Humakin vlogeja ja blogeja Viittomakielten päivän 12.2. ja C.O. Malmin syntymäpäivän kunniaksi

On jälleen se hieno aika vuodesta – kansallista viittomakielten päivää vietetään tänä vuonna keskiviikkona 12.2.2025. Päivä on suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen juhlapäivä. Kyseinen päivä on myös kuurojenopetuksen isän C.O. Malmin (1826-1863) syntymäpäivä. Malmin ja viittomakielen päivän kunniaksi Humak julkaisee viikolla viisi mielenkiintoista vlogia/blogia. Tervetuloa seuraamaan! 

Viikon vlogit ja blogit:

Julkaisemme joka päivä vlogit/blogit tässä uutisessa. Viitoituille vlogeille ei ole tekstitystä, mutta löydät vastinetekstin tästä uutisesta.

  

Ma 10.2.2025

Paloja kuurojen valokuvauksen historiasta 

Kirjoittaja: Outi Ahonen, Humakin lehtori, väitöskirjatutkija 

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Vlogissani kerroin, miten Svante Lagergrén (1844-1900) sai oppia valokuvausta David Fritz ja Maria Hirneiltä ollessaan puusepän työssä Turun kuuromykkäin koulussa.  Svanten viittomanimi muodostui hänen paksuista viiksistään. Lisätietoja Svantesta löytyy Kuurojen museon sivulta: http://www.kuurojenmuseo.fi/?p=528&lang=fi Hirnien pariskunta otti myös paljon valokuvia sanakirjaa varten. Tästä voit nähdä Hirnien sanakirjaa: https://suvi.viittomat.net/signsearch.php?a_id=3432&showvideo=variationvideo_4118_5345 

Entäs heidän jälkeen 1900-luvulla? Olen huomannut, miten moni kuuro on taitava ottamaan valokuvia. Kuuroilla on yleensä aika hyvä silmä, jos katsoo vanhoja valokuva-albumeja. Ainakin 1950-luvulta lähtien moni kuuro alkoi harrastaa myös kaitafilmausta. Viittomakielisestä kirjastosta löytyy mielenkiintoisia filmejä. https://viittomakielinenkirjasto.fi/kategoria/kaitafilmit/ 

Perustettiin myös kamerakerhoja mm. Helsinkiin, Jyväskylään. Aura Ahlbäck kirjoitti paljon kamerakerhon toiminnoista kuurojen lehtiin, sillä pidettiin myös valokuvakilpailuja. 

Niin, pidän myös valokuvauksesta. Olen huomannut, miten valokuvat auttavat kuuroja muistamaan paremmin asioita esimerkiksi muistitietotutkimuksissani. Moni kuuro tekee valokuvausta, mutta enimmäkseen päätoimisen työn ohella. Yksi heistä on esimerkiksi Jussi Rinta-Hoiska, jonka kanssa olen tehnyt haastattelumatkoja viime kesänä Pohjanmaalla. Jussi otti muotokuvia minun tekemien haastattelujen pohjalta. Saa nähdä, miltä valokuvat näyttävät! Ensi kesänä pidetään Ähtärissä valokuvanäyttely Pohjanmaan kuuroista. 

 

Ti 11.2.2025

Kulttuurien ja kielten kohtaamista Helsingissä

Kirjoittajat: Danny De Weerdt, FM, tulkkauksen lehtori, Humak, Hanna Niutanen-Di Renzo, KM, opettaja, Kuurojen Kansanopisto ja Arttu Liikamaa, FM, tulkkauksen lehtori, Humak

Löydät tiistain blogin tästä ja vlogin alta:

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Ke 12.2.2025 

Kirjoittaja: Outi Ahonen, Humakin lehtori,väitöskirjatutkija 

C.O.Malmin muisto  

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Vlogissani kerroin suomalaisella viittomakielellä, miten C.O.Malmin (1826-1863) syntymästä on jo 199 vuotta. Voimme muistella, miten hänen vanhempansa olivat huolestuneita poikansa koulutuksesta. Poika oli oppimishaluinen, joten perhe laittoi hänet Ruotsiin kouluntaipaleelle. Ruotsalaiset olisivat halunneet pitää Malmin, mutta hän päätti palata kotimaahansa tuomaan kuuroille valoa. Hän perusti koulun kuuroille vain 20-vuotiaana. Malmin elämä jäi lyhyeksi, sillä hän menehtyi jo 37-vuotiaana. Siitä huolimatta hänen elämäänsä mahtui paljon asioita.  

Muistelu tapahtuu usein viittoen tai kirjoittaen, mutta myös käymällä katsomassa paikkoja. Kuurojen ja viittomakielisten yhteisön paikan muisti C.O.Malmista on ainakin kaksi: Porvoossa ja Turussa. Porvoon entisen kuurojen valtion koulun pihalla sijaitsee vuonna 1926 Juho Felix Talvian (1879-1960) tekemä näköispatsas C.O.Malmista. Silloin vuonna 1926 kokoontui koko Suomen kuuromykkiä (sen ajan nimitys kuuroista ja viittomakielisistä) Porvooseen viettämään Malmin 100v.syntymäpäivän muistojuhlaa. Albert Tallroth (1871-1899) oli myös kuuro taiteilija Talvian lisäksi. Tallroth teki C.O.Malmin rintakuvan Turun hautausmaalle vuonna 1898.  

 

To 13.2.2025 

Viittomakielen tulkeista on moneksi 

Arttu Liikamaa, FM, tulkkauksen lehtori, humanistinen ammattikorkeakoulu 

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Viime vuoden viittomakielten päivän viikolla julkaisin vlogin Viittomakielen tulkkauksen loppukoe ja työelämäpätevyys, jossa avasin tarkemmin tulkkauksen loppukokeen arvioinnin vaikutuksesta siihen, että voiko työskennellä viittomakielen tulkkina työelämässä. Samaisen vlogin yhteydessä lupasin selvitellä mihin valmistuneet viittomakielen tulkit (arvosanasta riippumatta) ovat työllistyneet. Kaikista valmistuneista, kun ei välttämättä tule viittomakielen tulkkeja syystä tai toisesta. Esittelen videolla nyt muutaman henkilön, joilla on viittomakielen tulkin paperit taskussa. Osa heistä on työskennellyt tulkkina jonkun aikaa ja sittemmin vaihtanut alaa, ja osa taasen on suoraan työllistynyt muuhun alaan.  Joillakin heillä on ennestään ollut joku toinen ammattitutkinto tai sitten on opiskellut lisää jälkeenpäin työllistyäkseen nykyiseen pestiin. On myös niitäkin, jotka ovat työllistyneet muuhun alaan pelkästään tulkin papereilla.  Viittomakielen käytön suhteen osa käyttää sitä päivittäin nykyisessä työssään ja osa taasen puolestaan harvemmin. Taustat ja viittomakielen käytön aste siis vaihtelevat yksilöittäin. 
 
Viittomakielen tulkin opiskelussa saadaan viittomakielen kieli- ja tulkkaustaidon lisäksi myös mm. kielitietoutta, ymmärrystä yhteisöstä, sen kulttuurista, identiteeteistä ja arvoista. Ennen kaikkea nähdä maailmaa uusien linssien kautta – viittomakielisen yhteisön kautta. Näin ollen, muihin aloihin työllistyvät ‘tulkit’ jalkauttavat ja levittävät tätä tietoutta viittomakielestä ja sen yhteisöstä kukin eri tavoin omassa työympäristössään. Ympäri Suomea on lukemattomia ihmisiä, joilla on viittomakielen tulkin tutkinto. Olen silloin tällöin törmännyt eri paikoissa yllättäen viittovaan ihmiseen ja keskustelun kautta ilmennyt hänen opiskelleensa tulkiksi. Nämä kohtaamiset, olipa kyseessä asiakaspalvelu tilanne tai ihan muuten vaan tavallinen arkinen tilanne yllättävissä konteksteissa ovat tuoneet minulle aina hymyn huulen ja hyvän mielen loppupäiväksi. Viittomakieli on jollain tavallaan se rikkaus kaikissa meissä! 
 
Lämpimät kiitokset videolla esiintyville henkilöille: 

• Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkija Sanna Nordlund
• HUS-kuntoutusohjaaja Mira Vuoriheimo   
• VR palveluneuvoja Olga Klementieva
• Yle toimittaja Ilkka Kilpeläinen
• Humakin koulutussuunnittelija Karoliina Miettinen
• Humakin englannin ja ruotsin kielen lehtori ja Åbo Akademin väitöskirjatutkija Eeva Pekanheimo
• Kuurojen Liiton erityisasiantuntija Pirkko Selin-Grönlund 
  

Pe 14.2.2025 

Haasteista hyödyksi – opetusalan työelämätulkkauksessa

Danny De Weerdt, tulkkauksen lehtori
Arttu Liikamaa, tulkkauksen lehtori

Blogi: Haasteista hyödyksi – opetusalan työelämätulkkauksessa – Humanistinen ammattikorkeakoulu

”Vuonna 2024 Danny De Weerdt julkaisi blogin “Pieni ponnistus voi tuntua suurelta taakalta – ajatuksia työelämän tulkkauspalveluista”. Blogissaan Danny kertoi siitä, kuinka työelämätulkkauksen järjestäminen voi olla kuormittavaa. Tällä kertaa haluamme tuoda esille toisenlaisen näkökulman. Kerromme miten haasteet työelämäntulkkauksen järjestämisessä voidaan kääntää myös hyödyksi.

Yleisesti työelämässä kohdataan kaikenlaisia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan ja siten kehittämään työelämän toimivuutta sekä tuloksellisuutta. Työelämätulkkauksen järjestämisen haasteita ei ole vielä onnistuttu kokonaan ratkaisemaan.”

Video (YouTube): Danny De Weerdt: Haasteista hyödyksi – opetusalan työelämätulkkauksessa