”Kuuluminen tarkoittaa sitä, että saa olla täysin oma itsensä”

I Belong -hankkeen tavoitteena on vahvistaa maahanmuuttaneiden naisten toimijuutta, osallisuutta ja verkostoja Suomessa taideprojektien avulla. Eri puolilta maailmaa kotoisin olevat naiset aloittivat hankkeen pilottiryhmässä 8.10.2026. Ensimmäisellä kerralla tutustuttiin, keskusteltiin siitä, mikä on tärkeää toiminnan aikana ja aloitettiin taideprojektin suunnittelu. Ryhmätoiminnassa puhutaan sekä suomea että englantia. 

Tutustumista ja luovaa lämmittelyä

Hyödynnämme hankkeen ryhmätoiminnassa luovia menetelmiä, sillä luova ja kokemuksellinen työskentely yhdessä rakentaa tutkitusti luottamusta ja kuulumisen tunnetta osallistujien kesken huomioiden myös erilaiset oppimisen tavat (Charfe et al. 2020). Lisäksi luovat ja toiminnalliset menetelmät tukevat toimijuutta, jonka edellytyksenä on, että ihminen uskoo omiin kykyihinsä (Nivala & Ryynänen 2014, s. 246). Hankkeessamme luovat ja taideperustaiset menetelmät rohkaisevat osallistujia heittäytymään, ideoimaan ja kokeilemaan yhdessä.

I Belong -pilottiryhmän ensimmäisessä tapaamisessa oli mukana kahdeksan eri ikäistä naista, jotka ovat muuttaneet Suomeen kahdeksasta eri maasta. Meitä hanketiimiläisiä ilahdutti se, että kaikki haastattelussa olleet naiset halusivat tulla mukaan toimintaan ja pääsivät paikalle ensimmäisellä tapaamiskerralla. Ensimmäisen kerran tarkoituksena oli tutustua toinen toisiimme, kartoittaa jokaisen osallistujan taitoja ja vahvuuksia, sekä aloittaa niiden pohjalta yhteisen taideprojektin ideoiminen. 

Aluksi lämmittelimme luovan harjoituksen avulla pohtien samalla, mitä kukin osallistuja haluaa tuoda yhteiseen ryhmään. Tutustuimme yhdessä Humakin turvallisemman tilan periaatteisiin ja keskustelimme turvallisen tilan luomisesta. Kirjasimme ylös asioita ja arvoja, jotka ovat meille kaikille tärkeitä toiminnan aikana ja joihin haluamme sitoutua. 

”Koti on paikka, jossa voi kukoistaa”

Työskentelytapamme on sosiaalipedagoginen, luova ja dialoginen. Dialoginen työskentely yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä perustuen avoimuuteen, läsnäoloon, tasavertaisuuteen ja keskinäiseen kunnioitukseen (Nivala & Ryynänen 2024, s. 235-236). Toiminnassamme yhteisöllinen taide perustuu osallistujien omiin tavoitteisiin ja niihin viesteihin, joita he haluavat välittää taideteoksillaan. 

Aluksi naiset pohtivat yhdessä, mitä taideprojektin avulla halutaan kertoa. Ideointi oli aktiivista ja se jatkui WhatsApp-ryhmien kautta ennen seuraavaa tapaamiskertaa. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, milloin ihminen kokee olevansa turvassa ja kuuluvansa uuteen kotimaahan. Kuten yksi osallistuja totesi: ”Haluaisin olla turkulainen, en aina ulkomaalainen.” 

Inhimillisiin perustarpeisiin kuuluvat muun muassa tarve kuulua ryhmään, kokemus turvallisuudesta, oman luovuuden ja potentiaalin hyödyntäminen, sekä merkityksellisyyden kokeminen elämässä. Kuten yksi naisista hienosti kiteytti: ”Kuuluminen tarkoittaa sitä, että saa olla täysin oma itsensä ja koti on paikka, jossa voi kukoistaa.”

Yhdessä tekeminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta

Ensimmäisen tapaamisen jälkeen yksi osallistujista lähetti koko ryhmälle positiivista palautetta:

 ”Minusta tämä toiminta oli mukava tapa ilmaista omia ajatuksia ja tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Oli kiinnostavaa nähdä, millaisia sanoja muut osallistujat valitsivat. Valitut sanat kertoivat siitä, että hyvät ihmissuhteet, toisten tukeminen ja yhteys muihin ihmisiin ovat meille tärkeitä asioita. Sosiaalisen osallisuuden näkökulmasta ajattelen, että tällainen toiminta auttaa meitä ymmärtämään, mitä tarvitaan ystävällisen ja turvallisen ympäristön luomiseen. Minun mielestäni on tärkeää, että jokainen saa osallistua ja ilmaista omia ajatuksiaan. Yhdessä tekeminen voi myös lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja auttaa ihmisiä tutustumaan toisiinsa.”

I belong -hankkeen tiimi ajattelee, että moninaisuus ja yhdessä tekeminen on rikkautta: jokainen Suomeen tullut voi tuoda mukanaan uutta osaamista, uusia näkökulmia ja uusia kansainvälisiä mahdollisuuksia. Samalla on tärkeää, että me suomalaiset kohtaamme tänne muuttaneet ihmiset kunnioittavasti ja myötätuntoisesti, avaamme verkostojamme ja opimme arvostamaan uusia näkökulmia. Taide eri muodoissaan voi avartaa ajattelua ja vahvistaa empatiaa mahdollistamalla kokemuksia, jotka ovat muutoin oman elämänpiirin ulkopuolella (Nivala & Ryynänen 2024, s. 252). Kuten yksi osallistujista totesi: ”Mosaiikki tuo erilaisia paloja yhteen ja sen kauneus perustuu kaikkiin niihin erilaisiin palasiin, joista se rakentuu.” 

Kirjoittaja

Laura Keihäs

Lähteet:

Nivala, E., & Ryynänen, S. (2024). Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillistä yhteiskuntaa ja kestävää elämää (Toinen, uudistettu laitos). Gaudeamus.

Charfe, L. et al. (2020). Creating a learning space: Using experiential learning and creativity in the teaching and learning of social pedagogy. International Journal of Social Pedagogy 9:1, 10.

Lue lisää hankkeesta