Multimodaalisen kommunikaation asiantuntijuus syventää osallisuutta

Tutustu tulkkauksen opintokokonaisuuksiin avoimessa
Piirrettyjä päitä keskustelemassa toistensa kanssa. Taustalla on puhekuplia, lintuja, kirjaintauluja sekä selkokielisiä kuvakortteja.

Kommunikaatioasiantuntijuuden osaamiskärki on Humakissa varsin uusi. Koulutusta on ollut nykymuodossaan vuodesta 2018 lähtien. Osaamisen uudenlainen sanoittaminen ja esiin nostaminen on luonut pohjaa uudelle hanketoiminnalle ja laajentanut verkostojamme. Toiminta on laajentunut tulkkausalan käytänteiden hyödyntämisestä perinteisen kohderyhmän ulkopuolelle suunnittele kaikille -periaatteen mukaisesti.

  • Kommunikaatioasiantuntijuuden osaamiskärjessä koulutuksen ja TKI-toiminnan ytimessä on kielellinen saavutettavuus, jolla tuotetaan tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia kommunikaatiotavasta riippumatta. EU:n saavutettavuusdirektiivin ja tulevan European Accessibility Actin myötä saavutettavat kommunikaatiotavat velvoittavat kaikkia organisaatioita.
  • Osaamiskärjen tehtävänä on tutkia ja kehittää kommunikointia tukevia menetelmiä (englanniksi Augmentative and Alternative Communication, AAC) käyttävää tulkkausta, sekä menetelmien ohjauksen pedagogisia käytänteitä. Kielellinen saavutettavuus on elimellinen osa toiminnan kehittämistä, kun tavoitteena on mahdollistaa monenlaisten ihmisten osallistuminen.

Osaamistamme voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystyössä yhteiskunnan eri osa-alueilla. Vuorovaikutusosaamisen kehittämiselle on tarvetta esimerkiksi etätyössä ja -opetuksessa. Sitä tarvitaan, kun työelämä ja muu arki muuttuu teknologiavälitteisempään suuntaan. Tarvitaan uudenlaisia vuorovaikutustaitoja ja osallisuuden mahdollistamista, jossa erilaisten ihmisten tarpeet huomioidaan toimintaa suunniteltaessa.

Julkisilta ja julkisrahoitteisilta organisaatioilta on edellytetty digitaalisten palveluiden saavutettavuutta vuodesta 2019. Valmisteilla oleva European Accessibility Act laajentaa saavutettavuusvelvoitteen koskemaan myös yksityistä sektoria lähivuosina. Kommunikaatioasiantuntijuuden osaamiskärki tarjoaa osaajia, koulutusta, tukea, hanke- ja kehittämistoimintaa tähän tarpeeseen.

Kommunikaatioasiantuntijuuden tarve lisääntyy tulevaisuudessa

Työyhteisömme monikielisyys ja pitkäaikainen yhteistyö viittomakieltä käyttävien yhteisöjen kanssa on antanut meille ainutlaatuista vuorovaikutusosaamista visuaalisessa ja kehollisessa vuorovaikutuksessa. Asiantuntijamme hallitsevat vuorovaikutuksen ja viestinnän keinot perinteisissä ympäristöissä ja vuorovaikutteisessa teknologisesti välittyneessä toiminnassa sekä edistävät moninaisuuden kohtaamista ja kulttuurivähemmistöjen tuntemusta.

Koulutamme tulkkeja, jotka osaavat hyödyntää erilaisia kommunikointia tukevia menetelmiä esimerkiksi viitottua puhetta tai kuvakommunikaatiota, joilla tuetaan, täydennetään tai korvataan vuorovaikutustilanteessa käytettyä kieltä. Suomessa on arviolta 65 000 (Kehitysvammaliitto 2020) henkilöä, jotka tarvitsevat kommunikaatioasiantuntijoiden apua vuorovaikutustilanteissaan. Suomessa arvioidaan olevan yli 1,2 miljoonaa saavutettavista verkkopalveluista hyötyvää henkilöä.

Kaksi piirrettyä hahmoa keskustelee iloisesti ja pitää käsissään suuria puhekuplia. Taustalla lentää lintu, jonka suusta tulee puhekuplasekä teksti Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Humakin logo.

Esimerkkejä kehittämistoiminnasta

Vaikka kommunikaatioasiantuntijuuden osaamiskärki on uusi, siitä on konkreettisia näyttöjä Humakin hanke- ja kehittämistoiminnassa. Tässä muutamia esimerkkejä:

  • Kuvako-hankkeessa (2017-2020) kehitettiin vastaanottokeskusten vuorovaikutustilanteita kuvakommunikaation avulla. Hankeessa kehitetty Kuvakom-mobiilisovellus toimii kommunikaatiovälineenä tilanteissa, joissa osapuolilla ei ole yhtenäistä kieltä ja he tulevat erilaisista kulttuuritaustoista. Hanke kutsuttiin esittelemään toimintaansa EU-komission edustajille vuonna 2019. Hanke kannustaa kehittämään uusia kommunikaatiovälineitä ja -ympäristöjä tulevissa hankkeissamme.
  • Ydinasia-hankkeessa (2021-2022) kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kielelliseen saavutettavuuteen ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää osaamista.
  • KuohuLab-hankkeessa luotiin yhteisöllinen ja luova kohtaamisen alusta, joka lisäsi esimerkiksi osallisuutta liikuntapalveluiden viittomakielisille asiakkaille.
  • Baana-hankkeessa kehitettiin verkostomainen rekrytointimalli maahanmuuttajien työllistymiseksi. Toiminnassa hyödynnettiin selkokieltä ja kuvakortteja vuorovaikutuksen tukena.

Kielellinen saavutettavuus mahdollistaa toiminnan suuntaamisen laajemmalle ja moninaisemmalle käyttäjäryhmälle. Haluamme kehittää kommunikointia tukevia ja täydentäviä, sekä puhetta korvaavia menetelmiä ja olla kouluttajana edelläkävijä. Tavoitteemme on tehdä uusia avauksia yhteiskunnan toiminnan kehittämiseksi saavutettavammaksi.