Parasta työssä on ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus

Opiskelu Humakissa

Seikkailukasvatuspainotteinen yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinto on yhteishaussa tammikuussa. Lehtori Tero Lämsä on pitkänlinjan humakilainen, mutta vielä varsin tuore kasvo seikkailun kahdeksanhenkisessä tiimissämme.

Kerromme viestinnässämme aika ajoin ajankohtaisista humakilaisista ja esittelemme heidän työtään. Tutustuimme hieman lähemmin lehtori Tero Lämsän mietteisiin seikkailukasvatuksen opinnoista ja syksyllä aloittavasta uudesta opiskelijaryhmästä.

Kansainvälistä kohtaamista ja itsensä haastamista

Tero on kouluttanut yhteisöpedagogeja Humakissa jo yli 10 vuotta. Seikkailun tiimiin liittymisen myötä opetuskieli on vaihtunut suomesta englanniksi.

“Tuttujen sisältöjen opettaminen englannin kielellä ja soveltaminen kansainvälisen opiskelijaryhmän tarpeisiin on vaatinut paljon työtä”, Tero kuvaa.

Opetuskielen muutos ja kansainvälinen opiskelijaryhmä ovat olleet uuden oppimista.

Pitkän taustansa ansiosta suomenkielisen yhteisöpedagogikoulutuksen lehtorina, Tero vastaa järjestö- ja nuorisotyön perusteisiin heti opintojen alussa johdattelevasta ”introduction to community education” –opintokokonaisuudesta ja ”social studies” -opinnoista.

Myös suurin osa yrittäjyys- ja viestintäopinnoista ovat Teron vastuulla. Hän on ollut vierailevana lehtorina mukana myös muissa opintokokonaisuuksissa, kuten syksyn ja talven maastojaksoilla, opinnäytetöiden ja harjoitteluiden ohjaajana.

Työskentely eri puolilta maailmaa Suomeen tulleiden opiskelijoiden kanssa on Terolle ollut erittäin mielenkiintoista, monipuolista ja haastavaakin.

“Parasta työssä on ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutus – tapahtui se sitten verkossa, tunturissa tai luokkahuoneessa.”

Työ pitää liikkeessä tai verkossa

Humakin verkostomaisuus ja seikkailuopintojen sisältö pitävät lehtorit ja opiskelijat liikkeessä. Paljon tapahtuu myös erilaissa verkkoympäristöissä.

Osa opinnoista toteutetaan verkko-opintoina, mutta erityisesti alkusyksystä ja keväällä Keski-Suomessa asustava Tero matkaa useamman kerran kuukaudessa opettamaan opetusryhmän kotikampukselle Nurmijärvelle.

Luonnonläheisessä tutkinnossa ei pääse sammaloitumaan ja kansainvälisyys on luonnollisesti aina myös läsnä.

Tero kertoo esimerkkeinä käyneensä syksyllä toisen vuoden opiskelijoiden kanssa EOE-konferenssissa Irlannissa. Helmikuussa hän lähtee saman ryhmän kanssa viikoksi talvivaellukselle Ylläs-Pallastunturin kansallispuistoon.

Maaliskuussa Tero viettää ykkösvuosikurssin kanssa viikon Rautavaaralla nuorisokeskus Metsäkartanolla. Siellä järjestetään yhteinen intensiivikurssi Humakin irlantilaisen kumppanikorkeakoulun kanssa.

Joulu-, tammi- ja helmikuussa suurin osa opiskelijoista on harjoittelussa, jolloin ei ole kontaktiopetusta. Talvikuukausina tehdäänkin mahdollisimman paljon ”toimistohommia” eli suunnittelua, arviointia ja muita kirjallisia töitä Jyväskylän toimistolta käsin.

Yhteydenpito opiskelijoihin hoituu sähköpostilla, videoneuvotteluiden välityksellä tai verkko­-oppimisalustojen kautta.

Tero Lämsä
Seikkailukasvatuksen lehtorin työhuoneena ja taukopaikkana toimivat yhtälaisesti niin metsä kuin Humakin kampusverkosto.

Seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisten oppimismenetelmien osaajien koulutusta

Nykyisten ryhmiemme opiskelijoita Tero kuvailee hyväksi yhdistelmäksi ensimmäistä tutkintoaan opiskelevia nuoria ja kokeneempia, aikaisempaa työ- ja opiskelutaustaa omaavia aikuisia.

Humakissa opiskelevassa ryhmässä on opiskelijoita eri puolilta maailmaa ja eri kulttuureista. Suomen lisäksi opiskelijoita on useasta Aasian ja Etelä-Amerikan valtiosta, Afrikasta, Australiasta ja monista Euroopan maista.

Syksyllä 2020 aloittavan ryhmän Tero toivoo olevan monipuolinen, kansainvälinen joukko seikkailukasvatuksesta ja uuden oppimisesta kiinnostuneita ihmisiä.

“Odotan tutustumista mielenkiintoisiin uusiin ihmisiin ja hyviä keskusteluja opiskelijoiden kanssa niin luokkahuoneessa kuin maastossa ja leiritulien äärellä.”

Vaikka opinnot soveltuvat henkilöille, jotka nauttivat ihmisten kanssa työskentelystä ja tekemällä oppimisesta, tulee opiskelijan olla valmis myös opiskelemaan itsenäisesti perehtymällä kirjallisuuteen ja tuottamaan tekstiä.

– Kirjallisen viestinnän osaaminen ja teoriatietoon perehtyminen ovat tärkeä osa korkeakouluopintoja, vaikka suuri osa opinnoista toteutetaankin toiminnallisin ja kokemuksellisin menetelmin muualla kuin luokkahuoneissa ja luentosaleissa.

Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnon tavoitteena ei ole kouluttaa esim. luonto- tai eräoppaita. Opiskelijat valmistuvat ryhmien ohjaamisen, ihmisten kanssa työskentelyn ja kasvatusalan ammattilaisiksi.

– Toki ripaus seikkailumieltä ja aito kiinnostus itsensä haastamiseen ja omien lajitaitojen kehittämiseen esimerkiksi melonnan, kiipeilyn tai retkeilytaitojen saralla on myös tarpeen.

Opinnoista saa lehtori Tero Lämsän mukaan vahvan osaamisen seikkailukasvatukseen ja kokemuksellisen oppimisen menetelmiin.

Tutkinnosta valmistuneet opiskelijat voivat työllistyä esimerkiksi nuorisoalalle, erilaisiin ohjaus- koulutus ja valmennustehtäviin tai hyvinvointipalveluiden pariin. Koulutus antaa myös valmiuksia seikkailu- ja elämysalan yrittäjänä toimimiseen.

Haku Bachelor of Humanities, Community Educator/Adventure and Outdoor Education -tutkintoon tapahtuu stydyinfo.fi -osoitteessa.

Lue myös uutinen hakemisesta.

Kuvat: Humakin arkisto.

9.1.2020 juttua päivitetty nykyisten opiskelijoiden lähtömaista.

 

Application period banner: Bachelor's degree in adventure and outdoor education 2020

2020-01-08 13:46:53