Tiedätkö, mikä on punahärö? Entä korpikolva? Tiedätkö, mitä ne kertovat meidän metsistämme? Metsähallituksen Beetles LIFE –hankkeen päätähtinä ovat kahdeksan kovakuoriaista, joiden kotinurkkia parantamalla hoidetaan koko metsän ekosysteemiä. Humak toimii hankkeessa Metsähallituksen kumppanina vieden kovakuoriaisten viestiä eteenpäin kulttuurin ja kasvatuksen keinoin. Beetles LIFE on toimijoiden kolmas yhteishanke. 

Kuoriaiset indikaattorilajeina 

Metsän vaikutukset ihmiselle ovat mittaamattoman arvokkaat. Välillä kuitenkin tekee hyvää katsoa metsää hieman syvemmin ja ihmisestä irrallisena, tässä tapauksessa kovakuoriaisten ja muiden hyönteisten kotina. Metsä kätkee sisälleen indikaattorilajeja, joiden olemassaolo heijastelee laajemminkin metsäluonnon tilaa ja hyvinvointia. Metsäluonnon indikaattorilajeja Beetles LIFE –hankkeessa ovat punahärökorpikolvalahokapo, kaskikeiju, havuhuppukuoriainen, mäntyhuppukuoriainen, haavansahajumi ja palolatikka. Hoitamalla indikaattorilajien elinympäristöä, hoidetaan samalla tuhansien muiden ekosysteemillemme tärkeiden hyönteislajien ympäristöä. (Metsähallitus 2020.)  

Beetles LIFE -hankkeen merkittävimmät, Metsähallituksen toteuttamat toimenpiteet liittyvät metsien ennallistamiseen ja lahopuun sekä haavan – eli hyönteisten ideaalien kotien – lisäämiseen. ”Kesällä 2019 ennallistamispolttojen lieskat tekivät töitään Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, ja nyt on aika tehdä näiltä paikoilta kerätyistä hyönteisistä lajistomäärityksiä. Sormet, varpaat ja kaikki muukin mahdollinen on ristissä, josko joukossa olisi vaikkapa havuhuppukuoriaisia tai palolatikoita!”, toivoo hankkeen viestintäsuunnittelija Ilkka Numminen Metsähallituksesta.  

Metsähallituksen toimenpiteet ovat merkittäviä ja konkreettisia. Metsäluonnon hyvinvointi on kuitenkin kaikkien yhteinen asia, mutta vain harva tietää, miten voisi siinä itse auttaa. Tämän vuoksi aiheesta viestiminen on erityisen tärkeää.  

Kovakuoriaspuvussa oleva nainen kurkaa kohti kameraa laiturilla.
Yhden uhanalaisen kovakuoriaisen, Punahärön, voi tavata hahmon muodossa projektiin liittyvissä tapahtumissa ja Koppisradalla. Kuvassa: Margit Ojaniemi.

Kovakuoriaisten viestinviejinä 

Hankkeessa viedään kovakuoriaisten viestiä metsien suojelun kannalta tärkeille kohderyhmille, kuten lapsille, nuorille, metsänomistajille ja päättäjille. Viesti on selkeä; sinäkin voit auttaa vaalimalla koppiksille tärkeää lahopuuta ja haapaa. Haasteena onkin, että koppiksien olemassaolosta, eikä niiden yhteydestä metsän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, edes tiedetä. Tässä astuvat kuvaan Humakin opiskelijat. 

Kovakuoriaisten viestiä viedään Beetles LIFE -hankkeessa uusille kohderyhmille toiminnallisuus ja elämyksellisyys kärkinä. Lukuisia innovatiivisia taide-, tuotanto- ja yhteisölähtöisin menetelmin toteutettuja opiskelijaprojekteja on jo saatettu maaliin, näistä esimerkkinä Biisisanoittamo ja Koppisrata. Lisäksi hankkeessa on toteutettu mm. opinnäytetöitä, satukirja ja teatteriesitys. Parhaillaan vireillä on viestintäkampanja sekä tubetusprojekti. Faktapohjaista tiedenäkökulmaa projekteihin tuo Metsähallituksen suojelubiologi Mervi Laaksonen. 

Kovakuoriaspuvussa oleva henkilö poseeraa kaatuneen puun vieressä.
Metsä, ja siellä erityisesti lahopuut ja haapa, ovat kovakuoriaisten kotipaikkoja. Kuvassa: Margit Ojaniemi.

Piiloviestintää biiseillä 

Yksi valtamediankin näkyvyyttä saanut projekti on Humakin kulttuurituotannon opiskelijoiden Margit Ojaniemen ja Niina Bruunin vetämä Biisisanoittamo-projekti, jonka sisältönä oli sanoituskilpailu. Biisisanoittamo projektina ei suoraan viittaa kovakuoriaisten elinolojen parantamiseen, mutta tässä piileekin koko projektin ydin. Projektin keskiössä on ihmisten saavuttaminen piiloviestien, eli sanoitusten keinoin. Sanoitusten teemana oli hankkeeseen sopien luonnonsuojelu ja koppakuoriaiset. ”Mitä enemmän luonto ja sen monimuotoisuus ovat osana ihmisten tietoisuutta, arkea ja elämää, sitä enemmän sitä halutaan vaalia. Ja mikä olisikaan helpommin lähestyttävä tapa tuoda esimerkiksi kovakuoriaisia arkeemme kuin laulun ja musiikin muoto?”, Ojaniemi havainnollistaa. Biisisanoittamon vahvuuksia on myös sen ajattomuus – laulut elävät ja sanoituksia voi muokata vaikkapa runokirjan muotoon.  

Biisisanoittamo onnistui välittämään viestiä koppiksista laajasti. Itsessään jo kilpailuun osallistuminen on kasvattanut vahvasti tietoisuutta lajeista, koska sanoituksien teko vaati taustatutkimusta ja näin ymmärrys lajien merkityksestä luonnon hyvinvoinnille kasvoi. Sanoituksia tuli kilpailuun n. 130 kappaletta. Ojaniemi kertoo, että Spotifyssa voittajabiisiä on kuunneltu noin 1000 kertaa ja Biisisanoittamon sparrausvideot somessa saivat n. 2500-3000 katsojaa. Positiivista palautetta on tullut todella paljon. ”Moni projektiin osallistunut kertoi, että Biisisanoittamo on tarjonnut paljon uutta tietoa kovakuoriaisista sekä innostanut tutkimaan luonnonsuojelulajeja lisää”, Ojaniemi jatkaa. 

Koppisradalla tutkitaan yhdessä ja opitaan tekemällä 

Yhteisöpedagogi Mira Sténin projektin – Koppisradan – päätavoitteena oli luonnonsuojeluviestin vieminen perheille. ”Ytimessä on välittää tietoa siitä, mikä merkitys kovakuoriaisilla on ekosysteemille”, Stén avaa projektin taustoja. Koppisradalla pohditaan tekemisen keinoin, mitä kenelläkin kuoriaisella on meille sanottavaa ja opetettavaa. 

Koppisradan vahvuuksia on sen mukautuvuus eri ikäryhmille. Stén kertoo, että rata koostuu kolmesta tehtäväkokonaisuudesta ja ajatuksena on, että osallistuja voi valita yhden tai tehdä kaikki. Toiminnallinen tehtäväkokonaisuus sopii selkeästi leikki-ikäisille vanhempineen, ja toisessa tehtäväkokonaisuudessa on puolestaan huomioitu saavutettavuus. ”Kolmannen kokonaisuuden teemana on mielen hyvinvointi ja oman luontokäsityksen vahvistaminen – tehtävät toteutetaan ajatuksen tasolla ja ovatkin enemmän aikuisille suunnattu”, Sten kuvailee. 

Stén on itse vetänyt Koppisrataa eri kohteissa, mutta muistuttaa että rata sekä sen yhteyteen suunniteltu peli sopivat hyvin myös itsenäisesti tehtäväksi. Tämä avaa hienon mahdollisuuden viedä Koppisrataa entistä laajemmin myös kouluihin ja päiväkoteihin ympäri Suomen. ”Palaute on ollut hyvin positiivista ja hyvällä tavalla ihmettelevää – wau, mitähän seuraavaksi tulee!”, hän iloitsee. 

Yhteistyötä jo kolmessa hankkeessa 

Beetles LIFE on jo kolmas Humakin ja Metsähallituksen yhteishanke. Kaikki kolme hanketta – MätäsmetäsLights on! ja Beetles LIFE – ovat tarjonneet ainutlaatuisen, monialaisen ympäristön tutkia, kokeilla ja innovoida hankkeiden teemoihin sopivia projekteja. Beetles LIFE jatkuu vuoteen 2023 saakka ja opiskelijat pääsevät hankkeeseen mukaan esimerkiksi projektiopintojen ja harjoitteluiden kautta. ”Beetles-LIFE, kuten muutkin Humakin hankkeet, tarjoavat opiskelijoille mahtavia mahdollisuuksia turvalliseen omien siipien kokeilemiseen”, iloitsee Beetles LIFE hankkeen Humakin projektipäällikkö Antti Pelttari. 

Teksti: Johanna Muhonen, FM, Kulttuurituotannon lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu 

Kuvat: Vesa Ojaniemi 

Lähteet: 

Metsähallitus 2020. Beetles LIFE. Viitattu 3.11. https://www.metsa.fi/projekti/beetles-life/
Numminen, Ilkka 2020. vl: BL-uutiseen. e-mail: iina-maria.piilinen@humak.fi 13.10.2020.
Ojaniemi, Margit 2020. Kulttuurituottajaopiskelija Humak. Verkkohaastattelu 30.10.2020. Haastattelija: Johanna Muhonen.
Pelttari, Antti 2020. Teams-viesti 30.10.2020, 15.53.
Stén, Mira 2020. Yhteisöpedagogi. Verkkohaastattelu 30.10.2020. Haastattelija: Johanna Muhonen.