Miten kotimaisten ohjelmien tekstitykset koetaan? – Kaupallisten toimijoiden sisällöissä puutteita

Miten tv:n ja suoratoistopalvelujen katsojat kokevat kotimaiset ohjelmat? Millainen on tekstitysten nykytila? Miten tekstityksiä tulisi kehittää, jotta kotimaiset ohjelmasisällöt olisivat parempia sekä laadultaan, että saavutettavuudeltaan?

Kuuloliitto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu lähtivät yhdessä selvittämään vastauksia näihin kysymyksiin tekstitysbarometrin avulla. Alustavat tulokset julkaistiin 23.9.2021 järjestetyssä webinaarissa, jossa kielellisten alojen ja saavutettavuuden asiantuntijat keskustelivat barometrin tuloksista ja niiden merkityksestä tekstitysten laajemmassa kontekstissa.

Webinaaria oli mahdollista seurata myös kirjoitustulkattuna.

Tekstitysten nykytila

Tekstityksistä hyötyvät monet ihmiset, jotka kuuluvat monenlaisiin erilaisiin käyttäjäryhmiin. Tekstitykset tukevat kielen havaitsemista sekä parhaimmillaan mahdollistavat tiettyjen käyttäjäryhmien osallistumisen niin sanottuun livetapahtumaan. Kuten Humakin tulkkauksen ja kielellisen vahvuusalan tutkija Päivi Rainò puheenvuorossaan mainitsee, ohjelmassa kerrotun ”punchlinen”, vitsin huippukohdan, täytyy olla saatavilla ruututekstinä samaan aikaan ja samalla rytmityksellä kuin puhutun kielen, jotta kuulovammaiset katsojat voivat osallistua hetkeen.

Monesti tekstitykset nähdäänkin vain käännetyn kielen näkökulmasta, jolloin kielensisäinen saavutettavuus unohdetaan täysin. Näin ollen tekstitystä voidaan ajatella vallankäytön näkökulmasta – Kuka saa päättää, kenellä on oikeus seurata tiettyä ohjelmaa?

Saavutettavuuden ja digitaalisten palveluiden asiantuntija Sami Virtanen kertookin, että ensimmäinen tekstitystä säätelevä laki tuli voimaan vasta kymmenen vuotta sitten vuonna 2011 ja siinä keskityttiin nimenomaan viestinnällisiin oikeuksiin ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Nyt toteutetun tekstityswebinaarin keskiössä oli ihmisläheisemmin käyttäjien kokemuksellisuus ja henkilökohtaiset mielipiteet.

Millainen on hyvä tekstitys?

Syitä tekstitysten käyttöön on monenlaisia, mm. kuulemattomuus, kuulohavainnon tukeminen tai vastaanottimen pitäminen hiljaisella tai äänettömällä. Tekstitysbarometrin 158 vastaajasta yli 90% kertoi käyttävänsä tekstejä maksuttomilla kotimaisilla tv-kanavilla. Osa kanavista onnistuu tässä, kun taas toisten tekstit tuntuvat lähinnä vitsiltä. Automaattiset ohjelmatekstit voivat kuulevasta vaikuttaa hauskoilta, mutta kuulovammaiselle tai heidän läheisilleen ne ovat turhauttavia ja harmittavia. Näiden kanavien tulisikin miettiä, millaista viestiä he tekstityksillään välittävät maailmalle. Tuskin yksikään yhtiö haluaa tulla tunnetuksi ihmisiä syrjivästä toiminnasta.

Hyvä tekstitys antaa ohjelman seuraajalle mahdollisuuden kokea yhtäläisen kokemuksen audiosisällön kuulevan katsojan kanssa. Sekä asiasisältö, että puhujan sävy on käytävä tekstityksestä ilmi.

”Kyse tekstityksissä on ennen kaikkea yhdenvertaisuudesta”, toteaa Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik kommenttipuheenvuorossaan. Ei ole nykyaikaisen yhteiskunnan arvojen mukaista evätä keneltäkään pääsyä livetapahtuman kokemiseen.

Miten kehittää tekstityksiä paremmaksi?

Toisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa on totuttu ruututekstien olemassaoloon, joten tekstitysten kokonaisvaltainen tai laadullinen puute on vain resurssikysymys. Tekstitysten laadinnassa pitäisi aina olla mukana oikea ihminen, joka tarkistaa tekstitysten laadun myös saavutettavuuden näkökulmasta.

Kielensisäisten tekstitysten laatimiseen Suomi voisikin ottaa oppia ulkomailta. Kuten Päivi Rainò esityksessään havainnollisti uusimmalla James Bond-elokuvan trailerilla, on ulkomailla sisällön ymmärtämistä avustavat tekstit jo arkipäivää. Näissä ulkomaisissa ohjelmissa äänten kuvailu saa ison roolin.

Barometrin vastausten mukaan kaikista tärkeimpiä seikkoja tekstityksissä kuitenkin oli yksinkertaisesti niiden olemassaolo. Monelle katsojalle tekstitysten mahdollisuus on ohjelman valintaperuste ja näin tv-kanavienkin pitäisi kiinnittää niihin enemmän huomiota. Hyvillä tekstityksillä lisätään katsojamäärää ja tehdään ohjelmasisältö saatavaksi aivan meistä jokaiselle.

 

Tekstitysbarometri oli avoinna 23.8 – 15.9.2021 ja siihen vastasi 158 ihmistä. Kyselylomaketta jaettiin Kuuloliiton omien kanavien kautta. Lähtökohtaisesti suunnitelmissa on uusia barometri ainakin ensi vuonna jossain muodossa. Jatkuva tekstitysbarometri voi olla oivallinen työkalu sekä tekstitysten laadulliseen kehitykseen, että asenteiden ja mielipiteiden tarkasteluun. Tämän syksyisestä barometrista julkaistaan tutkimusraportti lokakuun aikana. 

 

Lue lisää Kuuloliiton toiminnasta: https://www.kuuloliitto.fi/ (linkki aukeaa ulkoiselle sivulle)

Lue lisää tekstitysten saavutettavuudesta ja toiminnoista: https://www.kuuloliitto.fi/toiminta/esteettomyys/tekstitys/ (linkki aukeaa ulkoiselle sivulle)

Lue lisää Humakin kommunikaatioasiantuntijuuden vahvuusalueesta: https://www.humak.fi/info/kommunikaatioasiantuntijuus/

Lue Humakin opiskelijan Niina Naumasen blogijulkaisu tekstittämisestä: https://www.humak.fi/blogit/videon-tekstitys-mita-huomioida-tekstittamisessa/

 

Teksti: Petra Karjalainen. Muokattu 24.9.2021.

2021-09-24 11:10:11