarkoituksena on myös aloittaa kansainvälistyminen Pohjoismaista ja Baltiasta”, Sucksdorff kertoo. ”Se on iso urakka, johon varmasti tarvitsemme myös oikeat yhteistyökumppanit ja oman osaamisen kehittämistä.”

”Toinen iso osaamistarve varsinkin verkkoalustalla on myös UI- ja UX-osaaminen. Teknologia menee jatkuvasti eteenpäin ja tekoäly tulee olemaan isossa roolissa myös ympäristötyössä – kestävässä kasvussa, materiaalien tunnistamisessa ja arvoketjujen löytämisessä”, Sirkiä lisää.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Yrittäjyys on elämäntapa

”Yrittäjyys on muodostunut minulle elämäntavaksi, kun sitä ryhtyi oikeasti tutkimaan. Tiettyyn pisteeseen pärjäsi intuitiolla ja se pelastikin monelta asialta, mutta jossain vaiheessa oli pakko oikeasti ryhtyä opettelemaan, että mitä kaikkea tähän kuuluu”, Panu Sirkiä kertoo.

”Omassa ystäväpiirissäni ei ollut paljoa yrittäjiä, joten otin yhteyttä sellaisiin. Yrittäjyys on jatkuvaa oppimista – myös sen osalta, missä oman ymmärryksen ja osaamisen rajat menevät. Se vaatii vähemmän tunteella ja enemmän aisteilla menemistä ja myös sitä, että osaa pyytää ja kysyä apua myös sellaisilta tyypeiltä, joille itsellä voisi olla jotain annettavaa. Itsekin olen soittanut ja kirjoittanut ihmisille, joiden ajatuksista tai saavutuksista olen inspiroitunut.”

Jyri Sucksdorffin ensimmäinen yritys oli ja on edelleen osuuskuntamuotoinen. ”Osaaminen on kasvanut sen mukana, kun yritys ja osuuskunta ovat ottaneet vastaan uusia haasteita. Esimerkiksi hyppy asiantuntijasta esihenkilöksi ei ole helppo, kun käsillä tekemisen sijasta johdatkin isoa tiimiä, joka tekee töitä ison festivaalin tai tapahtuman mittaluokassa.”

”Yrittäjän täytyy oivaltaa se, mitä kaikkea osaamista itse tarvitsee – pitää osata vähän myydä, tehdä sopimuksia ja hallita talousasioita. Siinä on monta palikkaa, mutta jos on motiivi tehdä, niihin saa kyllä apua esimerkiksi yrittäjyyskursseilta.”, Sucksdorff toteaa.

***
Julkaistu 7.2.2025
Teksti ja videot: Taneli Rantala
Kuvat: Risto Vauras

Kirjoittaja toimii Humakin kulttuurituotannon yksikön RELOAD-hankkeessa viestinnän asiantuntijana.

Artikkeli on tuotettu osana RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoille puhtaaseen siirtymään -hanketta.Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.