Miten luovat alat hyötyvät datan tuomasta tiedosta ja erilaisista rahoituksista?

Jatkuvasti muuttuvassa ja uudistuvassa luovien alojen toimintaympäristössä menestyminen edellyttää kykyä ennakoida tulevaa, hyödyntää dataa tehokkaasti ja löytää kestäviä kasvumahdollisuuksia. Luovien alojen asiantuntijat Jouni Kärkkäinen, Markus Suomi ja Leena Janhila kertovat miten data, rahoitukset ja kestävät ratkaisut voivat auttaa isoja ja pieniä yrityksiä muuttuvassa maailmassa.

Luovien alojen rahoituskenttä uudistuu ja muuttuu Humanistisen ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja yrittäjyyden asiantuntija Leena Janhilan mukaan tällä hetkellä nopeasti. Yksi keskeinen muutos on korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön korostuminen. Rahoitusinstrumentit rakennetaan tätä nykyä entistä enemmän tukemaan tutkimustyötä ja tutkitun tiedon hyödyntämistä.

”Rahoituksilla kannustetaan yhä enemmän korkeakoulujen ja yritysten yhteishankkeisiin, tutkimusvetoisten innovaatioiden syntyyn. Taustalla tavoitteena on nostaa TKI-osuutta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta”, Janhila kertoo. ”Liiketoiminta on tietysti yrityksille aina se tärkein asia. Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota myös siihen, että julkisten kehittämisrahoitusten tarkoituksena ei ole paikata liiketoimintaa, vaan tukea muutosprosessien ja kasvun rakentamista.”

Monilla luovien alojen yrityksillä ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja osallistua laajoihin tutkimushankkeisiin, vaikka niiden toiminta itsessään sisältää jo kehitystyötä. Siksi vaikuttaminen rahoituskriteereihin on Janhilan mielestä tärkeää.

”Rahoitusmallit kehittyvät koko ajan ja nyt on oikea hetki vaikuttaa siihen, mitkä ovat kentän tarpeet. Niin rahoituksista tulee mahdollisimman hyödyllisiä ja mahdollisimman moni pystyy niitä hyödyntämään”, Janhila toteaa.

Yhteiskuntavastuu nousee yritystoiminnassa tulevaisuudessa. Yritystoiminnalla on vaikutusta sidosryhmiin ja sitä kautta syntyvään yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

”Kestävyyden näkökulmasta yritysten rooli on jatkossa tuottaa myös  entistä enemmän vaikuttavuutta ja muutosta yhteiskuntaan”, Leena Janhila sanoo. ”Myös näkökulma yritysten sisältä siihen, miten heidän sidosryhmänsä toimivat ja osaltaan vaikuttavat yhteiskuntaan, on koko ajan avautumassa.”

Rahoitusten hakemisessa suurin vastuu on luonnollisesti yrityksillä itsellään. Aktiivinen tiedonhaku rahoitusmuodoista ja niiden mahdollisuuksista sekä koulutukset ja verkostoituminen voivat auttaa ymmärtämään paremmin sitä, miten erilaisia rahoitusmalleja voi käyttää omassa liiketoiminnassaan.

”Toki myös rahoittajat voivat rajata rahoituksia tietyille toimialoille joihin halutaan panostaa, esimerkiksi avaamalla spesifejä rahoitushakuja vaikkapa tietyksi, rajatuksi ajaksi”, bisnesosaamisen asiantuntija Jouni Kärkkäinen sanoo. ”Se myös muokkaa ja muuntaa rahoituskenttää.”

Jyvät akanoista – parhaat puolet datasta

Niin yleisesti kuin luovilla aloillakin datan keräämisen merkitys on jo laajalti tunnistettu. Sen kerääminen myös helpottuu jatkuvasti, mutta datan käyttämisessä on edelleen haasteita. Datan hyödyntäminen ei saisi jäädä pelkästään teknologian varaan.

”Yrityksillä on hirveästi erilaisia prosesseja ja projekteja siihen, miten heille merkityksellistä dataa kerätään ja kootaan. Haaste syntyy soveltamisen ja hyödyntämisen tavoista, sillä vielä liikaa jäädään teknologiaan ja hienoihin dashboardeihin jumiin, vaikka niiden avulla pitäisi pystyä tekemään päätöksiä ja ohjaamaan toimintaa”, Jouni Kärkkäinen toteaa.

”Tiedolla johtaminen ei välttämättä toteudu käytännössä. Se on pohjimmiltaan johtamiskysymys.”

”Datan kerääminen saattaa tosiaan sokaista, kun sitä on nykyään tarjolla niin laajasti. Oleellisinta olisi poimia se, mikä on yrityksen toiminnan kannalta merkityksellistä”, Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori Markus Suomi jatkaa.

”Vetäisin tästä vielä yhteyden yrityksen strategiaan asti ja siihen, että jo strategian tasolta pystyttäisiin johtamaan sitä, että mitataan vain niitä asioita jotka ovat oikeasti merkityksellisiä ja mietittäisiin myös ne asiat, joita ei mitata.”

”Datasta saadun tiedon hyödyntäminen voi myös kohdistua hyvin lyhyeen aikajänteeseen, mikä toisaalta on esimerkiksi pienyritysten osalta ihan ymmärrettävää. Samalla se sisältää riskin”, Jouni Kärkkäinen sanoo. ”Vain lyhyen aikajänteen tarkastelun sijaan tietoa tulisi voida hyödyntää myös pidemmälle aikavälille tehtävässä yrityksen strategisen toiminnan suunnittelussa.”

Myös ulkoisten asiantuntijapalveluiden käyttäminen datan analysointiin voi auttaa yrityksiä kirkastamaan datan tuottamia tuloksia ja niiden soveltamista käytäntöön. ”Johtamista ei sinällään varmastikaan pysty ulkoistamaan, mutta asiantuntijapalveluita ostamalla voi saada myös johtamisen työkaluja paremmin käyttöön”, Markus Suomi kertoo.

Datan avulla voidaan myös ennakoida muutoksia. Ilman dataa muuttuvaan liiketoimintaympäristöön reagoiminen voi olla vaikeaa. ”Maailmassa tapahtuu muutosta ja päivittymistä koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Muutoksiin reagoiminen on aika mahdotonta, ellei sitä varten ole riittäviä metriikoita, joiden perusteella muutoksia tehdään. Ilman riittävää data muutoksen vauhdissa lähdetään herkästi väärään suuntaan”, Leena Janhila sanoo.

Kestävä kasvu ja vastuullisuus – mitä seuraavaksi?

Viime aikoina on uutisoitu kestävyyden kriteerien mahdollisesta lieventämisestä Euroopan Unionin tasolla.  Maailman epävarmasta tilanteesta huolimatta vastuullisuus pysynee jatkossakin tärkeänä osana liiketoimintaa.

”Kriteereitä saatetaan löyhentää ja se on toki ymmärrettävää kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta, mutta samalla huolestuttavaa maapallon kannalta”, Markus Suomi sanoo.

”Kiertotalous, kestävä kasvu ja vastuullisuus tarjoavat kuitenkin jatkossakin liiketoiminnan mahdollisuuksia. Yhä useampi tarjouskilpailu ja hankinta edellyttävät perusteluja siitä, miten yritys vastaa kestävän kasvun haasteisiin”, Jouni Kärkkäinen kertoo.

”Asenne ja suhtautuminen kestävyyteen ovat avainasemassa. Yrityksen vision selväksi tekeminen on tärkeää – mitä kohti ollaan menossa ja miten sinne päästään”, Markus Suomi toteaa.

”Nostaisin esiin myös yksilön näkökulman ja vastuun siitä, että jokainen on vastuussa oman osaamisensa kehittämisestä. Muutos tapahtuu yksilötasolla, kun nähdään se päämäärä ja jokainen omalla toiminnallaan rakentaa muutoksen”, Leena Janhila sanoo.

***

Julkaistu 12.3.2025
Teksti: Taneli Rantala
Kuvat: Drew Dizzy Graham / Unsplash, Jouni Kärkkäinen, Benny Majabacka ja iStock.

Artikkeli on tuotettu osana luovien alojen vientiyritysten puhdasta siirtymää edistävää RELOAD – Bisnesosaamista luoville vientialoille puhtaaseen siirtymään -hanketta. Hankkeen toteuttaa Humak ja sen rahoittaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus JOTPA.