Kestävä luonto- ja kulttuurikohteiden kehittäminen vahvistaa Keski-Suomen matkailun vetovoimaa

• Kirjoittaja: Sanna Pekkinen, FL, kulttuurituotannon lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 29.3.2021
• Kirjoittaja: Tero Lämsä, KM, seikkailukasvatuksen lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 29.3.2021

Keski-Suomi voi tulevaisuudessa olla erittäin vetovoimainen kestävän kulttuuri- ja luontomatkailun maakunta sekä kotimaisten että kansainvälisten vieraiden näkökulmasta. Joiltain osin se on sitä jo nyt. Sijainti keskellä Suomea takaa nopean saavutettavuuden mistä päin Suomea tahansa ja suurimpien keskusten saavutettavuus myös julkisilla kulkuneuvoilla on hyvä.

Maakunnassa on kaksi Unescon maailmanperintökohdetta, Keski-Suomen viisi kansallispuistoa sijaitsevat lähellä toisiaan ja monipuolinen luonto on läsnä joka puolella. Puhtaita vesiä ja metsiä, tasaista ja mäkistä, runsas kirjo kasvillisuus- ja kasvuvyöhykkeitä, erilaisia geologisia muodostumia ja hiljaisia luontokohteita. Alvar Aallon kohteet, Fennoskandian suurin kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla sekä iso joukko muita merkittäviä kulttuuriperintöön ja -historiaan liittyviä kohteita kiinnostavat kävijöitä.

Kulttuuri- ja luontokohteiden merkitys ja tarve on noussut myös aivan uudella tavalla näkyväksi koronapandemian aikana. Paikalliset asukkaat ovat etsineet ja jakaneet tietoa lähialueiden virkistyskohteista, ja kotimaan matkailijat ovat hakeutuneet mm. kansallispuistoihin ruuhkaksi asti. Suosio on paljastanut myös kehittämisen kohteita, esim. mistä löytää tietoa kohteesta ja sen palveluista, ajantasaisen kartan, tiedot aukioloajoista ja vuokrattavista retkivälineistä. Lähiluonto ja oman maan tarjonta ovat samalla nousseet arvoonsa.

Monipuoliset ulkoilu-, virkistys- ja kulttuurikohteet edistävät alueen asukkaiden hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä houkuttelevat uusia asukkaita ja matkailijoita. Elämyspalveluita, luonto- ja kulttuurimatkailua kehittämällä edistetään myös paikallisen väestön virkistäytymisen mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Kestävän suunnittelun ja maakunnallisen kehittämisen avulla näitä voitaisiin tarjota suuremmallekin joukolle ja myös kansainväliselle yleisölle.

Selvitystyö luo suuntaviivoja tulevaisuuteen

Tulevaisuuden suuntaviivoja hahmottelimme tammikuussa 2021 julkaistussa, yhdessä JAMKin asiantuntijoiden kanssa toteuttamassamme Keski-Suomen kestävän luonto- ja kulttuurimatkailun selvitystyössä. Työssä otettiin huomioon erityisesti kansallispuistot, kunkin alueen keskeiset luonto- ja kulttuuriympäristökohteet sekä -reitit, maisemat, saavutettavuus, palvelut, matkailukeskukset sekä hiljaiset alueet. Matkailunäkökulman rinnalla huomioitiin myös paikallisen hyvinvointi- ja virkistyskäytön näkökulma. Näiden pohjalta hahmotettiin yhdeksän maantieteellistä kehittämiskeskittymää ja kullekin 1-2 vetovoimaista ja helposti saavutettavaa ns. porttikohdetta.

Valtakunnallisena kulttuurialan kouluttajana ja kehittäjänä Humak keskittyi selvitystyössä erityisesti kulttuuriperintöön ja kulttuurireitteihin liittyvien kehittämistarpeiden kartoittamiseen. Lisäksi seikkailukasvatuksen ja elämyspedagogiikan osaamisen myötä jaoimme osaamistamme elämystaloudesta ja ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä.

EuroVelon East European Route

Pyöräilijät nähtiin selvityksessä yhtenä kasvavana kohderyhmänä, ja Keski-Suomessa onkin ryhdytty jo työhön tämän kohderyhmän tavoittamiseksi. Yksi esimerkki tästä on EuroVelo-projekti, johon mukaan lähteminen olisi juuri nyt Keski-Suomessa ajankohtaista. Projektin tavoitteena on kahdentoista, koko maanosaa halkovan pitkänmatkan pyöräilytiereitin perustaminen. Reittejä on tarkoitus käyttää kaukoretkeilyyn, mutta projekti pyrkii myös erityisesti kannustamaan paikallista polkupyöräilyä jokapäiväisenä liikkumistapana autoilun sijaan. Reitin houkuttelevuudelle on asetettu kriteerejä, kuten se, että jokaisella päiväetapilla tulee olla vähintään yksi merkittävä kulttuuri- tai luontokohde.

EuroVelo-reiteistä kolme ulottuu Suomeen asti ja Eurovelo 11 East Europe Route kulkee Keski-Suomen halki. Reitin kehitystyö on Suomessa vasta alkumetreillä, joten nyt on mahdollisuus vaikuttaa reitin lopulliseen linjaukseen Keski-Suomessa sekä kehittää reitin palvelutarjontaa, vaihtoehtoisia päiväpistoja sekä tarjota erilaisia palveluita ja elämyksiä kansainvälisillekin pyörämatkailijoille.

Yksi kehitettävistä lisäreitistä voisi olla piipahdus Keski-Suomen kahdessa Unescon maailmanperintökohteessa. Korpilahden Oravivuorella sijaitsee Struven ketjun mittauspiste ja Petäjävedellä 40 km pyöräilymatkan päässä Petäjäveden vanha kirkko, jonka yhteyteen parhaillaan suunnitellaan maailmanperintökeskusta. Matkan varrella on myös hyvin tarjolla erityisesti kansainvälisten pyörämatkailijoiden tarvitsemia majoitus- ja ruokapalveluita.

Petäjäveden vanha kirkko on ainutlaatuinen, helposti saavutettava solmukohta myös reittituotteistuksen näkökulmasta, sijaitseehan kirkko perinteikkään vesireitin varrella. Struven ketjun mittauspisteistä vain Oravivuoren piste on suojeltu, mutta Keski-Suomessa on useita muitakin Struven ketjun mittauspisteitä, jotka ovat edelleen löydettävissä. Matkailun ja retkeilyn kannalta Struven ketjun vetovoimaisuuden taustalla on mittauspisteiden status maailmanperintökohteina, mutta myös kauniit näköalat kauaksi ympäristöön.

Muita reittimahdollisuuksia

Myös muiden kulttuuri- ja luontoympäristökohteiden sekä reittien kehittäminen Unesco-kohteiden rinnalle olisi kannattavaa. Suunniteltu maailmanperintökeskus voisi toteutuessaan olla merkittävä ”hubi” myös muihin lähialueen luonto- ja kulttuuriympäristökohteisiin. Nimittäin liikkuipa kävijä sitten pyörällä tai muulla kulkuneuvolla kiinnostaa häntä usein yhdistää useampi kohde lomamatkaansa. Kohteet voivat olla maailmanperintökohteita tai yleisesti luonto- ja kulttuuriperintökohteita. Rengasmatkat ja valmiiksi suunnitellut reitit houkuttelevat viipymään maakunnassa pidempään. Kohteiden tunnettuutta, palvelutarjontaa, markkinointia ja alueen kohteiden ristiin markkinointia kehittämällä löydetään paljon uusia mahdollisuuksia.

Struven ketjusta mielenkiintoisen tekee sen tieteen historiaan ja kulttuurihistoriaan liittyvät merkitykset ja siihen liittyvät tarinat, jonka pohjalta olisi mahdollisuuksia esim. seikkailullisten teemareittien kehittämiseen, tuotteistamiseen osana luontomatkailureittejä tai oppimismatkailuun liittyvänä kohteena. Struven ketju voisi tulevaisuudessa olla jopa potentiaalinen Euroopan kulttuurireitti: Ruotsin, Suomen, Norjan ja Viron välille on jo rakentunut Struven ketjun kehittämisestä kiinnostuneiden toimijoiden verkosto, joka pitää aktiivisesti yhteyttä ketjun kehittämiseksi. Myös teemallisesti ketju täyttää Euroopan kulttuurireitin kriteerit: eurooppalaisittain keskeinen sisältö, yhteinen kulttuuriperintö ja tieteelliset perustelut. Pidemmällä tähtäimellä oli hyvä selvittää Struven ketjuun liittyviä mahdollisuuksia uudeksi Euroopan kulttuurireitiksi. Mittauspisteitä on kymmenessä Euroopan maassa (Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä, Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä, Ukraina, Moldova).

Palveluja ja näkyvyyttä pitää kehittää edelleen

Keski-Suomessa on jo joukko luontomatkailualan yrittäjiä. Tuotteistetut luonto-, ohjelma- ja elämyspalvelut sekä majoitus- ja ravintolapalvelut ovat kuitenkin monesti vielä osa-aikaisia. Pulmana on palvelujen löydettävyys, palveluiden ja kohteiden reitittäminen ja paketointi tuoteperheiksi. Tuotteistamista ja markkinointia sekä siihen liittyvää osaamista tarvittaisiin lisää. Kävijän näkökulmasta olisi helpointa, jos kaikki palvelut löytyisivät saman nettisivun alta kootusti.

Kunnissa kulttuuri- ja luontokohteet tulisi nostaa entistä paremmin kuntamarkkinoinnin kärjiksi ja samalla taata palveluja tuottaville yrityksille ja toimijoille hyvä näkyvyys ja tuki toiminnan kehittämiseksi. Kuntarajat ylittävät rengasreitit kiinnostavine kohteineen ja matkan varrelta löytyvine palveluineen houkuttelisivat vaikkapa pyörämatkailijoita kauempaakin, jolloin kulttuuri- ja luontokohteet voisivat olla merkittävämpi osa elinkeinoa ja ansaintaa alueen yrittäjille ja kunnille. Toki palvelut ja kohteet ovat tarjolla myös maakunnan omalle väelle.

Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen maakunnassa on monen osaajan ja tekijän summa. Avainasemassa ovat yrittäjät ja kehittäjät, mutta myös maanomistajat, lajiseurat ja erilaiset yhdistykset kuten kyläyhdistykset. Eri alojen ja toimijatahojen osaajien vankka kokemus ja ammattitaito on äärimmäisen tärkeä voimavara. Humakia kiinnostaa jatkossakin olla kehittämässä maakunnan kulttuuri- ja luontomatkailukohteiden saavutettavuutta ja palveluita.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyössä toteutettu selvitystyö kestävän kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämisestä Keski-Suomessa toteutettiin osana Keski-Suomen liiton osatoteuttamaa Interreg Europen rahoittamaa Thematic Trail Trigger -hanketta. Hankkeen tavoite on kestävän kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäminen. Julkaistuun selvitystyöhön pääsee tutustumaan tarkemmin Keski-Suomen liiton sivuilta.