Digiharrastamalla kohti opintoja ja työelämää?

Digitaalinen kehitys on avannut uusia ja monimuotoisia sosiaalisen harrastamisen muotoja, jotka ovat luonteva osa nuorten arkista elämää. Digitaalinen harrastaminen voidaan käsittää monimuotoisena vapaa-ajan toimintana, jota voidaan toteuttaa sekä lähitoimintana, verkossa tai näiden yhdistelmänä. Tässä yhteydessä määrittelemme digitaalisen harrastamisen ohjatuksi ja tavoitteelliseksi sosiaaliseksi toiminnaksi erotuksena esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuvalle spontaanille ja päämäärättömälle sosiaalisen median selaamiselle.

Vaikka digitaalinen harrastaminen yhdistetään usein digitaaliseen pelaamiseen, on se paljon muutakin. Digitaalinen harrastustoiminta voi keskittyä esimerkiksi pelien kehittämiseen, pelisisältöjen tekemiseen, peligrafiikoiden ja musiikin tai sosiaalisen median sisältöjen luomiseen. Eivätkä mahdollisuudet rajoitu ainoastaan tähän. Digitaalisen kehityksen myötä myös harrastustoiminnan mahdollisuudet ovat käytännössä rajattomat: lähes kaikkea voidaan harrastaa nyt ja tulevaisuudessa myös digitaalisesti.

NEET-tilanteiden pitkittymisen estäminen on kriittistä

Kuten muuhunkin sosiaaliseen harrastamiseen, myös digitaaliseen harrastustoimintaan linkittyy vahvasti sosiaalinen ulottuvuus. Nuorille merkityksellisiä, sosiaalisia suhteita solmitaan niin verkossa kuin lähiyhteisöissä.  Nuoruuden sosiaalisella harrastustoiminnalla on todettu olevan mielenterveyttä suojaavia vaikutuksia pitkälle aikuisuuteen.  Korkea sosiaalinen vapaa-ajan aktiivisuus nuoruusiässä suojaa muun muassa mieliala-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöiltä, jotka ovat NEET-tilanteissa (not in Employment, Education or Training) oleville nuorille heidän ikätovereitaan yleisempiä.

NEET-tilanteissa olevat nuoret ovat laaja ja moninainen joukko. Eniten NEET-tilanteissa olevia nuoria on 25-29-vuotiaiden (12,3%) nuorten aikuisten joukossa. Useimmilla NEET -tilanne on ohimenevä ja normaali nuoruuteen kuuluva elämänvaihe. Pitkittyessään NEET-elämäntilanne voi vaikeuttaa nuoren opintoihin ja työelämään kiinnittymistä, ja sillä voi olla vaikutuksia jopa nuoren tulevaan työuraan ja palkkakehitykseen. NEET-tilanteen pitkittymistä tuleekin ennaltaehkäistä kaikin keinoin sekä kehittää toimintamalleja, jolla pitkittyneisiin NEET-tilanteihin ajautuneita nuoria voidaan paremmin tukea kohti opintoja ja työelämää.

Digitaalisesta harrastustoiminnasta polkuja työelämään ja opintoihin

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja LAB ammattikorkeakoulun kolmevuotisessa HOPE-hankkeessa (2024-2027) vahvistetaan NEET-tilanteissa olevien 16-29-vuotiaiden nuorten työllistymisen ja opiskelun edellytyksiä, hyvinvointia ja osallisuutta ryhmämuotoisen digiharrastustoiminnan keinoin. Digitaalisia ryhmätoiminnan malleja on jo kehitetty syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin tukemiseksi esimerkiksi pelaamisen näkökulmasta. Nuorten syrjäytymiskehitysten ehkäisyssä digitaalinen harrastustoiminta nähdäänkin uutena, lupaavana mahdollisuutena.

Digitaalisesta, sosiaalisesta harrastustoiminnasta haetaan uusia keinoja NEET-tilanteissa olevien nuorten palveluiden kehittämiseksi sekä nuorten työllistymisen ja opintoihin hakeutumisen edellytysten vahvistamiseksi.  Digitaalisen harrastustoiminnan suosion kasvaessa kysyimme hankkeen yhteistyökumppaneina toimivilta nuorisotyön ammattilaisilta, millainen digitaalinen harrastustoiminta kantaa parhaiten NEET-tilanteessa olevia nuoria polulla kohti opintoja ja työelämää.

Kulmakivinä turvallisuus, saavutettavuus, esteettömyys ja sensitiivisyys

HOPE-hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat kuntien ja kolmannen sektorin edustajat pitävät saavutettavuutta ja esteettömyyttä sekä sensitiivisyyttä ja turvallisempia tiloja kaikkein merkityksellisimpinä asioina digitaalisen harrastustoiminnan järjestämisessä. THL:n suositukset NEET-nuorten palveluiden järjestämisestä tukevat tätä havaintoa: NEET-tilanteissa oleville nuorille suunnatun toiminnan tulee olla mahdollisimman helposti saavutettavaa, esteetöntä ja turvallista.

”Henkiseen tai psykologiseen ja fyysiseen turvallisuuteen liittyvät teemat korostuvat tätä nykyä yleisestikin nuorten piirissä – tämä näkyy esimerkiksi monissa viime vuosien opinnäytteissä, joissa on kartoitettu nuorten kokemuksia nuorten työpajojen toiminnasta”, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n etsivän nuorisotyön asiantuntija Miikka Piiroinen avaa. Piiroinen painottaa, että nuoret pitävät tärkeänä sitä, että vuorovaikutustilanteiden ehdot käydään läpi kaikkien osapuolten kanssa ja että nuoret itse saavat aktiivisesti olla näitä sosiaalisen kanssakäymisen ehtoja määrittelemässä.

HOPE-hankkeen erityisenä kohderyhmänä ovat naissukupuoliset sekä ei-binäärisen sukupuolijaottelun ulkopuolella olevat henkilöt. Kentaurin selvityksen (2021) mukaan erityisesti sukupuoltaan määrittelemättömille nuorille on vaikeampaa löytää turvallisia harrastamisen ympäristöjä binäärisiin sukupuoliin identifioituviin nuoriin nähden. Esimerkiksi binäärisesti sukupuolitetut fyysiset tilat tai ryhmätoiminnot voivat muodostaa merkittäviä esteitä sateenkaarinuorten harrastamisen mahdollisuuksille.

Vaikka digitaaliset toimintaympäristöt voivat ratkoa moniin fyysisiin tiloihin liittyviä osallistumisen esteitä, eivät nekään ole immuuneja syrjinnälle, häirinnälle tai kiusaamiselle. ”Sensitiivisyys ja turvallisemman tilan periaatteet ovat tärkeitä, jotta osallistujat kokevat olonsa turvalliseksi ja voivat osallistua toimintaan ilman pelkoa syrjinnästä. Tämä on erityisen tärkeää sateenkaarinuorille, jotka ovat muita nuoria haavoittuvammassa asemassa”, toteaa SETA ry:n verkkonuorisotalo Loisteen hankepäällikkö Sanna Immonen.

Osallistumisen kynnykset poistamalla korjaaviin kokemuksiin

Digitaalisen ja sosiaalisesti vahvistavan harrastustoiminnan ytimessä on havaita kaikki ne näkyvät ja näkymättömät kynnykset, jotka vaikuttavat harrastustoimintaan osallistumiseen. Turvallisuuden, esteettömyyden, saavutettavuuden ja sensitiivisyyden kokemukset ovat osallistumisen kynnyksiin vahvasti sidoksissa. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n Miikka Piiroinen muistuttaa, että nämä kynnykset voivat olla joskus vaikeasti havaittavia jopa nuorisoalan ammattilaiselle. Tällöin nuori saattaa jäädä vähin äänin toiminnasta pois tai olla tulematta paikalle lainkaan.  ”Monella ulkopuolisuutta kokevalla nuorella voi olla negatiivisia kokemuksia muista nuorista, aikuisista tai ryhmätilanteista. Tärkeää olisikin tarjota näille nuorille korjaavia kokemuksia näistä”, painottaa Piiroinen.

Erityisen tärkeää on oppia tunnistamaan ennalta toimintaan osallistumisen esteet, jotta jokaisella nuorella olisi aidosti yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua harrastustoimintaan. SETA ry:n Sanna Immonen muistuttaa, että osallistumisen esteitä madalletaan esimerkiksi viestimällä turvallisemman tilan periaatteista ennakoiden ja riittävän selkeästi: “Sateenkaarinuorille osallistumisen kynnystä madaltava toimi on viestiä toiminnassa noudatettavista turvallisemman tilan periaatteista selkeästi etukäteen sekä kertoa esimerkiksi jo toimintaa käynnistäessä, että toiminnassa kunnioitetaan jokaisen nuoren itsemäärittely- ja itsemäärittelemättömyysoikeutta”, kertoo Immonen.

Kynnyksiä havaitsemalla ja madaltamalla sekä korjaavat kokemukset tavoitteena HOPE-hanke ryhtyy rakentamaan nuorille uudenlaisia harrastamisen polkuja kohti opintoja ja työelämää. Ensimmäiset Diggaan! -digiharrastusryhmät starttaavat kevätkaudella 2025 Uudenmaan ja Etelä-Karjalan alueilla sekä verkossa.

 

Lähteet

Gregg, P & Tominey, E. (2005). The wage scar from male youth unemployment. Labour Economics, 12(4), 487–509. https://doi.org/10.1016/j.labeco.2005.05.004

Karjalainen, P., Huikko, E., Appelqvist-Schmidlechner, K., Jahnukainen, J., Manninen, M., Eväsoja, M. & Kautto, T. (2022) Suosituksia perusterveydenhuollon toimijoille: Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdehoito. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-965-8

Kaunismaa, P., Sinisalo-Juha, E., Tormulainen, A. & Vaara, L. (7.9.2021) Harrastus- ja järjestötoiminnan merkitys nuorten elämässä. Tutkimusartikkeli. Osaamiskeskus Kentauri. Haettu 9.12.2024 osoitteesta: https://kentauri.fi/wp-content/uploads/2021/09/Harrastus-ja-jarjestotoiminnan-merkitys-nuorten-elamassa_Artikkeli_7.9.2021.pdf

Koivumäki, N-E., Konttinen, J., Kostian, K.; Pakarinen, K., & Sorola, S. (2023) Pelitoimintojen opas: miten päästä alkuun ryhmätoiminnassa. Game Over? – Continue!-hanke. Savonia ammattikorkeakoulu. Haettu 9.1.2025  https://gameover.savonia.fi/wp-content/uploads/sites/31/2023/12/Pelitoiminnan-opas.pdf

Suojanen, S. (2024). Syrjässä, muttei syrjäytynyt – Tutkimus työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten hyvinvoinnista. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. Haettu 30.12.2024 osoitteesta: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/177674/Suojanen_Stella_Opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Timonen, J., Niemelä, M., Hakko, H., Alakokkare, A., & Räsänen, S. (2021) Associations between Adolescents’ Social Leisure Activities and the Onset of Mental Disorders in Young Adulthood.  Journal of Youth and Adolescence. https://doi.org/10.1007/s10964-021-01462-8

THL 2023a (5.12.2023). Nuorten digipelaaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 2.12.2024 osoitteesta: https://thl.fi/aiheet/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/rahapelit/nuorten-pelaaminen/nuorten-digipelaaminen

THL 2023b (7.12.2023). Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu 3.12.2024 osoitteesta: https://thl.fi/aiheet/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#neet