Korona kurittaa tapahtuma-alaa kaikkialla Euroopassa – Alan eurooppalaiset median edustajat pohtivat koronakriisin vaikutuksia webinaarissa

• Kirjoittaja: Sanna Pekkinen, FL, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 14.4.2020

Eurooppalaiset tapahtuma-alan median edustajat keskustelivat oman maansa tapahtuma-alan yritysten ja toimijoiden tilanteesta koronakriisin keskellä. Euroopan kaikissa maissa tapahtumatuotannot on nyt keskeytetty, koska yli 50 hengen kokoontumisia ei sallita missään.

Suomen hallitus julkisti päätöksen kieltää yli kymmenen henkilön tapaamiset 12. maaliskuuta. Tapahtuma-alalla hiipuminen alkoi koronaviruksen takia Suomessa jo helmikuussa 2020. Tauon loppua ei ole vielä näkyvissä. (Evento 2020.)

Paneelin puhujat kertoivat, miten ympäri Eurooppaa on lähdetty ratkomaan tapahtuma-alan tulevaisuutta. Keskusteluun osallistui kahdeksan tapahtuma-alan median toimijaa Suomesta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta, Saksasta, Sloveniasta, Belgiasta ja Portugalista.

Paneelin vetäjänä toimi Pepe Aguarod Eventoplus tapahtuma-alan yhteisön ja yrityksen perustaja Barcelonasta.

Tapahtuma-ala tiivistää yhteisöään

Yhteistä lähes kaikille maille vaikutti olevan se, että tapahtumateollisuutta ei ole tunnistettu omaksi elinkeinoalakseen. Ainoastaan Hollannissa hallitus on osoittanut avustuksia suoraan tapahtuma-alan yrityksille ja yritysryppäille.

Tapahtuma-alaa lähellä oleva matkailu- ja ravintola-ala saa useassa maassa elvytystä, samoin toimijaryhmistä yksinyrittäjät tai pk-yritykset. Sen sijaan suuri freelancer-toimijoiden joukko on jäänyt huomiotta kaikkialla Euroopassa, ja se selvästi huolestutti paneelin keskustelijoita.

Espanjalainen Eric Mottard Evontoplus-yrityksestä kertoi, että yleiset yritystuet, lainojen takaisin maksun helpottaminen ja vuokrakulujen peruminen auttavat myös tapahtuma-alaa, mutta jos sitä ei valtion tasolla tunnistetta omaksi elinkeinoalakseen, se ei saa myöskään erityistukea.

Suomessa Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry on vedonnut hallitukseen ja vaatinut kohdennettua ja suoraa tukea sekä helpotusta lakisääteisiin maksuihin, jotta kriisistä selviäminen on mahdollista. He myös ehdottavat palvelusetelimallin luomista tapahtumien järjestäjille ja tuottajille kilpailutuksien sijaan ja byrokratian vähentämiseksi. Se nopeuttaisi tapahtumien sekä messujen järjestämistä ja tuottamista kotimaassa heti, kun kokoontumisia saa jälleen lain puitteissa organisoida. (Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry 2020.)

Itse tapahtuma-alan toimijat ovat tiivistäneet verkostoaan monessa Euroopan maassa. ”Myös Espanjassa tapahtuma-alan verkosto on tiivistynyt, ja seuraavaksi on tarkoitus alkaa pitää ääntä yhdessä mm. vaikuttamalla tv- ja some-kampanjoilla hallituksen toimintaan”, totesi Eric Mottard.

Belgialainen Christophe De Clerq Event Boxista iloitsi, että Belgiassa tapahtuma-alan toimijat ovat nyt yhtenäisempi joukko kuin koskaan. Se on hänen mielestään koronakriisin positiivinen vaikutus, jonka soisi jäädä elämään myös kriisin jälkeenkin.  ”Myös tämä webinaari on hyvä osoitus yhteisöllisyydestä”, totesi paneelin puheenjohtaja Pepe Aguarod, ”järjestetäänhän tämä nyt ensimmäistä kertaa”.

Markkinoiden nopeaan avautumiseen paneelissa suhtauduttiin epäilevästi. Saksassa tapahtuma-alan toimijoille oli huhtikuun alussa tehty kysely tapahtuma-alan tulevaisuudesta. Saksalaisen Memo-median edustajan Kerstin Meissnerin mukaan puolet 400:sta vastaajasta aikoi loppusyksystä järjestää jotain pienimuotoista, mutta suurempaa vasta vuonna 2021.

Slovenialaisen Kongres-lehden Gorazd Čad epäili, että pieniä paikallisia tapahtumia voitaisiin kenties järjestää aikaisintaan syyskuussa, isompia ehkä joulukuussa. ”Kokonaisuutena kuitenkin voidaan sanoa, että tapahtumavuosi 2020 on menetetty”.

Ihmisten arvot ovat kirkastuneet kriisin aikana

Paneelissa pohdittiin, mikä tapahtuma-alalla muuttuu koronakriisin jälkeen, kun matkustus- ja kokoontumisrajoitukset aikanaan poistuvat. Saksalainen Kerstin Meissner toivoi, että tapahtuma-ala palaa hienompana ja isompana takaisin kuin mitä se tähän asti on ollut.

”Korona jättää ihmisille ajatuksen, että kaikki voi taas yhdessä yössä muuttua ja romahtaa. Tämä tapahtuma voi olla vähään aikaan viimeinen, johon osallistun ja siksi sen on oltava loistelias”. (Kerstin Meissner )

Italialainen Salvatore Sagone ADC Groupista huomautti, että vaikka elämä palautuisikin ennalleen eri Euroopan maissa, ihmisten arvojen uskotaan kirkastuneen ja kuluttajakäyttäytymisen muuttuneen. ”Hygieenisuus korostuu, buffet-ruokailut saattavat jäädä hetkeksi pois, matkustaminen voi olla vähäisempää ainakin jonkin aikaa”.

Hollantilainen Sjoerd Weikamp EventBranchesta uskoi, että digitaalisuus kaikkine monimuotoisine ominaisuuksineen on tullut jäädäkseen, mutta kasvokkaiset kohtaamiset ja live-tapaamiset eivät korvaudu jatkossakaan digitaalisilla tapahtumilla. Tapahtuma-alan toimijoille kriisi voi olla myös kehittymisen paikka.

”Ennen koronaa tapahtumia oli todella paljon, aivan liikaa samoilla sisällöillä. Nyt tapahtuu toisaalta karsiutumista, mutta myös erikoistumista”, totesi Weikamp. Vaikka tapahtuma-ala on nyt syvässä kriisissä, median edustajat eivät vaipuneet epätoivoon.

Salvatore Sagone ennakoi: ”Digitaalisuus ja tv-studiotyöskentely korostuvat, mutta ihmiset kaipaavat myös kohtaamisia. Luovuus tarvitsee yhteyttä toisiin ihmisiin. We will come back!”

8.4.2020 pidetyn webinaarin organisoi tapahtuma-alan eurooppalaiset ammattilehdet. Suomesta mukana oli Evento-lehden päätoimittaja Heli Koivuniemi.

Lähteet

Evento 2020. https://eventolehti.fi/artikkelit/tapahtuma-alan-eurooppalaiset-median-edustajat-puivat-koronakriisin-vaikutuksia-webinaarissa/     viitattu 8.4.2020

Sponsorointi- ja tapahtumamarkkinointi ry 2020. http://sponsorointijatapahtumamarkkinointi.fi/vetoomushallitukselle-2/  viitattu 8.4.2020