Kun oppimisympäristö vaihtuu: miten varmistamme tiedon kulun jokaiselle?

Humakissa otettiin elokuussa 2026 käyttöön uusi oppimisympäristö Human Canvas. Viestinnän tärkeänä tehtävänä on aina varmistaa, että tieto tästä muutoksesta ja Humak Canvasista tavoittaa sujuvasti sekä nykyiset että uudet opiskelijat. Tässä blogissa jaamme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Canvasin käyttöönoton yhteydessä tuotetusta viestinnästä opiskelijoille.

Instructuren ylläpitämä Canvas on käytössä muutamissa korkeakouluissa Suomessa. Pohjoismaissa lähes kaikki korkeakoulut käyttävät Canvasia ja oppimisympäristö on yleinen muualla maailmalla. Humakissa Canvas otettiin käyttöön elokuussa 2026 uuden lukuvuoden alkaessa.

Humak Canvas uutena oppimisympäristönä tarjoaa perinteisen kurssirakenteen lisäksi uusia toimintoja niin opiskelijoille kuin opettajille oppimistehtävien tueksi. Uutta on esimerkiksi opiskelu- ja yhteistyöskentelyn mahdollisuus pienryhmissä kurssialueen sisällä sekä Canvas Studio, jolla voi tehdä videopohjaisia oppimistehtäviä ja palauttaa tehtäviä videomuodossa.

Tätä blogia kirjoittavat Humak Canvasin käyttöönottoa eri näkökulmista seuranneet Nina Härkönen ja Päivi Timonen. Työyhteisön kehittämistä opiskeleva yhteisöpedagogiopiskelija Nina suorittaa harjoittelua opiskelijoille suunnatun Canvas-viestinnän parissa, kun taas Päivi vastaa Humak Canvasin käyttöönottoprojektista.

Miten tavoittaa kaikki opiskelijat?

Aloitimme tulevasta muutoksesta viestimisen opiskelijoille toukokuussa 2026. Syksyn aikana olemme huomanneet, että näin laajassa muutoksessa tietoa on tärkeää toistaa useissa kanavissa ja eri vaiheissa opintoja. Muuttuneet asiat saattavat edelleen yllättää osan opiskelijoista ja olla vielä epäselviä.

Kuten Osmo A. Wiio (2009) on todennut, viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta. Hän pohtii saman nimisessä teoksessaan viestinnän lakeja ja tulevaisuutta. Viestintää suunnitellessa on ensiarvoisen tärkeää tiedostaa ja tunnistaa viestinnän kohderyhmä ja valita viestintäkanavat sekä käytetty kieli siten, että kohderyhmä sen viestin ymmärtää ja kiinnostuu siitä (Wiio, 2009, s. 55). Aina viestin perillemenon ongelma ei siis ole vastaanottajassa, vaan syyllinen saattaa löytyä viestin muotoilijasta ja lähettäjästä.

Wiion (2009) neljäs viestinnän laki puuttuu viestinnän määrään ja kuuluu seuraavasti: Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu. Tämä herättää pohtimaan, millainen viestinnän määrä ja mitkä kanavat tukevat parhaiten opiskelijoiden tavoittamista tällaisessa laajassa muutoksessa kuin Humak Canvasin käyttöönotossa.

Entä sitten viestin ymmärrettävyys? Viestinnässä käytetyllä kielellä on suuri merkitys sille, ymmärretäänkö viesti oikein ja joskus jopa siihen, alkaako vastaanottaja edes lukemaan koko viestiä. Ymmärrettävyyden tärkeimmät tekijät ovat sanojen valinta ja tekstin monimutkaisuuden aste (Wiio, 2009, s. 98). Mitä seikkaperäisempää ja oudompaa kieltä viestissä käytetään, sitä huonommin viestintä menestyy.

Välimerkit ja kappaleiden pituudet ja muu tekstin muotoilu on myös viestinnän perusosaamista (Wiio, 2009, s. 98). Jokainen meistä on varmasti törmännyt joskus paperiarkin pituiseen tekstiin, josta puuttuvat välimerkit, isot alkukirjaimet sekä kappalejako. Tätä voidaan kutsua myös tekstierämaaksi. ”Itse tunnustan jättäväni moiset tekstit kokonaan lukematta”, kommentoi opiskelija Nina.

Viestinnän kiinnostavuus?  

Viestinnän kiinnostavuudessa kilpailemme muun viestinnän ja sometulvan kanssa. Kännykkä on nykyään lähes kaikilla jatkuvasti saatavilla ja erilaiset sovellukset sekä palvelut tuottavat uusia ilmoituksia käyttäjän arkeen. 

Jotta lähettämämme viesti menee perille, sen täytyy kiinnostaa opiskelijaa. Samalla myös opiskelijoiden oma aktiivisuus opintoihin liittyvän viestinnän seuraamisessa korostuu. Vaikka kaikkia ei ole mahdollista tavoittaa henkilökohtaisesti, käytössämme on monipuolinen joukko viestintäkanavia, joiden avulla voimme tukea opiskelijoita muutostilanteissa.  

Käytössämme ovat olleet Humakin suomenkieliset ja englanninkieliset Teams-opiskelijakanavat, joihin olemme viestineet eri näkökulmista Humak Canvasista. Olemme tuottaneet sisältöä, jota Humakin viestinnän ammattilaiset ovat jakaneet sosiaalisessa mediassa. Olemme kirjoittaneet uutisen Humakin verkkosivuille. Opiskelijakunta HUMAKOn toimijat ovat viestineet sosiaalisen median eri kanavilla ja HUMAKOn tutorit ovat neuvoneet opiskelijoita parhaansa mukaan WhatsApp-ryhmissä. 

Korkeakouluharjoittelijamme on tehnyt Canvas opiskelijalle -kurssin suomeksi ja englanniksi, joista olemme myös viestineet. Nämä edellä mainitut ovat esimerkkejä jo tehdystä. 

”Yksi monipuolisen ja kohdennetun opiskelijaviestinnän avaintekijä on mielestäni ollut se, että opiskelijat ovat mukana pohtimassa viestinnän sisältöä, ajankohtaista tarvetta ja viestimässä vertaisilleen”, Päivi toteaa. Nina pohtii viestinnästä seuraavaa: ”viestintäkanavien valinta ja niiden markkinointi uusille opiskelijoille on myös oleellista”. 

Opiskelijajoukko Humakissa on hyvin heterogeenistä, on aikuisia ja nuoria, suomen- ja englanninkielisiä. Kaikkien opiskelijoiden ohjaaminen heille relevantin tiedon äärelle ei ole yksinkertaista, mutta juuri siksi se on myös yksi viestinnän kiinnostavimmista kehittämiskohteista. 

Kirjoittajat:

Tämä blogiteksti on tuotettu yhteistyössä osana yhteisöpedagogiopiskelija Nina Härkösen harjoittelujaksoa Canvas-viestinnässä Humak-Canvas projektinjohtajan, Päivi Timosen, kanssa.

Lähteet:

Wiio, O. A. (2009). Viestintä yleensä epäonnistuu -paitsi sattumalta. Wiion lait viestinnästä ja tulevaisuudesta. Deltakirja.