Resilientti yhteiskunta
Tutkimusohjelma vastaa systeemi- ja monikriisien tuomiin haasteisiin aikana, jolloin yhteiskunnat elävät liminaalisessa välitilassa – kynnyskohdassa, jossa vanhat toimintamallit eivät enää toimi mutta uudet eivät ole vielä täysin muotoutuneet. Tutkimusohjelma kehittää yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, yhteisöresilienssiä sekä palautumiskykyä monialaisesta ja osallistavasta näkökulmasta. Ohjelmassa haetaan ratkaisuja, joilla voidaan vahvistaa erityisesti yhteisöjen keskinäistä luottamusta ja tulevaisuususkoa.
Ohjelman lähestymistapa korostaa prosilienssiä – ennakoivaa, rohkeaa, luovaa ja aktiivista varautumista muutoksiin, jossa toiminnalliset käytännöt rakentavat emotionaalista resilienssiä ja kykyä kohdata esimerkiksi ilmastotunteita.
Tutkimusohjelma tunnistaa kulttuurin ja taiteen keskeisenä osana yhteiskunnan resilienssiä ja henkistä huoltovarmuutta – ei vain lisäarvona vaan ensisijaisena infrastruktuurina, joka luo pohjaa demokratialle, yhteisöllisyydelle ja henkiselle varautumiselle. Sekä kulttuuri-instituutiot että muut yhteisöt toimivat demokratian tiloina, jotka aktivoituvat erityisesti kriisien aikana ja vahvistavat yhteiskunnallista sidoskudosta arjessa.
Tutustu tarkemmin tutkimusohjelman lähtökohtiin.
Hankkeet
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on ohjelman keskeinen osa. Hankkeiden kautta tutkitaan ja kehitetään taideperustaisia ja toiminnallisia menetelmiä yhteisöresilienssin, henkisen huoltovarmuuden ja ennakoivan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Työtä tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Julkaisujamme
Tutustu Resilientti yhteiskunta -tutkimusohjelman valikoituihin julkaisuihin.
- Anttonen, E. (2025). Yhteisöllisyys ja toivo nuorten aikuisten voimavarana – kokemuksia Osallisix-toiminnasta [blogikirjoitus]. Suomen sosiaalipedagoginen seura.
- Anttonen, E., Koivumäki, N.-E. & Leskinen, A. (2025). Yhteisöt osallisuuden tukena. Väläyksiä Humakista, 9, 18–19.
- Hautio, M. & Lindholm, A. (toim.). (2025). Heittäydy, irrottele, ylläty: Tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmät. Professional Publishing Finland.
- Kankare, P. (2025). Suomalaisen nuorisotyön kriisiosaaminen maailmalle [blogikirjoitus]. Humak.
- Stöckell, A. & Luostarinen, N. (2025). To heal the woods of the earth (and the mind) through play and art. Teoksessa A. Sohns (toim.), Artistic dialogues with the Arctic North: Environmental change and identity in transition. Routledge
- Aakkula, J. (2024, 15. lokakuuta). Skaalautuvaa tukea opiskelijapahoinvointia vastaan [artikkeli]. Humak.
- Kuuva, S. (2024). Hoitavat kuvat: Kuinka taide vaikuttaa hoivaympäristöissä. Lääkärilehti, 79 (47–48), 1908–1911.
- Lilja-Viherlampi, L.-M. & Tikkaoja, O. (2024). Kohti luovaa ikääntymistä ja sitä tukevaa osaamista. Talk.
- Lundbom, P. & Tormulainen, A. (2024). Nuorten kanssa kannattaa heittäytyä vuoropuheluun [blogikirjoitus]. Humak.
- Luostarinen, N. & Hautio, M. (2024). (re) play (re) imagine (re) experience (re) interpret (re) connect. Teoksessa N. Lee, R. Irwin, A. Baldus, D. Barney, J. Ursino & E. Valiary (toim.), Pedagogical propositions: Playful walking with A/r/tography. Book One: Encounters. InSEA Publications.
- Poprawski, M. (2024). Audience companions leave no one behind: Spotlight on audience development practice and values in Finland. Teoksessa A. Aspegren (toim.), Audiences: 15 stories about audience development (s. 83–93). The Danish Centre for Arts and Interculture & RasmussenNordic.
- Sinisalo-Juha, E., Korhonen, A. & Hopiavuori, K. (2024). You have 20 seconds to survive [blogikirjoitus]. Humak.
- Tikkaoja, O. (2024). Luovat kulttuurieläimet: Perusteita monilajiselle taidetoiminnalle. Kulttuurieläin.
- Viinikka, L. & Lindholm, A. (2024). Nuorten osallisuuden edistäminen järjestötoiminnassa. Nuorisotyö, 78(1), 30–31.
- Finding a student for a thesis projectKeinänen, S. & Lindholm, A. (2023). Voimaantuminen. Teoksessa A. Lindholm, I. Lehtinen & A. Pelttari (toim.), Elävien kirja: Miesten syrjäytymiskierteen katkaisu sanataiteen keinoin (s. 89–91). Into Kustannus.
- Kumpulainen, K., Luonila, M. & Kattilakoski, M. (2023). Kulttuuri yhteisöresilienssin ja kestävän kansalaisyhteiskunnan rakentajana. Maaseudun sivistysliitto.
- Lindholm, A., Lehtinen, I. & Pelttari, A. (toim.). (2023). Elävien kirja: Miesten syrjäytymiskierteen katkaisu sanataiteen keinoin. Into Kustannus.
- Luostarinen, N. (2023). Building, believing, becoming: Participatory playful land art intervention for creating empathy and meliorism. International Journal of Education Through Art, 19(1), 59–67.
- Toivola, T. (2023, 24. helmikuuta). Miten luoda turvallinen ja inklusiivinen ympäristö seksuaali- ja sukupuolivähemmistöä edustaville nuorille? [artikkeli]. Humak.
- Aunola, A. & Forsell, A. (2022, 14. joulukuuta). Joustavana elämisen taito [artikkeli]. Humak.
- Janhila, L. (2022). Creative sectors cooperation as a driver of development and growth. Teoksessa M. Ikävalko & P. Vartiainen (toim.), Lessons learnt: Experiences and good practices in EDUCRO-project (s. 26–29). LAB University of Applied Sciences.
- Lindholm, A. & Kaunismaa, P. (2022). Hankkeet järjestöissä – haasteita, mahdollisuuksia ja välttämättömyyksiä. Teoksessa Järjestöt valokeilassa. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Piippo, S., Syvänen, S. & Kolehmainen, R. (toim.). (2022). Dialoginen toimintatapa (Työraportteja). Tampereen yliopisto, Työelämän tutkimuskeskus.
- Tikkamäki, K., Syvänen, S. & Loppela, K. (2022). Työyhteisötaitojen dialoginen johtaminen. Teoksessa H. Laaksonen & S. Ollila (toim.), Henkilöstöjohtamisen moninaisuus: Ajateltua, koettua, tutkittua. Oppian.
- Tilev, K. (2022a). Ikääntyneet helsinkiläiset kulttuurin harrastajina – tuloksia Armas-hankkeesta. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Tilev, K. (2022b). Kulttuurituottajien työmarkkinat, muuttuvat toimintaympäristöt ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Vartiainen, P. (2022, 2. maaliskuuta). Kulttuuriala vs. sota [artikkeli]. Humak.
- Anttonen, E. (2021). Järjestöjen rooli resilienssin vahvistajina. Kansalaisyhteiskunta, (2).
- Tikkaoja, O. (2021). Reality tinkering: An artistic approach to the abundance of the familiar [väitöskirja, Aalto-yliopisto]. Aalto University Doctoral Dissertations.
- Kuuva, S. (2020). Liike, kehollisuus ja empatia Andalusian Semana Santa -kulkueissa. Teoksessa T. Lähdesmäki, H. Pirinen & A. Waenerberg (toim.), Kulttuuriperinnön muuttuvat merkitykset: Heikki Hangan juhlakirja (s. 170–183). Taidehistorian seura.
- Muhonen, J. (2020, 27. toukokuuta). Resilienssi – kulttuurituottajan paras ystävä [artikkeli]. Humak.
- Vartiainen, P. (2019, 18. joulukuuta). Kriisi? Mikä kriisi? [artikkeli]. Humak.
- Humakas – joustokyvyn kasvualusta. (2018). Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Lindholm, A. (2017). Lähellä lähiössä: Miten luoda yhteisöllistä osallisuutta eriytyneissä lähiöissä? Väläyksiä Humakista. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Lindholm, A. (toim.). (2015). Ei-kävijästä osalliseksi: Osallistuminen, osallistaminen ja osallisuus kulttuurialalla. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
- Syvänen, S., Tikkamäki, K., Loppela, K., Tappura, S., Kasvio, A. & Toikko, T. (2015). Dialoginen johtaminen: Avain tuloksellisuuteen, innovatiivisuuteen ja työhyvinvointiin. Tampere University Press.
Ota yhteyttä
Resilientti yhteiskunta -tutkimusohjelman johtavaan tutkijaan Nina Luostariseen.