Kuinka paljon ajattelua pitää treenata viikossa? 

Teknologia romahdutti ihmiskunnan fyysisen kunnon. Kännykät ovat tuhonneet suomalaisnuorten sisun. Tekoäly on tuhoamassa ihmisen ajattelukyvyn. Jos nämä väitteet ovat totta, kuinka paljon viikossa pitää treenata ajattelemista, että ajattelukyky säilyy tai kehittyy? 

Vuoden 2025 Pisa-tutkimuksen tuloksista ilmenee, että suomalaiskoululaisten sinnikkyys on vähäistä (Ahonen et al. 2026, s. 169–174). Opetusministeri Anders Adlercreutz totesi, että oppiminen edellyttää keskittymistä, paneutumista sekä hitauden ja tylsyyden sietämistä (Frilander 2026). 
 
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anna Kontula sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Nopeatempoiseen elämään ei vain mahdu sellainen ajatus, että istutaan ja ajatellaan. Mutta me tarvitsemme myös niitä isoja ja pitkiä ajatuksia, jotta meillä säilyy yhteisönä kyky käsitellä esimerkiksi moraalia.” Kontula väläyttää ajatusta siitä, johtaako tekoäly ihmisten ajattelukyvyn rappeutumiseen samalla tavalla kuin teknologian helpottama elämä on johtanut fyysisen kunnon rappeutumiseen. (Paananen, 2026.) 

Ihmisten liikkuminen arjessa on tosiaan vähentynyt. Teollisen vallankumouksen keksinnöt loivat uusia mahdollisuuksia liikkumiseen maalla, merellä ja ilmassa ilman fyysistä aktiivisuutta. Teknologia lisäsi työelämässä tehokkuutta ja vähensi tarvetta ruumiillisen työn tekemiseen. Erityisesti 1970-luvun jälkeen myös kotityöt koneellistuivat. Viimeisimpänä kommunikointi ja asioiden hoitaminen sujuvat nekin paikoillaan ollen, puhelimilla ja ruuduilla. Fyysinen passiivisuus näkyy ihmiskuntaa kohdanneessa lihavuusepidemiassa, kun esimerkiksi USA:ssa lihavien osuus on hypännyt 1960-luvun alle 50 prosentista noin 80 prosenttiin. (Woessner et al., 2021.)  

Vaikka kuljemme autolla, istumme työpäivät ruutujen äärellä ja pesemme pyykit napin painalluksella, kaikki eivät ole fyysisesti huonokuntoisia. Moni juoksee räntäsateessa ja nostaa rautaa salilla. Ratkaisu kansakunnan fyysisen kunnon kohottamiseen ei ole teknologiasta luopuminen. Portaiden käyttö hissin sijaan taitaa olla arjen valinnoista ainoa, jossa teknologia voi jäädä toiseksi. Osa ihmisistä on valinnut fyysisesti aktiivisen elämäntavan. Yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta olisi hyvä, että mahdollisimman moni tekisi niin. 

Tuleeko ajattelukyvystä fyysisen kunnon tapaan asia, johon ihmisten pitäisi panostaa erikseen? Meillä on olemassa suosituksia siitä, kuinka paljon ja miten ihmisten pitäisi liikkua, jotta fyysinen kunto pysyy hyvänä (UKK-instituutti, 2025). Onko ajattelukyky asia, johon voisi panostaa, jotta se säilyy ja kehittyy? 

Eivät ihmiset ole olleet ennen tekoälyn tuloakaan keskimäärin mitään ajattelun olympiavoittajia. On suuria keksijöitä, viisaita filosofeja ja hengellisiä guruja, jotka ovat sinnikkäästi keskittyneet ajattelemiseen. Mutta valtaosalla meistä arkipäivän ajatukset liikkuvat pitkälti kalenterinhallinnan, kauppalistan ja suosikkisarjan juonikäänteiden parissa. Tulivatkohan esi-isämme miettineeksi iltanuotiolla pitkiä ja viisaita ajatuksia vai arkipäivän asioita?

Oppimista tapahtuu erilaisissa ympäristöissä  

Oppimisen ympäristöt antavat ihmisille mahdollisuuden kehittää ajattelukykyään. Parhaimmillaan innostumme uusista oivalluksista, jolloin tapahtuu syvää oppimista tai jopa innovaatioita. Välillä oppiminen on kuitenkin puurtamista. Joitain asioita on vain opittava ja opeteltava, vaikka ei niin kiinnostaisikaan, kuten ministeri Adlercreutz mainitsi.  

Kaiken oppimisen ei tarvitse olla puurtamista. Parhaassa tapauksessa löydämme tasapainon uusien ja perinteisempien oppimisen tapojen kesken. Esimerkiksi moni nuori on oppinut englantia peleistä ja videoista. Taidot ovat karttuneet siinä sivussa, itselle mielekkään tekemisen ohessa. Kielen opiskelu ”perinteisin” ja sinnikkyyttä vaativin tavoin ei todennäköisesti olisi johtanut yhtä hyvään oppimiseen. Mieti oman arkesi esimerkkejä: Jos et ole tekniikkaorientoitunut, onpa hienoa, kun tekoälyn tai vaikka videoiden avulla voi opetella, miten lasinpyyhkijän sulat vaihdetaan. Jos et ole kokkailuorientoitunut, onpa mahtavaa, kun tekoäly kertoo sinulle, mitä ruokaa pystyt valmistamaan jääkaapin sisällöstä. Tämä kaikki on pois siitä, että yrittäisimme sinnikkäästi päästä lopputulokseen vain oman ajattelun tai muiden perinteisempien metodien kautta. Lopputulos on parempi kuin epäonnistuminen tai luovuttaminen. Samalla voi tapahtua oppimista.   

Miten ja millä tavalla ajattelemista voi treenata? 

Kuntourheilu ei ole kovinkaan vanha ilmiö. Suomessa sen voi katsoa alkaneen 1960-luvulla. Ylen ohjelmissa kansalaisia kannustettiin liikkumaan (Himberg, 2013). Kunnat rakensivat urheilupaikkoja kuten uimahalleja ja pururatoja tavallisten kuntoilijoiden käyttöön (Poso, 2023).   

Koululiikunnassa tutustutaan erilaisiin urheilulajeihin niin, että mahdollisimman moni löytäisi jonkin itselleen mielekkään tavan liikkua. Koulujen lukuaineissa tutustutaan erilaisiin ajattelua kehittäviin aloihin. Sielläkin on hyvä kokeilla kaikkea, mutta voisiko joissakin asioissa valita tekoälyn käyttämisen, jos tarkempaan perehtymiseen ei ole motivaatiota?  

UKK-instituutin (2026) tutkimuksen mukaan 7–20-vuotiaista suomalaisista 32 prosenttia saavutti liikuntasuosituksen. Suomalaisnuorista tehty pitkittäistutkimus osoitti, että säännölliseen liikuntaan johtaa omaehtoinen motivaatio, jossa nuori kokee käyttäytymisen merkitykselliseksi, osaksi omaa minäkuvaansa ja usein myös nauttii siitä. Kontrolloitu motivaatio eli esimerkiksi negatiivisten tunteiden välttäminen tai vanhempien tai opettajien totteleminen ei johda säännölliseen liikkumiseen. (Peltonen, 2026.)    

Valtaosa ei liiku suositusten mukaisesti, kun arjesta selviää mukavasti vähemmälläkin liikkumisella. Todennäköisesti – jatkossa enenevissä määrin – valtaosa ei myöskään ajattele niin paljon, syvästi ja ajan kanssa kuin ajattelukyvyn kehittymiselle olisi hyväksi.  

Ikäihmisille tehdyn kognitiivisen harjoittelun seurannasta on saatu tuloksia, joissa kahdesti viikossa tehty noin tunnin mittainen kognitiivinen harjoitus johti parempaan suorituskykyyn vielä viiden vuoden kuluttua, kun harjoitettu osa-alue oli päättelykyky tai ajattelun nopeus. Samassa tutkimuksessa muistia harjoittaneilla vaikutusta ei enää näkynyt. (Pitkälä, 2014.) 

Miten voidaan tukea ihmisten halukkuutta treenata ajattelua? Mikä motivoi ajattelun treenaamiseen? Missä ajattelemista voi treenata? Mikä on oppilaitosten rooli asiassa? Voimme olla uuden ja uhkaavan äärellä. Toisaalta voimme olla jonkin uuden ja upean äärellä. Mikä on ajattelun Naisten kymppi, Jukolan viesti ja Finlandia-hiihto? Uimahalli, punttisali ja pururata? Ehkä se on meille ihan selvää 2080-luvulla. Toivottavasti kohdataan silloin treeneissä!

Kirjoittaja:

Jonna Aakkula

Lähteet:

Ahonen, A., Kotila J., Hienonen, N., Hiltunen, J., Kauppinen, H., Kilpi, N., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nazeri, F., Nissinen, K., Puuhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. (2026). Pisa 2025 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:44. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/46487407-f42b-4761-83d7-5efa226c43be/content 

  
Frilander, J. (8.9.2026). Adlercreutz heikkenevistä Pisa-tuloksista: Maailma houkuttaa 15 sekunnin videoilla, oppiminen vaatii keskittymistä. Yle.  
https://yle.fi/a/74-20245104 
 
Paananen, V. (31.7.2026). Tuntemamme yhteiskunta loppuu nyt, sanoo Anna Kontula.  
Helsingin Sanomat.  
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012066984.html 
 
Peltonen, M. (3.11.2026). Omaehtoinen motivaatio auttaa liikkumaan säännöllisesti. Helsingin yliopisto.   
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/talous/omaehtoinen-motivaatio-auttaa-liikkumaan-saannollisesti 
 
Himberg, P. (15.3.2013). Kuntoruutu aloitti valistavien liikuntaohjelmien aikakauden. Yle.  
https://yle.fi/a/20-113863 
 
Pitkälä, K. (20.3.2014). Ikääntyneiden kognitiivinen harjoittelu kantaa pitkälle. Potilaan Lääkärilehti. Haettu 24.9.2026 osoitteesta https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/ikaantyneiden-kognitiivinen-harjoittelu-kantaa-pitkalle/ 
 
Poso, E. (2023). Näyttää siltä, että meillä on Suomessa kilpaurheilun rinnalle kohoamassa joka miehen ja naisen kuntourheilu.” Kuntoliikuntaa ja kilpaurheilua koskevat diskurssit Stadion-lehdessä 1963–1980  [Pro Gradu, Jyväskylän yliopisto]. JYX.  
https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_85506 
 
UKK-instituutti. (16.9.2025). Aikuisten liikkumisen suositus. Haettu 11.9.2026 osoitteesta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/?srsltid=AfmBOoqQFDGYuWPqBFGrVPHoQmxRqLn9vW2uVelmGdB2WWva9bgAuow4 
 
UKK-instituutti. (12.1.2026). Lasten ja nuorten liikkuminen Suomessa. Haettu 9.9.2026 osoitteesta https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa/lasten-ja-nuorten-liikkuminen-suomessa/?srsltid=AU7gw4XP12ybeEUsH7xU4miwcbf9f7BqHTHwUfgUZT7ut8UmgeJNNnPN 

Woessner M. N., Tacey A., Levinger-Limor A., Parker A. G., Levinger P. and Levinger I. (2021) The Evolution of Technology and Physical Inactivity: The Good, the Bad, and the Way Forward. Front. Public Health, vol 9/2021. doi: 10.3389/fpubh.2021.655491