Humak kokonaisturvallisuuden rakentajana: henkisen kriisinkestävyyden perusteet

Turvallisuusalan koulutustarjonta on kasvanut nopeasti suomalaisissa korkeakouluissa. Uusia koulutuksia on syntynyt erityisesti kyberturvallisuuden, varautumisen, turvallisuusjohtamisen ja tiedustelututkimuksen alueille. Samalla herää kysymys: mikä on Humakin rooli kokonaisturvallisuuden rakentamisessa?

Elokuussa 2026 Turvallisuuskomitea ja Turun yliopisto kutsuivat koolle yliopistojen, korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kokonaisturvallisuuden opetus- ja tutkimusverkostoja keskustelemaan yhteistyöstä opetus- ja tutkimustyön vahvistamiseksi sekä tieteellisen että yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttavien toimien lisäämiseksi.

Turvallisuuskomitea on perustettu vuonna 2013 avustamaan valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista.

Tilaisuus avasi hienosti näkymiä siihen, miten voimakkaasti erilaisten turvallisuusilmiöiden opetus- ja tutkimustoiminta on kehittynyt viime vuosina Suomen eri korkeakouluissa.

Turvallisuusosaamiselle on kasvava kysyntä

Vastaukseksi kasvavaan turvallisuusalan kiinnostukseen monessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa on kehitetty uusia koulutustuotteita. Näistä esimerkkeinä Laurean Kyberturvallisuuden tradenomitutkinto, XAMKin turvallisuusalan tradenomikoulutus, HAMKin Kriisi- ja poikkeustilanteiden osaajakoulutus sekä TAMKin Turvallisuusjohtaminen organisaatioissa YAMK-tutkinto.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopistolla on  Turvallisuusteknologian DI-koulutus ja avoimen amk:n Turvallisuus ja strateginen analyysi opintokokonaisuus, Turun yliopistolla Tiedustelututkimuksen osaamiskokonaisuus. Helsingin yliopistossa alkaa syksyllä 2027 Yhteiskunnallisen turvallisuuden maisteriohjelma, Lapin yliopistossa on Arktisen turvallisuuden opintokokonaisuus sekä Vaasan yliopistossa Kansainvälinen varautumisen ja resilienssin maisteriohjelma.

Laurean turvallisuusalan koulutuksilla on pitkät juuret mm. rikostorjunnan, radikalisoitumisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvissä teemoissa. JAMKin IT-instituutissa taas sijaitsee kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys- ja koulutuskeskus  JYVSECTEC (Jyväskylä Security Technology), joka on tarjonnut yrityksille vuodesta 2013 lähtien kyberturvallisuusharjoituksia ja koulutuksia.

Teeman ajankohtaisuus ja jatkuva turvallisuus- ja kriisinhallintakeskustelu mediassa on synnyttänyt kiinnostusta ja kysyntää turvallisuusalan koulutuksille. Hakijoita edellä mainittuihin koulutuksiin riittää, ja uusia eri laajuisia koulutuksia on kehitteillä koko ajan. 

Missä on Humakin paikka kokonaisturvallisuudessa?

Toistaiseksi Humakin opetustarjonnasta löytyy vain muutamia suoraan turvallisuusalaan liittyviä koulutuksia. Uusin on Humakin Master (YAMK) opinnoissa tarjolla oleva Yhteisöjen resilienssi 5 op -jakso. Se tarjoaa opiskelijoille kattavan tietoperustan yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan resilienssistä ja sen vahvistamisesta sekä kriisien ennakoinnista.

Humakin perustutkintoja voidaan pitää henkisen kriisinkestävyyden kannalta hyvin tärkeinä. Henkisellä kriisinkestävyydellä tarkoitetaan yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä kestää kriisitilanteiden aiheuttama kuormitus ja selviytyä niiden vaikutuksista. Henkisen kriisinkestävyyden perusta luodaan normaalioloissa, ja se on keskeisessä asemassa kriisin aikaisen toimintakyvyn ylläpitämisessä. Hyvä henkinen kriisinkestävyys edistää kriiseistä toipumista.

Perusresilienssi rakentuu osallisuudesta, kulttuurista ja uusiutumiskyvystä

Henkinen kriisinkestävyys edellyttää, että yhteisöjen ja yhteiskunnan perusresilienssi on vahva. Perusresilienssi tarkoittaa yhteisöjen ja yhteiskunnan kykyä toimia ja selviytyä muuttuvissa oloissa ylipäätään.  Perusresilienssi nähdään muodostuvan mm. osallisuudesta ja demokratiasta, kulttuurista ja sivistyksestä, uusiutumiskyvystä, sekä luontoperustan huolehtimisesta.

Osallisuus ja demokratia vahvistuvat, kun ihmiset tuntevat kuuluvansa osaksi jotakin ryhmää, kun eriarvoisuutta pyritään lieventämään, vaalitaan luottamusta yhteiskunnan toimintoihin tai kun varmistetaan, että kaikkien ääni saadaan kuuluville päätöksenteossa.

Kulttuuri ja sivistys luovat pohjan hyvälle elämälle. Kulttuurin sisältöjen ja taiteen merkitys kansalaisia yhdistävänä ja yhteistä arvopohjaa vahvistavana toimijana on kiistaton. Kulttuuriperintömme luo jatkumon kansakunnan olemassaololle ja merkityksen kansallisvaltiolle.

Uusiutumiskyky jatkuvien muutosten ja epävarmuuksien maailmassa on olennaista perusresilienssin kannalta. Pystyvyysusko, innostus, muutosvalmius, pitkäjänteinen ja kriittinen ajattelu, informaatiolukutaito, moninäkökulmaisuus ja ihmisten moninaisuus ovat tärkeitä taitoja ja ominaisuuksia. 

Huolenpito luontoperustasta kuuluu kestävän kehityksen ajatteluun ja se ohjaa meitä kuluttamisessa, ihmisten luontoyhteyden tukemisessa, sekä toiminnassa ympäristön ja luonnon hyväksi.

Humakin koulutus vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä

Kun perusresilienssin osa-alueita tarkastellaan, huomataan selkeä yhteys Humakin toimialoihin ja koulutuksiin. Kestävämpi maailma, hyvinvoivat yhteisöt, nuoret ja osallisuus sekä kulttuuri muutosvoimana ovat globaaleja teemoja Humakin strategian taustalla. Ne ohjaavat meidän koulutus-, tutkimus- sekä kehittämistoimintaamme ja ovat erittäin ajankohtaisia myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Voidaankin ajatella, että Humakin perustoiminta järjestö- ja nuorisotyön, kulttuuri- ja tapahtumatuotannon sekä tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden alalla vahvistaa osaltaan henkistä kriisinkestävyyttä. 

Turvallisuusneuvoston koolle kutsumassa tilaisuudessa pystyi havaitsemaan, että turvallisuusilmiöihin liittyvää koulutusta on runsaasti tarjolla ja he, jotka haluavat opiskella sitä korkeakouluasteella, varmasti löytävät paikkansa. Yhteisöjen ja yksilöiden perusresilienssin vahvistamisen kannalta olisi tärkeää pohtia, miten muut kuin korkeakouluissa opiskelevat saisivat valmiuksia arkipäivän elämäänsä.

Humakilla on paljon annettavaa kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä omien toimialojensa kouluttajana. Olennaista on kouluttaa opiskelijoitamme siihen, miten jokainen toimii vaikkapa osana harrastus- tai työyhteisöä yhteiskunnan vakauden ja muutoskyvykkyyden hyödyksi.  

Muut korkeakoulut lähestyvät kokonaisturvallisuutta pääosin tekniikan, kyberin, tiedustelun, oikeustieteen, talouden ja puolustuksen kautta. Humakin osaaminen on henkisen kriisinkestävyyden, osallisuuden, yhteisöllisyyden, kulttuurin ja saavutettavuuden ytimessä ja näin kytkeydymme osaksi kokonaisturvallisuuskehystä.  

“Teeman ajankohtaisuus ja jatkuva turvallisuus- ja kriisinhallintakeskustelu mediassa on synnyttänyt kiinnostusta ja kysyntää turvallisuusalan koulutuksille.”

Sanna Pekkinen